Lineaari-B-kirjoitus

muinainen kirjoitusjärjestelmä

Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä. Se oli mitä todennäköisimmin kehitetty minolaisen kulttuurin käyttämästä varhaisemmasta lineaari-A-kirjoituksesta. Kirjoituksesta tunnetaan noin 90 tavumerkkiä, erinäisiä numeromerkkejä sekä lisäksi noin 160 logogrammia, jotka tarkoittavat kokonaista sanaa. Lineaari-B:llä kirjoitettu kieli oli kreikan kielen varhaista muotoa, niin kutsuttua mykeneläistä kreikkaa. Kirjoitus selvitettiin vuonna 1952.[1][2]

Pyloksesta löydetty lineaari-B-taulu (PY Ub 1318), joka luettelee eläinten vuotien jakautumista kengän- ja satulantekijöille. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Historia muokkaa

Lineaari-B-kirjoitus kehittyi lineaari-A:n pohjalta viimeistään LM II -kaudella noin 1425–1390 eaa., kun mykeneläiset sovittivat minolaisen kirjoitusjärjestelmän omaan kieleensä kreikan kieleen.[3][4] Sekä varhaisimmat Knossoksesta löydetyt savitaulut[3] että varhaisin Manner-Kreikasta löydetty taulu ovat ajalta 1425–1370 eaa.[5] Kun kirjoitusjärjestelmä sovitettiin kreikkaan, sen perusideaa ei muutettu, vaikka lineaari-A:lla oli kirjoitettu ilmeisesti aivan erilaista niin kutsuttua minolaista kieltä. Lineaari-B vaikuttaa perustuvan erityisesti MM III -kaudella käytettyyn lineaari-A:n muotoon.[6] Toisaalta se on lainannut joitakin merkkejä myös lineaari-A:ta edeltäneistä niin kutsutuista kreetalaisista hieroglyfeistä, millä perusteella kirjoitusjärjestelmällä saattaa olla useampi kuin yksi lähde.[3]

 
Knossoksesta löydetty lineaari-B-taulu. Iraklionin arkeologinen museo.

Lineaari-B-kirjoitusta käytettiin mykeneläisen kulttuurin valtapiirin alueella pääasiassa Manner-Kreikan eteläosissa sekä Kreetalla.[2] Kreetalla lineaari-B:tä käytettiin ainakin Knossoksessa ja Kydoniassa, kun saari oli tullut mykeneläisen kulttuurin alaisuuteen.[4] Kirjoitusta käytettiin lineaari-A:n tavoin ainakin kirjanpitoon. Koska kirjoitusmerkkien raapustaminen savitauluihin on epäilemättä ollut hankalaa, oletetaan, että kirjoitusta käytettiin ensisijaisesti muiden kirjoitusmateriaalien yhteydessä, jotka eivät vain ole säilyneet nykyaikaan (esimerkiksi papyrus tai nahka eli pergamentti). Tällöin myös tekstit ovat voineet olla luonteeltaan kirjallisempia. Säilyneet tekstit pitävät sisällään yleensä luetteloita esimerkiksi palatsien varastoissa olleista tavaroista, väestöstä sekä verotuksesta. Luetteloissa luetellaan usein erilaisia tavaroita (maatalous- ja käsityötuotteet yms.) ja kotieläinlajeja (hevoset, lampaat, siat, lehmät yms.) ja näiden lukumääriä tai henkilöiden nimiä. Osa luettelee uskonnollisiin rituaaleihin, kuten uhreihin, tai palatsin seremonioihin käytettyjä aineita, kuten ruokia ja juomia; sadonkorjuuseen (vehnä, ohra, viini, oliiviöljy yms.) liittyviä tietoja; tai esimerkiksi aseita.[4]

Lineaari-B-kirjoitus oli käytössä noin vuoteen 1200 eaa. saakka. Kirjoitustaito katosi mykeneläisen kulttuurin sorruttua, koska se oli ilmeisesti vain pienen palatsikeskusten yhteydessä toimineen harjaantuneen kirjuriluokan hallussa. Kirjanpitoon käytetyt savitaulut kovettuivat mykeneläisten palatsien tuhoutuessa tulipaloissa, minkä seurauksena ne ovat säilyneet nykyaikaan.[1]

Teksteistä on tunnistettu lukuisia tavallisia kreikan kielen sanoja, joista osa on säilynyt lähes samanlaisina muinaiskreikkaan ja joskus jopa nykykreikkaan asti. Teksteistä on tunnistettavissa myös lukuisia henkilönnimiä sekä paikannimiä, mukaan lukien ko-no-so (Knossos) ja a-mi-ni-so (Amnisos).[4]

Löydöt ja tulkinta muokkaa

Ensimmäiset lineaari-B-tekstit löysi Sir Arthur Evans Knossoksesta vuonna 1900.[7] Myöhemmin on tehty lisää löytöjä muun muassa Pyloksen Nestorin palatsissa, Mykenessä, Tirynsissä, Orkhomenoksessa ja Thebassa.[1] Nykyään tutkijoiden käytettävissä on useita tuhansia lineaari-B:llä kirjoitettuja tekstejä. Suurin osa niistä on savitauluja, jotka sisältävät luetteloita palatsien ja temppeleiden varastoissa olleista tavaroista.

 
Mykenen nk. Sfinksien talosta löydetty lineaari-B-taulu (MY Ge 604), joka luettelee maataloustuotteita (erityisesti yrttejä kuten kumina, korianteri, fenkoli, seesami ja mahdollisesti sahrami) sekä henkilönnimiä. Kansallinen arkeologinen museo.

Kirjoituksen tulkinta oli pitkään epäselvä, eikä myöskään ollut varmuutta siitä, mitä kieltä tekstit edustivat. Aluksi monet arvelivat sitä minolaiseksi kieleksi. Joidenkin logogrammien merkitys näytti alusta alkaen suhteellisen selvältä (esimerkiksi ”mies”, ”nainen”, ”hevonen”, ”vaunut”), ja 1950-luvun alussa amerikkalainen Emmett L. Bennett onnistui identifioimaan numeromerkit sekä mittoja ja painoja edustavat merkit. Lisäksi Alice Kober pystyi osoittamaan, että kyse oli taivutetusta kielestä. Varsinaisen läpimurron teki kuitenkin vuonna 1952 brittiläinen arkkitehti Michael Ventris hänen maanmiehensä, muinaiskreikan murteiden asiantuntijan John Chadwickin avustamana.[8][9]

Osoittautui, että kieli ei ollutkaan minolaista kieltä vaan muinaiskreikan varhaista muotoa, jota kutsutaan mykeneläiseksi kreikaksi. Koska kirjoitusjärjestelmä ei kuitenkaan oikeastaan soveltunut kovin hyvin kreikan kielen kirjoittamiseen, vaan monet sanat saivat siinä hyvin erikoisen muodon, monet tutkijat aluksi epäilivät Ventrisin ja Chadwickin tulkinnan paikkansapitävyyttä. Heidän tulkintansa tuli yleisesti hyväksytyksi vasta vuonna 1953 sen jälkeen kun Pyloksesta oli löytynyt savitaulu (PY Ta 641),[10] jossa tripodia eli kolmijalkaa esittävä kuvamerkki   esiintyi tavumerkkien   ti-ri-po (yksikkö, tripos) kanssa, ja toinen samanlainen kuvamerkki tavumerkkien   ti-ri-po-de (duaali, tripode) ja numeron kaksi    kanssa. Taulu sisälsi myös muiden astioiden kuvia yhdessä niitä vastaavien sanojen kanssa. Koska kaikki sanat olivat Ventrisin tulkinnalla luettavissa kreikkana ja ne oli myös taivutettu oikein arkaaisissa taivutusmuodoissa, oli käytännössä todistettu, että kieli todella oli kreikkaa, eikä kyse ollut pelkästään sattumasta tai yksittäisistä lainasanoista.[8]

Nykyisin tekstit ovat merkittävä lähde mykeneläisen kulttuurin, hallinnon, talouden ja uskonnon tuntemiselle sekä jossain määrin myös kreikan kielen kehityksen hahmottamisen kannalta. Ne antavat tietoa ajan taloudellisista oloista sekä mykeneläisen uskonnon jumalista ja uhritoimituksista. Tekstit ovat arvokkaita myös siksi, että ne ovat varhaisimpia kreikankielisiä kirjallisia lähteitä ja edeltävät varhaisimpia tunnettuja piirtokirjoituksia (mm. Dipylon-piirtokirjoitus, Pithekussain Nestorin malja) sekä Homeroksen ja Hesiodoksen eeposten tekstejä noin 500 vuodella. Tekstien luonteen vuoksi niillä ei kuitenkaan ole erityistä kirjallista arvoa, eikä niistä ole juurikaan hyötyä historiallisten tapahtumien tuntemisen kannalta.[1][11]

Tunnetut tekstit muokkaa

Lineaari-B-tekstejä tunnetaan yli 4 600 kappaletta. Niissä esiintyy yhteensä noin 57 000 yksittäistä kirjoitusmerkkiä.[3]

Merkittävimmät lineaari-B-tekstien löytöpaikat ovat (tiedot vuodelta 2016):[12]

Lyhenne Löytöpaikka Lukumäärä / tyyppi
ARM Arménoi Ruukkuja
DIM Dimíni 1 taulu sekä ruukkuja
EL Eleusis Ruukkuja
GL Gla Ruukkuja
HV Ágios Vasíleios (Xirokámpi, Lakonia) 5 taulua
IK Íklaina 1 taulu
KH Kydonia (Chaniá) 7 taulua sekä ruukkuja
KN Knossos 4 162 taulua sekä ruukkuja
KR Kreusis (Livadóstra) Ruukkuja
MA Mália Ruukkuja
MAM Mameloúkoksen luola (Perivólia, Kíssamos) Ruukkuja
MED Medeon 1 sinettileimasin
MI Mideia 4 taulua sekä ruukkuja
MY Mykene 86 taulua sekä ruukkuja
OR Orkhomenos Ruukkuja
PY Pylos 1 007 taulua
TH Theba 363 taulua sekä ruukkuja
TI Tiryns 27 taulua
VOL Vólos 2 taulua

Kirjoitusmerkit muokkaa

Lineaari-B-merkkeihin kuuluu noin 90 tavumerkkiä, noin 160 kokonaista sanaa ilmaisevaa logogrammia (ideogrammia) sekä joukko numeromerkkejä. Kirjoitus kulkee vasemmalta oikealle. Kirjoitusmerkit koostuvat erilaisista viivoista ja muista, usein suhteellisen monimutkaisista muodoista. Kaikkien merkkien tulkinta ei ole nykyäänkään varma. Merkkien tarkasta ääntämyksestä voidaan yleensä esittää korkeintaan valistuneita arvauksia.

Kaikki tavumerkit ilmaisevat avoimia tavuja, toisin sanoen joko yksittäisiä vokaaleita tai konsonantin ja vokaalin muodostamia tavuja (esim. a e i o u, ka ke ki ko ku jne.; vertaa japanin kanat). Tällaisena kirjoitusjärjestelmä ei sovi täysin kreikan kirjoittamiseen, sillä kaikkia konsonanttiklustereita ei voida kuvata, ja sanoihin tulee ”ylimääräisiä” vokaaleita. Sanan lopussa olevat konsonantit jätetään usein pois. Lisäksi kirjoituksesta puuttui joitakin merkkejä, jotka olivat kreikan kannalta periaatteessa tarpeen; kirjoituksessa ei tehty eroa [k]-, [kh]-, ja [g]-äänteiden, [r]- ja [l]-äänteiden, [t]- ja [th]-äänteiden eikä [p]-, [b]- ja [f]- ([ph]-) äänteiden välillä. Näitä ilmaisevat tavumerkit, jotka alkavat k:lla, r:llä, t:llä ja p:llä. Äänteet [kw] ja [gw] ilmaistin q:lla. Kirjoituksella ei myöskään kyetä ilmaisemaan sanojen taivutusta kokonaisuudessaan. Lopputuloksena syntyvät sanat ovat usein monitulkintaisia.[1][2]

Logogrammeista suuri osa on kuvamerkkejä, jotka kuvaavat kohdettaan. Ne esittävät esimerkiksi ihmisiä, kotieläimiä (esim. lammas, lehmä, sika), kauppatavaroita (esim. villa, oliiviöljy, kulta), aseita ja muita sotavarusteita (esim. miekka, kypärä, vaunut), käyttöesineitä, kuten erilaisia astioita, sekä mittoja. Logogrammit esiintyvät luetteloissa usein ennen numeromerkkejä. Osa logogrammeista on samoja kuin tavumerkit; esimerkiksi lammasta tarkoittava merkki 105 on myös tavua qi ilmaiseva merkki *21. Osassa logogrammeja käytetään sanan alkutavua vastaavaa tavumerkkiä kokonaisen sanan ilmaisemiseen; näin esimerkiksi tavumerkki ku ilmaisee luetteloissa myös sanaa ku-mi-no (”kumina”) ja tavumerkki ma sanaa ma-ra-tu-wo (”fenkoli”). Joissakin tapauksissa yhteys saattaa perustua lineaari-A:han ja sen taustalla olleeseen minolaiseen kieleen; esimerkiksi lammasta ilmaisee tavumerkki qi, kun taas mykeneläisellä kreikalla ”lammas” olisi owis.[2] Osa logogrammeista on ligatuureja, jotka yhdistävät kaksi tavumerkkiä; tällainen on esimerkiksi ”juustoa” tarkoittava logogrammi TURO2, jossa tavumerkeistä tu ja ro (tyroi, ”juusto(t)”) on muodostettu yksi merkki.

Numeromerkit ilmaisevat kymmenjärjestelmän lukuja. Ne ovat yhteiset lineaari-A:n ja Kyproksella käytetyn niin kutsutun kyproslaisen kirjoituksen kanssa. Perusmerkit ilmaisevat lukuja 1, 10, 100, 1 000 ja 10 000. Niitä yhdistellään ja toistetaan halutun luvun ilmaisemiseksi.[2]

Merkkien käyttö muokkaa

Esimerkki merkkien sovittamisesta mykeneläiseen kreikan kieleen:[2]

   ku-mi-no  *kuminon  ”kumina”
   ku-na-ja  *gynaia  ”nainen”
   ku-ru-so  *khrysos  ”kulta”
 
Mykenen nk. Öljykauppiaan talosta löydetty lineaari-B-taulu (MY Oe 106). Taulun toisella puolella on kirjoitusta, jossa luetellaan, kuinka paljon villaa tulee värjätä. Taulun toisella puolella on miestä esittävä piirros.

Esimerkki lineaari-B-taulun MY Oe 106 (oheisessa kuvassa) tekstistä, joka käyttää tavumerkkejä, logogrammeja ja numeromerkkejä:[13][14]

  to-te-we-ja-se-we ko-ro-to LANA 1 to-te-we-ja-se-we:lle [= tuntematon miehen nimi ja/tai ammatti][15] yksi värjätty talja (villaa).”
  o-te-ra tu-ka-te-re LANA 1 o-te-ra:n (tai :lle) [= tuntematon naisen nimi] tyttärelle yksi talja.”
  i-ta-da-wa LANA 2 i-ta-da-wa:lle [= tuntematon naisen nimi] kaksi taljaa.”

Tavumerkit muokkaa

Lineaari-B:n perusmerkit, tavumerkit, järjestetään tyypillisesti alla olevaksi taulukoksi.[2][16] Taulukossa tavujen alkukonsonantit esitetään vasemmassa laidassa ja vokaalit ylälaidassa. Kunkin merkin ohessa esitetään transkriptio (joka ei välttämättä kuvaa ääntämistä) sekä Bennettin merkistä käyttämä numero. Numeron merkitseminen tähdellä on peräisin Ventrisiltä ja Chadwickilta. Kun merkin transkriptiota ei tunneta, merkkiin viitataan Bennettin numeroilla.

Tavumerkit, transkriptio ja Bennettin numero
-a -e -i -o -u
  a

*08

  e

*38

  i

*28

  o

*61

  u

*10

d-   da

*01

  de

*45

  di

*07

  do

*14

  du

*51

j-   ja

*57

  je

*46

  jo

*36

k-   ka

*77

  ke

*44

  ki

*67

  ko

*70

  ku

*81

m-   ma

*80

  me

*13

  mi

*73

  mo

*15

  mu

*23

n-   na

*06

  ne

*24

  ni

*30

  no

*52

  nu

*55

p-   pa

*03

  pe

*72

  pi

*39

  po

*11

  pu

*50

q-   qa

*16

  qe

*78

  qi

*21

  qo

*32

r-   ra

*60

  re

*27

  ri

*53

  ro

*02

  ru

*26

s-   sa

*31

  se

*09

  si

*41

  so

*12

  su

*58

t-   ta

*59

  te

*04

  ti

*37

  to

*05

  tu

*69

w-   wa

*54

  we

*75

  wi

*40

  wo

*42

z-   za

*17

  ze

*74

  zo

*20

Erikoismerkit ja tuntemattomat merkit muokkaa

Erikoismerkkejä on käytetty ilmeisesti sanan kirjoitusasun selventämiseen ja diftongien merkitsemiseen.[2]

Erikoismerkit
Merkki                            
Transkriptio a2 (ha) a3 (ai) au dwe dwo nwa pte pu2 (phu) ra2 (rya) ra3 (rai) ro2 (ryo) ta2 (tya) twe two
Bennettin numero *25 *43 *85 *71 *90 *48 *62 *29 *76 *33 *68 *66 *87 *91

Seuraavia merkkejä ei ole varmuudella tunnistettu; ne ilmaisevat mahdollisesti joitakin toistaiseksi tuntemattomia, taulukosta puuttuvia tavuja:

Tuntemattomat merkit
Merkki                              
Transkriptio *18 *19 *22 *34 *35 *47 *49 pa3? *63 swi? ju? zu? swa? *83 *86 *89
Bennettin numero *18 *19 *22 *34 *35 *47 *49 *56 *63 *64 *65 *79 *82 *83 *86 *89

Kuvamerkit ja muut logogrammit muokkaa

Keskeisimmät kuvamerkit on lueteltu alla (luettelosta puuttuu osa muunnelmista ja ligatuureista).[17][16] Transkriptioissa kuvamerkit ilmaistaan isoilla kirjaimilla kirjoitetulla CIPEM-nimellä, joka perustuu yleensä latinaan.

Kuvamerkit
Merkki Bennettin
numero
CIPEM-
nimi
Merkitys
Ihmiset ja eläimet
  100 A- VIR
vir
mies
  102 A- MUL
mulier
nainen
  104 Cn CERV
cervus
kauris
  105 Ca S- EQU
equus
hevonen
  105 Ca EQUf tamma
  105 Ca EQUm ori
  106
QI
*21
OVIS
ovis
lammas
 
WE
*75
we-ka-ta
bous ergatēs
”työskentelevä” eli kuohittu eläin[18] / härkä?
  106b C- D- OVISf uuhi
  106a C- D- OVISm pässi
  107
RA
*22
CAP
capra
vuohi
  107b C- Mc CAPf kuttu
  107a C- CAPm pukki
  108
AU
*85 C-
SUS
sūs
sika
  108b C- SUSf emakko
  108a C- SUSm karju
  109
MU
*23 C-
BOS
bōs
nauta
  109b C- BOSf lehmä
  109a C- BOSm härkä
Mitat
  110 Z
kotylai
tilavuusmitta, kupillinen?[19]
  111 V
khoinikes
tilavuusmitta
  112 T kuiva-ainemitta
  113 S nestemitta
  114 Q painomitta
  *21 painomitta
  *02 painomitta
  115 P painomitta
  116 N painomitta
  117 M
dimnaion
painomitta, kaksi minaa?[19]
  118 L
talanton
painomitta, talentti?
  *72 G- nippu tai joukko?
  *74 S- pari
  *15 S- yksittäinen
  *61 vajaus
Kuiva-ainemitoilla lasketut
  120 E- F- GRA
grānum
vehnä
  121 F- HORD
hordeum
ohra
  122 F- U- OLIV
olīva
oliivi
  NI
*30 F
FICUS viikuna
  *65 FARINA viljaa, jauhoja tai jyviä?
  123 G- Un AROM
arōma
mauste
  KO
*70 G-
korianteri
  SA
*31 G-
seesami
  KU
*81 G-
kumina
  SE
*09 G-
selleri
  MA
*80 G-
fenkoli
  124 G- PYC cyperus ((säde)kaisla), vasemmalle osoittava muunnelma
  125 F- CYP cyperus ((säde)kaisla)
  127 Un KAPO hedelmä?
  128 G- KANAKO saflori
Nestemitoilla lasketut
  130 OLE
ŏlĕum
öljy
  131 VIN
vinum
viini
  132 ?
  133 AREPA voide
  135 MERI hunaja
Painon mukaan lasketut
  140 AES
aes
pronssi, vaski
  141 AUR
aurum
kulta
  142 ?
Painon mukaan tai kappaleittain lasketut
  145 LANA
lana
villa
  146 ?
Kappaleittain lasketut
  150 ?
  151 CORN
cornū
sarvi
  152 ?
  153 ?
  154 ?
  155 ?
  156 TURO2 juusto
  157 ?
  158 ?
  159 TELA
tela
kangas
  160 ?
  161 ?
  162 TUN
tunica
vaate
  163 ARM
arma
haarniska
  164 ?
  165 ?
  166 ?
  167 ?
  168 ?
  169 ?
  170 ?
  171 ?
  172 ?
  173 LUNA
luna
kuukausi
  174 ?
  176 ARB
arbor
puu
  177 ?
  178 ?
  179 ?
  180 ?
  181 ?
  182 ?
  183 ?
  184 ?
  185 ?
  189 ?
  190 ?
  191 GAL
galea
kypärä
Astiat ja huonekalut
  200
sartāgo
paistinpannu
  201 TRI
tripūs
tripodipata
  202
pōculum
pikari?
  203
urceus
pithos
  204 Ta
hirnea
kannu
  205 K Tn
hirnula
kannu
  206 HYD
hydria
hydria
  207 tripodiamfora
  208 PAT
patera
malja
  209 AMPH
amphora
amfora
  210 amfora
  211 vesimalja
  212 SIT
situla
vesikannu
  213 LANX
lanx
keittoastia
  214 ?
  215 ?
  216 malja?
  217 ?
  218 ?
  219 ?
  220 Ta
scamnum
jakkara, penkki
  221 ?
  222 ?
  225 ALV
alveus
kylpyamme
  226 ?
  227 häränpäärhyton?
  228 ?
  229 ?
Aseet
  230 R HAS
hasta
keihäs
  231 R SAG
sagitta
nuoli
  232 Ta *232 ?
  233 Ra PUG
pugio
tikari
  234 GLA
gladius
miekka
  236 ?
Vaunut
  240 Sc BIG
biga
pyörälliset vaunut
  241 Sd Se CUR
currus
pyörättömät vaunut
  242 Sf Sg CAPS
capsus
vaunujen runko
  243 Sa So ROTA
rota
pyörä
Muita
  245 ?
  246 ?
  247 DIPTE ?
  248 ?
  249 ?
  250 ?
  251 ?
  252 ?
  253 ?
  254 JAC
jaculum
nuoli
  255 ?
  256 ?
  257 ?
  258 ?
  259 ?
  305 ?

Numeromerkit muokkaa

Merkki Luku
  1
  10
  100
  1 000
  10 000

Unicode muokkaa

Lineaari-B-merkit on sisällytetty osittain Unicode-merkistöstandardiin versiossa 4.0. Tavumerkit muodostavat Unicode-merkit U+10000–U+1007F, kuvamerkit Unicode-merkit U+10080–U+100FF ja numeromerkit Unicode-merkit U+10100–U+1013F.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Lineaarikirjoitus”, Antiikin käsikirja, s. 305–306. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e f g h Linear B Ancient Scripts. Viitattu 4.1.2016.
  3. a b c d Younger, John G.: Linear A Texts in phonetic transcription The University of Kansas. Arkistoitu 15.4.2021. Viitattu 4.1.2016.
  4. a b c d Bronze Age Writing on Crete: Hieroglyphs, Linear A, and Linear B. Athena Review, 2003, 3. vsk, nro 3: Minoan Crete. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Linear B Tablet Iklaina Archaeological Project. Viitattu 12.1.2016.
  6. Packard, David W.: Minoan Linear A, s. 19–25. University of California Press, 1974. ISBN 0520025806. Teoksen verkkoversio.
  7. Ventris & Chadwick 1973, s. xxi.
  8. a b Gnanadesikan, Amalia E.: The Writing Revolution: Cuneiform to the Internet, s. 99–100. The Language Library 25. John Wiley & Sons, 2011. ISBN 1444359851. Teoksen verkkoversio.
  9. Linear B Omniglot. Viitattu 4.1.2016.
  10. Clay Tablet (Ta 641) National Archive of Monuments. Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 4.1.2016.
  11. Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 38. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
  12. Damos - Database of Mycenaean at Oslo .hf.uio.no. Viitattu 4.1.2016.
  13. Varias García, Carlos: ”The Palace of Mycenae in LH IIIB2 According to the Documents in Linear B: A General Description”. Teoksessa Deger-Jalkotzy, S. & Hiller, S. & Panagl, O (toim.): Floreant Studia Mycenaea, s. 597–598, alaviite 8. Akten des X. Internationalen Mykenologischen Colloquiums in Salzburg vom 1.-5. Mai 1995. Band II. Viena: Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 1999.
  14. Varias García, Carlos: Destiñendo la lana micénica: ka-sa-to y a-ko-ro-ta en las tablillas MY Oe 113, Oe 115 y Go 610*. Faventia, 2008, 30. vsk, nro 1–2, s. 59–61. Artikkelin verkkoversio.
  15. Ilmaisu to-te-we-ja-se-we on tulkittu ainakin kolmella tavalla: 1) henkilönnimenä; 2) ammattina to-te-we (storteus, kankaantekijä?) + henkilönnimenä ja-se-we (Iaseus?); ja 3) henkilönnimenä to-te-we (Tot(h)eus?) + ammattina tai paikkaa ilmaisevana nimenä ja-se-we (Varias 1999).
  16. a b Linear B - List of Symbols Mnamon. Ancient writing systems in the Mediterranean. Viitattu 4.1.2016.
  17. Ventris & Chadwick 1973.
  18. we-ka-ta Minoan Linear A & Mycenaean Linear B. Viitattu 4.1.2016.
  19. a b Chadwick, John: The Mycenaean World, s. 102–105. Cambridge University Press, 1976. ISBN 0521290376. Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Chadwick, John: The Decipherment of Linear B. Cambridge University Press, 1958, 2. painos 1990. ISBN 0-521-39830-4.
  • Chadwick, John: Linear B and Related Scripts; "Reading the Past". 3. painos. University of California Press/British Museum, 1997. ISBN 0-520-06019-9.
  • Duhoux, Yves & Morpurgo Davies, Anna (eds.): A companion to Linear B. Mycenaean Greek texts and their world. Louvain: Peeters, 2008. ISBN 978-90-429-1848-1.
  • Fox, Margalit: The Riddle of the Labyrinth: The Quest to Crack an Ancient Code. Ecco, 2013. ISBN 978-0062228833.
  • Ventris, Michael & Chadwick, John: Evidence for Greek Dialect in the Mycenaean Archives. The Journal of Hellenic Studies, 1953, 73. vsk, s. 84-103. Artikkelin verkkoversio. Artikkeli, jossa Ventris ja Chadwick julkaisivat löytönsä.
  • Ventris, Michael & Chadwick, John: Documents in Mycenaean Greek. Cambridge University Press, 1956, 2. painos 1973. ISBN 0-521-08558-6.

Aiheesta muualla muokkaa