Hydria
Hydria (m.kreik. ὑδρία, hydria)[1] on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen vesiastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.[2][3][4]
Hydrian varhaismuodot on tunnettu viimeistään 700-luvulla eaa. Hydrioita käytettiin paitsi veden kantamiseen ja kaatamiseen, mistä ne ovat saaneet nimensä (< ὕδωρ, hydōr, ’vesi’), myös muun muassa äänestys- ja tuhkauurnina.[3]
Hydria on muodoltaan pyöreävartaloinen vesiastia, jossa on kolme kädensijaa: kantamista varten kaksi poikittaista kädensijaa molemmin puolin vaasin vartaloa, ja kaatamisen helpottamiseksi yksi pysty kädensija näiden kahden keskellä. Hydrioita valmistettiin sekä savesta että pronssista.[2][3] Eräs hydrian alatyyppi on kalpis.
-
Hydrian muoto ulkoa ja sisältä. -
Etruskilainen hydria, n. 530–520 eaa. -
-
Kreikkalainen pronssihydria, n. 460–450 eaa. -
Roomalainen lasinen hydria, n. 351–400 jaa.
,_520-530_ac_ca.,_tomba_I_alla_banditaccia_01.jpg)
_01.jpg)
Lähteet
muokkaa- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ὑδρία, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, s. 224. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Hydria Classical Art Research Center, University of Oxford. Arkistoitu 16.1.2020. Viitattu 20.1.2020.
- ↑ Cartwright, Mark: A Visual Glossary of Greek Pottery Ancient History Encyclopedia. Viitattu 20.1.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta hydriat Wikimedia Commonsissa
