Avaa päävalikko
Siniristiviiri isännänviirinä

Isännänviiri on yleisnimitys viirille, jota pidetään nostettuna omakotitalon tai kesämökin lippusalkoon. Isännänviirin sanoma on, että isäntäväki on paikalla viirin ollessa nostettuna. Isännänviirinä voidaan käyttää suku-, kaupunki-, kunta-, maakunta- tai siniristiviiriä.

Sisällysluettelo

SiniristiviiriMuokkaa

Perinteiseksi isännänviiriksi ymmärretään siniristiviiri, jota voidaan käyttää, ellei saatavilla ole oikeaa kotiseutuviiriä. Siniristiviiri on pohjaltaan valkoinen, ja siinä on merensininen risti. Ristin leveys on yleensä noin yksi kolmasosa viirin leveydestä.~

VaakunaviiriMuokkaa

Kahta puolen vuosituhannen vaihteen alkoi hiljalleen yleistyä uusi paikkakuntakohtainen isännänviirimalli; siinä on viirin tyvessä neliö jossa on kyseisen kylän tai kunnan vaakuna; myös maakuntien vaakunoita on vähin erin alettu sijoittaa isännänviireihin.

Muuten viireissä on normaalit aluevärit.

Myös pursilippuihin kuuluu tällainen ns. majaviiri.

Isännänviirin mitatMuokkaa

Isännänviirin pituus on yleensä noin puolet lipputangon pituudesta. Viirin kannan leveyden suhde koko viirin pituuteen on yleensä noin 1:10.

KäyttöMuokkaa

Suomessa isännänviirillä voi liputtaa muulloin kuin liputuspäivinä, jolloin on tapana liputtaa siniristilipulla. Isännänviirillä ei voi suorittaa suruliputusta.

Isännänviirin käyttöä tai ulkonäköä ei säädellä laissa. Viiriä ei myöskään tarvitse laskea yöksi.

Viirien väritysMuokkaa

Siniristiviiri  
Ahvenanmaan viiri  
Etelä-Karjalan viiri  
Etelä-Pohjanmaan viiri  
Hämeen viiri  
Kainuun viiri  
Karjalan viiri  
Keski-Pohjanmaan viiri  
Keski-Suomen viiri  
Kymenlaakson viiri  
Lapin viiri  
Pohjois-Pohjanmaan viiri  
Ruotsinkielisen Pohjanmaan viiri  
Satakunnan viiri  
Savon viiri  
Uudenmaan viiri  
Ruotsinkielisen Uudenmaan viiri  
Varsinais-Suomen viiri  
Ruotsinkielisen Varsinais-Suomen viiri  
Suomenruotsalaisten viiri