Valtiomuoto

valtiojärjestys, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa
(Ohjattu sivulta Valtiojärjestys)
Tämä artikkeli käsittelee valtioiden hallintakoneistoa ja sen tapaa käsitellä asioita. Hallitusmuoto on monien valtioiden perustuslaki, joissa näitä asioita säädellään.

Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa. Valtiomuoto on yleensä valtion hallinnon päättämä ja määrittelemä. Yhteiskuntatieteellinen määritelmä voi poiketa valtiomuodon yleisestä määritelmästä, esimerkiksi monarkia voi joskus ollakin sotilaiden tukema totalitaristinen diktatuuri tai kansantasavallaksi kutsuttava muistuttaa enemmän yksipuoluejärjestelmän alaista poliisivaltiota.

Valtion hallinnon voi myös korvata siirtymäaika tai tilapäinen siirtymäajan hallinto (monarkioissa käytetään usein nimitystä interregnum), jota ei voi nimittää valtiomuodoksi. Esimerkiksi Suomessa käytiin vuosina 1917–1919 läpi siirtymävaihe, jonka aikana maan tulevasta valtiomuodosta ei ollut varmuutta. Nykyaikana siirtymäajan hallinto on voimassa esimerkiksi Egyptissä, jossa valta siirtyi vuonna 2011 sotilasjuntalle. Siirtymäaikaa tai siirtymäajan hallintoa kutsutaan joskus virheellisesti anarkiaksi, vaikka se onkin on oma epähierarkkinen hallintomuotonsa.

Valtiomuotoja

muokkaa
 
Valtiomuotoja maailman eri maissa.

Tasavalta:
  valtionpäämiehelläkin oltava parlamentin luottamus
  parlamentaarinen, valtionpäämies oikeuksiltaan rajattu tai lähes yksinomaan edustuksellinen
  parlamentista riippumaton valtionpäämies
  valtionpäämiesjohtoinen
  yksipuoluejärjestelmä

Monarkia:
  perustuslaillis-parlamentaarinen, monarkki yksinomaan edustuksellinen
  perustuslaillis-parlamentaarinen, monarkilla valtaoikeuksia
  absoluuttinen

  perustuslaki kumottu (esim. sotilasjuntta)

Demokratia – politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekomenetelmässä, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille.

Liittovaltio – eli federaatio on useista itsehallinnollisista osavaltioista koostuva valtio. Osavaltioilla joilla voi teoriassa olla myös toisistaan eriävä itsehallinto, esimerkiksi tasavalta ja perustuslaillinen monarkia.

Sotilasjuntta – jolloin hallinnosta vastaavat sotilaat, jotka ovat ottaneet vallan. Juntta on tavallisisesti merkinnyt sotilasdiktatuuria. Poikkeuksena neilikkavallankumouksella valtaan noussut kansallisen pelastuksen juntta Portugalissa 1974–1976.

Teokratia – jossa suurin valta kuuluu uskonnolliselle yhteisölle tai uskonnollisille johtajille.

Diktatuuri – jossa yksi henkilö, ryhmä tai puolue, yksipuoluejärjestelmä, joka hallitsee valtiota. Järjestelmä on äärimmillään totalitarismi.

Historiallisia valtiomuotoja

muokkaa

Kalifaattikalifin johtama islamilainen teokraattinen valtio.

Fasismi – totalitaarinen järjestelmä Italiassa, jossa puoluejärjestelmä ja parlamentti korvattiin ammattikunnista muodostetulla korporaatiolaitoksella.

Kansallissosialisminatsi-Saksan muodostanut äärikansallismielinen, rasistinen, populistinen ja johtajakeskeinen absolutistinen diktatuuri. Se lainasi joitain piirteitä ja käytäntöjä fasismilta ja sosialismilta komentotalouden jääden todellisuudessa hallintomuotona sekavaksi ja keskeneräiseksi johtajanpalvontakultiksi.[1]

NeuvostotasavaltaNeuvostoliiton osavaltiot.

Lähteet

muokkaa
  • Bendersky, Joseph W.: A Concise History of Nazi Germany. Rowman & Littlefield, 2007 (3.p.). ISBN 0-7425-5363-9.

Viitteet

muokkaa
  1. Bendersky: 8. luku The total state versus dual state and polycracy s. 105-117