Uhka

Uhalla tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan. Hasardimaantiede tutkii ihmisen ja hänen toimiensa taloudellisia uhkia alueellisesti.

Indonesian Jakartan slummi.

Voidaan olettaa, että hasardi on ihmisen tietoinen riskinotto: ihminen toiminnallaan ottaa riskejä, joissa on luonnostaan epävakaat olosuhteet, mutta myös (taloudellisia) etuja. Kullakin alueella on riskin vastapainona vaihteleva määrä ihmisen elinmahdollisuuksia parantavia luonnonedellytyksiä ja luonnonvaroja.

Uhkien luokittelu

Heikko jää on yleinen luonnon uhka.

Uhat voidaan karkeasti ryhmitellä kolmeen luokkaan:

1. luonnon uhat
   • luonnononnettomuudet ja muut luonnon uhat, joita ihminen useimmiten ei pysty poistamaan eikä estämään
2. luonnon tapahtumat, joita ihminen toiminnallaan edistää
   • esimerkiksi tulvat
3. ihmisen aiheuttamat uhat
   • esimerkiksi ydinonnettomuus, saastuminen

Toisaalta uhat voidaan ryhmitellä yksityiskohtaisemmin:

• ilmakehän uhat
  • esimerkiksi myrsky, lumisade, pakkanen, kuivuus, salamointi
• vesikehän uhat
  • esimerkiksi tulvat, aallot, veden riittävyys, saastuminen
• maankamaran uhat
  • esimerkiksi maanjäristykset, tulivuorien toiminta, eroosio, lentohiekka
• eliömaailman uhat
  • esimerkiksi kulkutaudit, metsäpalot, kasvi- ja eläinepidemiat (pandemiat)
• tekniset uhat
  • esimerkiksi liikenneonnettomuudet, öljyonnettomuudet, ydinonnettomuudet, tulipalot

Uhkissa on suuria eroja. Eri riskitekijöitä voidaan yrittää suhteuttaa luomalla uhkaprofiileja, joissa arvioidaan esimerkiksi ilmiön yleisyyttä, ennustettavuutta, voimakkuutta, varoitusaikaa, kestoaikaa, vaikutusalueen laajuutta, esiintymistä jne. ko. alueella. Tyypillisesti rajaehdot ongelmien ennaltaehkäisylle määräytyvät käytettävissä olevista varoista: mahdollisen onnettomuuden kustannukset suhteessa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn käytettäviin varoihin (vertaa hyötyfunktio). Siten onnettomuuksien seuraukset ovat hyvin erilaisia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa, samoin kuin mahdollisten uhkien määrä ei ole suoraan verrannollinen maan kehittyneisyyteen.

Uhkatyyppejä

Endogeeniset uhat

Augustine-tulivuori Alaskassa

• seismiset uhat
• tsunamit
• vulkaaninen toiminta

Universaalit uhat

• avaruuden uhat: esimerkiksi meteoriitit, asteroidit, komeetat, avaruusromu
• Aurinkomyrskyt

Ilmastouhkia

Skawa-joen tulva Puolassa vuonna 2001.

• ilmaston vaihtelu, ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiö, otsonikato
• aavikoituminen
• säiden oikut
• kuivuus
• myrskyt
• tornadot
• jokien tulvat
• muutokset merivirroissa
• metsä- ja pensaspalot
• lumi, pakkanen (halla)
• salamat, rakeet
• jäävuoret (laivaliikenne)

Massaliikunnat

• maanvyöryt
• lumivyöryt

Väestöuhkia

• väestönkasvu
• väestörakenteen muutokset
• nälänhätä
• muuttoliike: esimerkiksi turvapaikanhakijat, pakolaisuus
• kaupungistuminen: esimerkiksi miljoonakaupungit, infrastruktuurin ongelmat, maantieteellinen segregaatio
• matkailu: matkailualueen kantokykyyn vaikuttavat tekijät
  • kohdealueille tulevat haitat: talouselämän haitat, kulttuurille ja ympäristölle tulevat haitat
  • matkailijalle tulevat haitat
• taudit (pandemiat): esimerkiksi Hi-virus, H5N1-virus, sikainfluenssa, SARS, SARS-CoV-2

Tuotantouhkia

Öljyonnettomuus.

• ravinnontuotannon ongelmat, aliravitsemus, hullun lehmän tauti
• puhtaan veden saannin ongelmat
• tekniset ongelmat: esimerkiksi teollisuus, liikenne, energian tuotanto
• öljyn tuotantoon, kuljettamiseen ja käyttöön liittyvät riskit
• ilman saastuminen, hiukkaspäästöt
• säteily; esimerkiksi radioaktiivinen säteily
• happosade
• biodiversiteetin väheneminen
• maannoksen köyhtyminen: esimerkiksi hakkuista alkava eroosio

Kasvillisuusuhat

• kasvitaudit
• rikkakasvien runsastuminen
• rehevöityminen

Eläinuhat

• eläintaudit
• tuholaiseläimet ja niiden leviäminen

Sosiaalisia uhkia

Yhdysvaltojen sotilaita Hadithassa Irakissa.

• sodat
• alueellisista talouseroista johtuvat konfliktit
• talouskasvun eroista johtuvat konfliktit
• terrorismi
• rikollisuus
• korruptio

Vaikka luonnonkatastrofien määrässä onkin tapahtunut lievää nousua 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa, ovat samaan aikaan suurten katastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot lisääntyneet yli kuusinkertaisiksi. Suurimmat kuolonuhrien määrät luonnonkatastrofeissa ovat olleet Aasiassa (77 %), joista erityisesti tulvat ja hirmumyrskyt ovat olleet taloudellisesti tuhoisimpia.

Katso myös

• Uhkapeli
• Extreme-urheilu

Kirjallisuutta

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uhka Wikimedia Commonsissa

• Kakko, Irma, Pirkko Kenno, Heikki Tyrväinen (2003): Koulun maantieto. Lukio 3. Riskien ja mahdollisuuksien maailma. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-17642-0.
• Fabritius, Heidi, Irma Kakko, Pirkko Kenno, Anu Nowak (2006): Lukion maantiede 3. Riskien maailma. Opettajan Aineisto. GE3. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-20299-5.
• Kataja, Marika, Jani Holland(2005): Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella. Helsinki. Tammi. ISBN 951-31-3460-1.
• Nierenberg, Danielle [et al.] (2006). Maailman tila 2006. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. Worldwatch-instituutti. Helsinki : Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-976-8.
• Ervamaa, Tomi (2002): First we take Manhattan: terrorismi ja uusin maailmanjärjestys. Suomen rauhanpuolustajat. Otava. ISBN 952-471-022-6.