Rhyton
Rhyton (m.kreik. ῥυτόν)[1] on antiikin aikainen sarven muotoinen juoma-astia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti minolais-mykeneläisestä ja kreikkalaisesta keramiikasta.[2][3][4]
Historia ja käyttö muokkaa
Rhyton-muoto oli peräisin Lähi-idästä. Sitä käytettiin minolaisessa ja mykeneläisessä kulttuurissa pidoissa ja niihin liittyneissä kulttitoimituksissa, kuten juomauhreissa. Rhytonien arvellaan symboloineen yhteyttä ihmisten maailman ja jumalten maailman välillä.[5]
Rhyton-muoto yleistyi uudelleen kreikkalaismaailmassa klassiselta kaudelta 400-luvulta eaa. lähtien.[2] Sitä esiintyy erityisesti 400-luvun eaa. attikalaisessa punakuviokeramiikassa. Kreikkalaisessa kulttuurissa rhytonit yhdistettiin erityisesti barbaareihin, kuten traakialaisiin, ja toisaalta heeroksiin samoin kuin kantharokset. Tätä kautta ne kytkettiin myös heeros-vainajiin. Erityisesti rhytoneita tulkitaan käytetyn Dionysokseen ja kuolleisiin liittyneissä kulttitoimituksissa.[5]
Rhytonin nimi on peräisin kreikan sanasta rhytos (ῥυτός), ’virtaava’.[1]
Muoto ja tyypit muokkaa
Rhyton oli alun perin eläimen sarvesta tehty kaatoastia tai juomamalja. Myöhemmin rhytoneita tehtiin myös kivestä, terrakotasta ja metallista.[2][3][5] Alun perin neste saattoi virrata sarven päästä olleesta reiästä. Myöhemmin rhytonit muuttuivat enemmän juomamaljoiksi.[1][3]
Rhytoneita esiintyi hyvin erilaisissa muodoissa. Eräitä tärkeimpiä tyyppejä olivat kartiomainen muoto sekä eläimen päähään päättyvä muoto.
Kartiomainen rhyton
Kartiomainen muoto muistutti suurta mutta suoraa sarvea.
-
Kartiomaisen rhytonin muoto ulkoa ja sisältä. -
Minolainen nk. Nyrkkeilijävaasi, n. 1550–1500 eaa. -
Mykeneläinen rhyton, 1400–1300-luku eaa. -
Mykeneläinen rhyton, 1300-luku eaa.
Eläimenpäärhyton
Eläimenpäärhytoneiden maljaosa muotoiltiin jonkin eläimen tai ihmisen pääksi. Attikalaisessa keramiikassa suosituimpia eläinpääaiheita olivat muun muassa pässi, lammas, aasi, muuli, kauris ja koira. Ihmishahmoina esiintyi muun muassa naisia, afrikkalaisia ja satyyrejä.[3][5]
-
Eläimenpäärhytonin esimerkkimuoto ulkoa ja sisältä. -
Lampaanpäärhyton, n. 460 eaa. -
Aasinpäärhyton, n. 440–430 eaa. -
Koiranpäärhyton, Brygos-maalari, 400-luku eaa.
Muunlaisia muotoja
Esimerkkejä muunlaisista muodoista:
-
Minolainen häränmuotoinen rhyton, n. 1500–1450 eaa. -
Apulialainen rhyton, krokotiili nappaa afrikkalaispojan, n. 340 eaa. -
Hopeinen hevosrhyton, 300-luku eaa. -
Fallinen rhyton, 200-luku eaa.
,_found_in_a_well_in_the_Agora,_3rd_c._BC,_Archaeological_Museum,_Pella_(6929904416).jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Liddell, Henry George & Scott, Robert: ῥυτός / ῥυτόν, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Rhyton”, Antiikin käsikirja, s. 487. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d Rhyton, head-vase and figure-vase Classical Art Research Center, University of Oxford. Arkistoitu 16.1.2020. Viitattu 20.1.2020.
- ↑ Cartwright, Mark: A Visual Glossary of Greek Pottery Ancient History Encyclopedia. Viitattu 20.1.2020.
- ↑ a b c d Greek Vases in the J. Paul Getty Museum: Volume 4, s. 131–141. Occasional Papers on Antiquities, nide 5. The J. Paul Getty Museum. Getty Publications, 1989. ISBN 0892361506. Teoksen verkkoversio.
Kirjallisuutta muokkaa
- Koehl, Robert B.: Aegean Bronze Age Rhyta. Prehistory monographs. INSTAP Academic Press, 2006. ISBN 1931534160.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta rhytonit Wikimedia Commonsissa
