Hydria (m.kreik. ὑδρία, hydria)[1] on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen vesiastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.[2][3][4]

Punakuviotekniikalla koristeltu hydria Poseidoniasta, n. 360–350 eaa. Kuvituksessa satyyri ja nainen. Louvre, K 287.

Hydrian varhaismuodot on tunnettu viimeistään 700-luvulla eaa. Hydrioita käytettiin paitsi veden kantamiseen ja kaatamiseen, mistä ne ovat saaneet nimensä (< ὕδωρ, hydōr, ’vesi’), myös muun muassa äänestys- ja tuhkauurnina.[3]

Hydria on muodoltaan pyöreävartaloinen vesiastia, jossa on kolme kädensijaa: kantamista varten kaksi poikittaista kädensijaa molemmin puolin vaasin vartaloa, ja kaatamisen helpottamiseksi yksi pysty kädensija näiden kahden keskellä. Hydrioita valmistettiin sekä savesta että pronssista.[2][3] Eräs hydrian alatyyppi on kalpis.

LähteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ὑδρία, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, s. 224. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. a b c Hydria Classical Art Research Center, University of Oxford. Viitattu 20.1.2020.
  4. Cartwright, Mark: A Visual Glossary of Greek Pottery Ancient History Encyclopedia. Viitattu 20.1.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa