Wikipedia

Neum

kunta ja kaupunki Bosnia ja Hertsegovinassa Adrianmeren rannalla (Bosnia ja Hertsegovinan ainoa yhteys merenrannikolle)

Neum (serb. Неум) on kunta ja kaupunki Bosnia ja Hertsegovinan eteläosassa Adrianmeren rannalla. Se kuuluu Hertsegovina-Neretvan kantoniin Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa.

Neum
Неум
Neumin kaupungin keskustaa Adrianmeren rannalla
Neumin kaupungin keskustaa Adrianmeren rannalla
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Neumin sijainti Bosnia ja Hertsegovinassa
Neumin sijainti Bosnia ja Hertsegovinassa

Koordinaatit: 42°55′30″N, 17°37′00″E

Valtio Bosnia ja Hertsegovina
Entiteetti Bosnia-Hertsegovinan federaatio
Kantoni Hertsegovina-Neretva
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Neum on Bosnian ja Hertzegovinan ainoa rannikkokaupunki valtion 20 kilometrin mittaisella Adrianmeren rantaosuudella.[1]

Neumin rannikkokaista erottaa Kroatiaan kuuluvan Dubrovnik-Neretvan piirikunnan eteläosan ja siellä sijaitsevan Dubrovnikin rannikkokaupungin muusta Kroatian mannerosasta eksklaaviksi. Sen yhdistää kuitenkin muuhun Kroatiaan vuonna 2022 valmistunut 2,4 kilometrin pituinen Pelješacin silta.[2]. Ennen sillan rakentamista Dubrovnik-Neretvam piirikuntaan pääsi muualta maitse ainoastaan Bosnia-Hertsegovinan kautta.[3].

Historia muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Neum

Neumin käytävä syntyi alun perin Karlowitzin rauhansopimuksessa vuonna 1699. Silloin Osmanien valtakunta menetti Venetsialle muun muassa Dalmatian rannikon. Samalla Venetsiaa kilpailijanaan pitänyt Ragusan tasavalta kuitenkin luovutti osmaneille kaksi kapeaa puskurivyöhykettä, jotta Venetsia ei voisi hyökätä Ragusaan maitse.[4][5] pohjoisrajaltaan nykyisen Neumin käytävän ja etelärajaltaan Sutorinan alueen Kotorinlahden rannalla, joka nykyisin (vuodesta 1947) kuuluu Montenegroon.

Karlowitzin rauhan rajat vahvistettiin uudestaan Passarowitzin rauhassa vuonna 1718, mutta silloin Osmanien valtakunta, joka oli turhaan yrittänyt neuvotella Venetsian kanssa merelle johtavan yhteytensä leventämisestä, anasti Ragusalta Gornji Klekin alueen ja suurimman osan Klekin niemimaata, jonka Ragusa oli 1300-luvun lopulla ostanut Bosnian kuningas Dabišalta. Venetsian tasavalta menetti itsenäisyytensä vuonna 1797. Wienin kongressissa vuonna 1815 Itävallan keisarikunta, joka oli liittänyt alueisiinsa sekä Venetsialle aikaisemmin kuuluneen Dalmatian että Ragusan alueen, yritti myös ostaa osmaneilta Neumin ja Sutorinan, mutta tuloksetta. Sen sijaan Itävalta sulki sotalaivoillaan pääsyn Neumin satamaan, kunnes vuonna 1878 Berliinin rauhansopimuksessa koko Bosnia ja Hertsegovina siirtyi Itävalta-Unkarin hallintaan. Neum oli tällöin ollut osmanien hallinnassa 179 vuotta.

 
Höyrylaivoja vartioiva torpedovene vuonna 1916

Itävalta-Unkari suunnitteli Neum-Klekin alueelle uudenaikaista laivastotukikohtaa. Kenraali Franz Conrad von Hötzendorfin johdolla Neum aiottiin varustaa rannikkotykistöpattereilla ja torpedoveneillä meripuolustuksen vahvistamiseksi ja Italian mahdollisten hyökkäysten varalta. Ennen ensimmäisen maailmansodan alkamista vuonna 1914 hanke ei kuitenkaan ollut edennyt suunnitteluvaihetta pidemmälle.[6]

Vuonna 1918 Itävalta-Unkarin hajotessa Neum samoin kuin koko Bosnia ja Hertsegovina liitettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan, joka vuonna 1929 otti nimen Jugoslavia. Karađorđevićin dynastian hallitsema Jugoslavia muutti seudun hallinnollisia rajoja kahdesti historiallisista rajoista riippumatta: vuonna 1929 Neumin alue liitettiin Littoral Banovinaan, joka vuonna 1939 liitettiin Cvetković–Maček-sopimuksen mukaisesti Kroatian Banovinaan. Sen sijaan toisen maailmansodan jälkeen Josip Broz Titon johtama Jugoslavian federatiivinen kansantasavalta päätti vastarintaliikkeen jo sodan aikana laatimien julistusten mukaisesti palauttaa osavaltioiden rajat vuoden 1878 valtiorajojen mukaiseksi[5], minkä vuoksi myös Neumin alue, mukaan luettuna suurin osa Klekiä (Ponta Kleja ja Rep Kleka) sekä Veliko Školjin ja Mali Školjin saaret, liitettiin Bosnian ja Hertsegovinan osavaltioon erottaen Dubrovnikin muusta Kroatiasta. Tästä seurasi myöhemmin Jugoslavian hajotessa, että nämä alueet päätyivät itsenäistyneelle Bosnian ja Hertsegovinan valtiolle.

1990-luvulta lähtien Kroatia kävi Bosnian ja Hertsegovinan kanssa neuvotteluja Neumin alueen kautta kulkevan liikenteen järjestelyistä. Asiasta tehtiin Neumin sopimus. Kun Kroatia vuonna 2013 liittyi Euroopan unioniin, Neumin alueen rajoista tuli EU:n ulkorajoja.

Vuonna 2022 valmistui Pelješacin silta, jonka kautta Neum voidaan täysin kiertää ja jolla sen vuoksi on suuri merkitys Kroatian yhtenäisyyden ja myös sen tulevan Schengen-alueeseen liittymisen ja koko EU:n kannalta. Se parantaa huomattavasti liikenneyhteyksiä Dubrovnikin ja muun Kroatian välillä, kun ei tarvitse enää jonottaa aikaa vievään tullitarkastukseen kahta kertaa vain 20 kilometrin välein. Kroatian ja Slovenian vuonna 2017 maiden välisestä rajasta käymien neuvottelujen rohkaisemana bosniakkien puolue Stranka demokratske akcije (SDA) ja muut bosnialaiset puolueet yrittivät vastustaa tätä EU:n hyväksymää 420 miljoonan euron projektia, mutta Euroopan komissio sijoitti hankkeeseen 357 miljoonaa euroa unionin rakenne- ja aluepolitiikan määrärahoista.

Bosnialaiset ovat suunnitelleen Neumiin rahtilaivasatamaa, mitä paikalliset asukkaat kuitenkin ovat vastustaneet. Suunnitelma on myös vastoin ekologisesti kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaisesti ekologisesti merkittävä Mali stonin lahti on suojeltu. Sataman lisäksi alueelle on suunniteltu rautatietä ja moottoritietä. Suunnittelemansa sataman vuoksi bosnialaiset ovat myös esittäneet vastalauseensa Kroatian siltahankkeelle. Riitaisuuksien välttämiseksi Kroatia onkin päättänyt rakentaan sillan nin korkeaksi, että sen ali mahtuisivat sellaisetkin laivat, jotka muutoinkaan eivät voisi päästä matalalle Neumin lahdelle. Nykyisin Bosnian ja Hertsegovinan rahtilaivastamana toimii pohjoisempana Kroatian alueella sijaitseva Ploče, josta on rautatieyhtyes Bosniaan ja Hertsegovinaan.

  •  
    BiH rannikon vartija / rajapoliisi
  •  
    US. Fregatti USS Nicholas ankkuroituna Neumiin
  •  
    Sulejman Tihić tervehtii Yhdysvaltain Bosnian ja Hertsegovinan suurlähettilästä USS Nicholasilla (2003)
  •  
    Saksalainen fregatti Schleswig-Holstein ankkoroituna Neumissa
  •  
    Neumiin ankkuroituja turkkilaisia laivoja (2011)

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Ken Jennings: How Bosnia Ended Up With Just 12 Miles of Coastline Condé Nast Traveler. 2016. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Freyborg, Hanna: Vuosia odotettu Kroatian Pelješacin silta valmistui – matka-aika Dubrovnikiin lyhenee jopa tunneilla Helsingin Sanomat. 26.7.2022. Viitattu 1.8.2022.
  3. ↑ Croatia's troubled bridge project EU Observer. 2015. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  4. ↑ This Country's Coastline Is So Short, You Could Walk It in A Day Condé Nast Traveler. Viitattu 3.12.2021.
  5. ↑ a b Why does Bosnia have a Coast? bigdatabih.com. December 24, 2018. Arkistoitu elokuu 14, 2020. Viitattu joulukuu 3, 2021.
  6. ↑ Milan N. Vego: Austro-Hungarian Naval Policy, 1904-14. Frank Cass, 1996. ISBN 978-071-4-64209-3. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Neum
Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neum&oldid=21621434”