Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo riskistä. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Indonesian Jakartan slummi.

Uhalla tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan. Hasardimaantiede tutkii ihmisen ja hänen toimiensa taloudellisia uhkia alueellisesti.

Voidaan olettaa, että hasardi on ihmisen tietoinen riskinotto: ihminen toiminnallaan ottaa riskejä, joissa on luonnostaan epävakaat olosuhteet, mutta myös (taloudellisia) etuja. Kullakin alueella on riskin vastapainona vaihteleva määrä ihmisen elinmahdollisuuksia parantavia luonnonedellytyksiä ja luonnonvaroja.

Uhkien luokitteluMuokkaa

 
Heikko jää on yleinen luonnon uhka.

Uhat voidaan karkeasti ryhmitellä kolmeen luokkaan:

  1. luonnon uhat
    • luonnononnettomuudet ja muut luonnon uhat, joita ihminen useimmiten ei pysty poistamaan eikä estämään
  2. luonnon tapahtumat, joita ihminen toiminnallaan edistää
  3. ihmisen aiheuttamat uhat

Toisaalta uhat voidaan ryhmitellä yksityiskohtaisemmin:

Uhkissa on suuria eroja. Eri riskitekijöitä voidaan yrittää suhteuttaa luomalla uhkaprofiileja, joissa arvioidaan esimerkiksi ilmiön yleisyyttä, ennustettavuutta, voimakkuutta, varoitusaikaa, kestoaikaa, vaikutusalueen laajuutta, esiintymistä jne. ko. alueella. Tyypillisesti rajaehdot ongelmien ennaltaehkäisylle määräytyvät käytettävissä olevista varoista: mahdollisen onnettomuuden kustannukset suhteessa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn käytettäviin varoihin (vertaa hyötyfunktio). Siten onnettomuuksien seuraukset ovat hyvin erilaisia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa, samoin kuin mahdollisten uhkien määrä ei ole suoraan verrannollinen maan kehittyneisyyteen.

UhkatyyppejäMuokkaa

Endogeeniset uhatMuokkaa

 
Augustine-tulivuori Alaskassa

Universaalit uhatMuokkaa

IlmastouhkiaMuokkaa

 
Skawa-joen tulva Puolassa vuonna 2001.

MassaliikunnatMuokkaa

  • maanvyöryt
  • lumivyöryt

VäestöuhkiaMuokkaa

TuotantouhkiaMuokkaa

 
Öljyonnettomuus.

KasvillisuusuhatMuokkaa

  • kasvitaudit
  • rikkakasvien runsastuminen
  • rehevöityminen

EläinuhatMuokkaa

Sosiaalisia uhkiaMuokkaa

 
Yhdysvaltojen sotilaita Hadithassa Irakissa.
  • sodat
  • alueellisista talouseroista johtuvat konfliktit
  • talouskasvun eroista johtuvat konfliktit
  • terrorismi
  • rikollisuus
  • korruptio

Vaikka luonnonkatastrofien määrässä onkin tapahtunut lievää nousua 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa, ovat samaan aikaan suurten katastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot lisääntyneet yli kuusinkertaisiksi. Suurimmat kuolonuhrien määrät luonnonkatastrofeissa ovat olleet Aasiassa (77 %), joista erityisesti tulvat ja hirmumyrskyt ovat olleet taloudellisesti tuhoisimpia.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Kakko, Irma, Pirkko Kenno, Heikki Tyrväinen (2003): Koulun maantieto. Lukio 3. Riskien ja mahdollisuuksien maailma. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-17642-0.
  • Fabritius, Heidi, Irma Kakko, Pirkko Kenno, Anu Nowak (2006): Lukion maantiede 3. Riskien maailma. Opettajan Aineisto. GE3. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-20299-5.
  • Kataja, Marika, Jani Holland(2005): Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella. Helsinki. Tammi. ISBN 951-31-3460-1.
  • Nierenberg, Danielle [et al.] (2006). Maailman tila 2006. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. Worldwatch-instituutti. Helsinki : Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-976-8.
  • Ervamaa, Tomi (2002): First we take Manhattan: terrorismi ja uusin maailmanjärjestys. Suomen rauhanpuolustajat. Otava. ISBN 952-471-022-6.