Uhka
Uhalla tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan. Hasardimaantiede tutkii ihmisen ja hänen toimiensa taloudellisia uhkia alueellisesti.
Voidaan olettaa, että hasardi on ihmisen tietoinen riskinotto: ihminen toiminnallaan ottaa riskejä, joissa on luonnostaan epävakaat olosuhteet, mutta myös (taloudellisia) etuja. Kullakin alueella on riskin vastapainona vaihteleva määrä ihmisen elinmahdollisuuksia parantavia luonnonedellytyksiä ja luonnonvaroja.
Uhkien luokitteluMuokkaa
Uhat voidaan karkeasti ryhmitellä kolmeen luokkaan:
- luonnon uhat
- luonnononnettomuudet ja muut luonnon uhat, joita ihminen useimmiten ei pysty poistamaan eikä estämään
- luonnon tapahtumat, joita ihminen toiminnallaan edistää
- esimerkiksi tulvat
- ihmisen aiheuttamat uhat
- esimerkiksi ydinonnettomuus, saastuminen
Toisaalta uhat voidaan ryhmitellä yksityiskohtaisemmin:
- ilmakehän uhat
- esimerkiksi myrsky, lumisade, pakkanen, kuivuus, salamointi
- vesikehän uhat
- esimerkiksi tulvat, aallot, veden riittävyys, saastuminen
- maankamaran uhat
- esimerkiksi maanjäristykset, tulivuorien toiminta, eroosio, lentohiekka
- eliömaailman uhat
- esimerkiksi kulkutaudit, metsäpalot, kasvi- ja eläinepidemiat (pandemiat)
- tekniset uhat
- esimerkiksi liikenneonnettomuudet, öljyonnettomuudet, ydinonnettomuudet, tulipalot
Uhkissa on suuria eroja. Eri riskitekijöitä voidaan yrittää suhteuttaa luomalla uhkaprofiileja, joissa arvioidaan esimerkiksi ilmiön yleisyyttä, ennustettavuutta, voimakkuutta, varoitusaikaa, kestoaikaa, vaikutusalueen laajuutta, esiintymistä jne. ko. alueella. Tyypillisesti rajaehdot ongelmien ennaltaehkäisylle määräytyvät käytettävissä olevista varoista: mahdollisen onnettomuuden kustannukset suhteessa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn käytettäviin varoihin (vertaa hyötyfunktio). Siten onnettomuuksien seuraukset ovat hyvin erilaisia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa, samoin kuin mahdollisten uhkien määrä ei ole suoraan verrannollinen maan kehittyneisyyteen.
UhkatyyppejäMuokkaa
Endogeeniset uhatMuokkaa
Universaalit uhatMuokkaa
- avaruuden uhat: esimerkiksi meteoriitit, asteroidit, komeetat, avaruusromu
- Aurinkomyrskyt
IlmastouhkiaMuokkaa
- ilmaston vaihtelu, ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiö, otsonikato
- aavikoituminen
- säiden oikut
- kuivuus
- myrskyt
- tornadot
- jokien tulvat
- muutokset merivirroissa
- metsä- ja pensaspalot
- lumi, pakkanen (halla)
- salamat, rakeet
- jäävuoret (laivaliikenne)
MassaliikunnatMuokkaa
- maanvyöryt
- lumivyöryt
VäestöuhkiaMuokkaa
- väestönkasvu
- väestörakenteen muutokset
- nälänhätä
- muuttoliike: esimerkiksi turvapaikanhakijat, pakolaisuus
- kaupungistuminen: esimerkiksi miljoonakaupungit, infrastruktuurin ongelmat, maantieteellinen segregaatio
- matkailu: matkailualueen kantokykyyn vaikuttavat tekijät
- kohdealueille tulevat haitat: talouselämän haitat, kulttuurille ja ympäristölle tulevat haitat
- matkailijalle tulevat haitat
- taudit (pandemiat): esimerkiksi Hi-virus, H5N1-virus, sikainfluenssa, SARS, SARS-CoV-2
TuotantouhkiaMuokkaa
- ravinnontuotannon ongelmat, aliravitsemus, hullun lehmän tauti
- puhtaan veden saannin ongelmat
- tekniset ongelmat: esimerkiksi teollisuus, liikenne, energian tuotanto
- öljyn tuotantoon, kuljettamiseen ja käyttöön liittyvät riskit
- ilman saastuminen, hiukkaspäästöt
- säteily; esimerkiksi radioaktiivinen säteily
- happosade
- biodiversiteetin väheneminen
- maannoksen köyhtyminen: esimerkiksi hakkuista alkava eroosio
KasvillisuusuhatMuokkaa
- kasvitaudit
- rikkakasvien runsastuminen
- rehevöityminen
EläinuhatMuokkaa
- eläintaudit
- tuholaiseläimet ja niiden leviäminen
Sosiaalisia uhkiaMuokkaa
- sodat
- alueellisista talouseroista johtuvat konfliktit
- talouskasvun eroista johtuvat konfliktit
- terrorismi
- rikollisuus
- korruptio
Vaikka luonnonkatastrofien määrässä onkin tapahtunut lievää nousua 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa, ovat samaan aikaan suurten katastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot lisääntyneet yli kuusinkertaisiksi. Suurimmat kuolonuhrien määrät luonnonkatastrofeissa ovat olleet Aasiassa (77 %), joista erityisesti tulvat ja hirmumyrskyt ovat olleet taloudellisesti tuhoisimpia.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uhka Wikimedia Commonsissa
- Kakko, Irma, Pirkko Kenno, Heikki Tyrväinen (2003): Koulun maantieto. Lukio 3. Riskien ja mahdollisuuksien maailma. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-17642-0.
- Fabritius, Heidi, Irma Kakko, Pirkko Kenno, Anu Nowak (2006): Lukion maantiede 3. Riskien maailma. Opettajan Aineisto. GE3. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-20299-5.
- Kataja, Marika, Jani Holland(2005): Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella. Helsinki. Tammi. ISBN 951-31-3460-1.
- Nierenberg, Danielle [et al.] (2006). Maailman tila 2006. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. Worldwatch-instituutti. Helsinki : Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-976-8.
- Ervamaa, Tomi (2002): First we take Manhattan: terrorismi ja uusin maailmanjärjestys. Suomen rauhanpuolustajat. Otava. ISBN 952-471-022-6.