Kirjoitusjärjestelmä

symboleista koostuva merkkijärjestelmä, jolla tallennetaan kieltä kirjoitukseksi
(Ohjattu sivulta Tavukirjoitus)
Valtioiden pääkielten ja eräiden huomattavien vähemmistökielten kirjoitusjärjestelmät.
Aakkoselliset:
Logografiset ja tavukirjoitukset:
  Hanzi/Pinyin(latinalainen)
Abjadit:
Abugidat:
  Thaana
  Kanadan alkuperäiskielten tavukirjoitus
Kirjoitusjärjestelmien nykyinen levinneisyys.
  Latinalainen (aakkosellinen)
  kyrillinen (aakkosellinen)
  Hangul (ominaisuuksiin perustuva aakkosellinen)
  Muut aakkoselliset
  Muut abjadit
  Muut abugidat

Kirjoitusjärjestelmä on symboleista koostuva merkkijärjestelmä, jolla tallennetaan kieltä kirjoitukseksi. Kirjoitusjärjestelmien kolme perustyyppiä ovat sanakirjoitus, tavukirjoitus ja äänne- eli aakkoskirjoitus.

Sisällysluettelo

Kirjoitusjärjestelmien tyypitMuokkaa

Kirjoitusjärjestelmät jaetaan pääosin kolmeen ryhmään: logografinen eli sanakirjoitus, syllabinen eli tavukirjoitus ja äänne- eli aakkoskirjoitus. Kirjoitusjärjestelmissä on kuitenkin usein piirteitä kahdesta tai kolmesta ryhmästä, mikä tekee yksiselitteisen jaottelun vaikeaksi. Vanhimmat kirjoitusmuodot olivat lähinnä sanakirjoitus­järjestelmiä, jotka perustuivat kuvakirjoitukseen ja ideogrammeihin.

SanakirjoitusMuokkaa

Tärkein ja lähes ainoa nykyisin käytössä oleva logografinen eli sanakirjoitus­järjestelmä on kiinan kirjoitusjärjestelmä, jota on käytetty pienin muutoksin kiinassa, japanissa, koreassa, vietnamissa ja eräissä muissa itäaasialaisissa kielissä.

Sanakirjoituksen perusyksikkö logogrammi on kirjoitusmerkki, joka esittää kokonaista kieliopillista sanaa. Useimpia kiinan kirjoitusmerkkejä pidetään logogrammeina. Kun kukin kirjoitusmerkki vastaa yhtä sanaa (tai tarkemmin morfeemia), tarvitaan erilaisia logogrammeja suuri määrä. Kirjoitusmerkkien suuri määrä ja niiden opiskelun hankaluus onkin sanakirjoituksen heikkous aakkosjärjestelmiin verrattuna.

Koska symbolin merkitys on riippumaton kielestä, saatetaan samaa kirjoitusta periaatteessa käyttää ymmärrettävästi useissa eri kielissä. Käytännössä tämä toimii hyvin vain toisilleen läheistä sukua olevissa kielissä. Vaikka esimerkiksi japanin kielessä käytetään kiinalaisesta kirjoituksesta periytynyttä kirjoitusta, jossa suurimmalla osalla merkeistä on sama tai läheinen merkitys, kiina ja japani ovat kielinä niin erilaisia, ettei japanilainen kykene lukemaan pitkiä kiinalaisia tekstejä opettelematta kiinan kieliopin perusteita. Lyhyiden tekstien, kuten sanomalehtiotsikoiden, lukeminen kuitenkin onnistuu paremmin.

Vaikka useimmat kirjoitusjärjestelmät eivät ole logografisia, on useimmissa kielissä jotain logogrammeja, kuten numerot (1, 2, 3 jne.). Logogrammit samastetaan joskus ideogrammeiksi eli jotain käsitettä edustaviksi symboleiksi, mutta kielitieteilijät välttävät tällaista käyttöä, sillä kiinalaisissa kirjaimissa on yleensä sekä semanttinen että sanan lausumista selventävä foneettinen elementti, joten ne esittävät enemmänkin sanaa kuin sen takana olevaa käsitettä.

SanakirjoitusjärjestelmiäMuokkaa

TavukirjoitusMuokkaa

Syllabisessa eli tavukirjoituksessa kirjoitusmerkit vastaavat tavuja, joista sanat koostuvat. Varsinaisessa tavukirjoituksessa ei ole järjestelmällistä samankaltaisuutta sellaisten kirjoitusmerkkien välillä, joiden edustamat tavut sisältävät samoja äänteitä: esimerkiksi tavuja ke, ka ja ko edustavien merkkien välillä ei ole yhdennäköisyyttä, joka edustaisi äännettä [k]. Tämä erottaa tavukirjoituksen abugida-tyyppisestä aakkoskirjoituksesta, jossa yksi merkki tyypillisesti edustaa tavua, mutta jossa läheisiä äänteitä sisältävien tavujen merkit ovat samankaltaisia.

Tavukirjoitus soveltuu parhaiten kieliin, joiden tavutus on suhteellisen yksinkertaista, kuten japanin kieleen. Kielissä, joiden tavurakenne on mutkikas, kuten englannin, tavukirjoituksen käyttö olisi vaikeaa. Japanin kielessä tavukirjoitusmerkkejä tarvittaisiin vain 50–60, mutta englannissa useita tuhansia. Tavukirjoitusta käyttäneitä kieliä ovat muun muassa mykeneläinen kreikka (lineaari-B-kirjoitus)lähde? ja eräät intiaanikielet, kuten cherokeen kieli. Monet Lähi-idän muinaiskielet käyttivät nuolenpääkirjoituksen muotoja, jotka olivat muunlaisilla elementeillä täydennettyä tavukirjoitusta.

Lähes kaikki spontaanisti syntyneet tai luodut kirjoitusjärjestelmät,selvennä kuten cherokeen järjestelmä, ovat tavukirjoitusjärjestelmiä. Korean kielen hangul-järjestelmässä puolestaan äännemerkeistä muodostetaan tavumerkkejä.

TavukirjoitusjärjestelmiäMuokkaa

Äänne- eli aakkoskirjoitusMuokkaa

Aakkosto on joukko kirjaimia, joista kukin vastaa karkeasti puhutun kielen foneemia. Täydellisesti foneettisessa aakkostossa foneemit ja kirjaimet vastaavat toisiaan yksikäsitteisesti: kirjoittaja voi päätellä sanan kirjoitusasun sen äänneasusta, ja lukija voi päätellä sanan äänneasun sen kirjoitusasusta. Kaikissa kielissä on yleisiä sääntöjä kirjaimen ja foneemin suhteesta, mutta kielestä riippuen sääntöjä noudatetaan enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti. Mitä mutkikkaampi ja epäsäännöllisempi kirjainten ja foneemien yhteys on, sen vaikeampi kirjoitusjärjestelmä on oppia. Nykyisin kielitieteilijät pyrkivätkin tekemään uusista aakkostoista täysin foneettisia käyttäen pohjana yleensä jotain tieteellistä tarkekirjoitusjärjestelmää, kuten kansainvälistä foneettista aakkostoa.

AakkoskirjoitusjärjestelmiäMuokkaa

AbjaditMuokkaa

Abjadit olivat varhaisimpia aakkostoja. Niissä jokaiselle konsonantille on oma kirjaimensa, mutta vokaalikirjaimet puuttuvat kokonaan, tai niitä käytetään vain poikkeustapauksissa. Käytännössä kaikki tunnetut abjadit periytyvät seemiläiselle kielelle kehitetystä aakkostosta. Muiden muassa heprealainen ja arabialainen kirjoitus kuuluvat abjadeihin (sana abjad tulee arabian kielen sanasta, joka tarkoittaa aakkostoa).

AbugidatMuokkaa

Abugida-aakkostoissa perusmerkit edustavat konsonanttia ja sitä seuraavaa perusvokaalia, ja kyseistä konsonanttia seuraavat muut vokaalit esitetään tekemällä kirjaimeen pieni säännöllinen muutos. Abugida-aakkostossa ei esimerkiksi olisi merkkiä konsonantille k, mutta sen sijaan siinä voisi olla merkki tavulle ka (jossa a on perusvokaali). Tällöin ke kirjoitettaisiin muuttamalla ka-tavun kirjoitusmerkkiä tavalla, joka olisi vastaava kuin kirjoitusmerkin la muuttamisessa merkiksi le. Suurimman ryhmän abugida-aakkostoja muodostavat brahmi-kirjoituksesta kehittyneet aakkostot, joihin kuuluvat lähes kaikki Intian ja Kaakkois-Aasian kotoperäiset kirjoitusjärjestelmät.

Ominaisuuksiin perustuvat kirjoitusjärjestelmätMuokkaa

Kirjoitusjärjestelmät, joissa symbolien muodot jäljittelevät joitain foneettisia ominaisuuksia, kuten ääntöelimistön asemaa foneemia äännettäessä.

Luettelo kirjoitusjärjestelmien käytöstäMuokkaa

Kirjoitusjärjestelmä Tyyppi Väestö joka käyttää aktiivisesti (miljoonissa) kieli johon liitetään Alueet joissa on käytössä
Latinalainen
Latina
Aakkoset yli 6120 latina ja romaaniset kielet (italia, ranska, arpitaani, oksitaani, katalaani, portugali, galego, espanja, raetia, sardi ja romania), germaaniset kielet (englanti, hollanti, saksa, skandinaaviset kielet), kiina (pinyin), austronesialaiset kielet (indonesia, filipino, malaiji, polynesialaiset kielet), länsi ja eteläslaavilaiset kielet slaavilaiset kielet (puola), nigeriläis-kongolaiset kielet (swahili, joruba, jazulu), turkki, somali, albania, vietnam, unkari, malta, Itämerensuomalaiset kielet (viro jasuomi) ja saamelaiskielet, Maailman laajuinen
Kiinalainen
汉字
漢字
Logografinen 1340 kiina (kiinalainen kirjoitusjärjestelmä), japani (Kanji), korea (Hanja),(Hanja on kielletty Pohjois-Koreassa ja sitä vähennetään yhä enemmän Etelä-Koreassa. Sitä käytetään pääasiassa virallisissa asiakirjoissa, sanomalehdissä, kirjoissa ja merkkejä jotka ovat kiinalaistaustaisia tunnistamiseksi korealaisiin sanoihin.) vietnam (chữ nôm), zhhuang (sawndip), okinawa (okinawalainen), mulam, kantoninkiina (kirjoitettu kantoninkiina) Kiina, Taiwan, Singapore, Malesia (Malesian kiinalaiset), Japani, Etelä-Korea, Indonesia (Indonesian kiinalaiset), Hongkong
Persialais-arabialainen
العربية
Abjad 660+ arabia, persia, urdu, punjabi, paštu, sindhi, belutši, malajalam (jawi), aceh (jawi), uiguuri, kazakki (Kiinassa), kurdi, azeri (Iranissa), jaava (pegon), sunda (pegon kirjaimisto), muut Lähi-Itä Pohjois-Afrikka, Pakistan, Kiina (Xinjiang), Intia (muutamissa osavaltioissa), Brunei (myös latinalainen), Malesia, Indonesia (uskonnollisissa tapahtumissa)
Devanagari
देवनागरी
Abugida 600+ angika, awadhi, bhili, bhojpuri, bodo, chhattisgarhi, dogri, haryanvi, hindi, kashmiri, konkani, magahi, maithili, marathi, mundari, nepali, newari, pali, radžastani, sanskrit, santali, sindhi, muut Intia ja Nepal
Itänagarilainen
পূৰ্বী নাগৰী

পূর্ব নাগরী

Abugida 300[1] sanskrit, bengali, assam, kokborok, bishnupriya manipuri, khasi,manipuri, hajong, chakma, maithili (historiallinen käyttö), angika (historiallinen käyttö), sylheti ja muut Bangladesh, ja Intia (Länsi-Bengali, Bihar, Mizoram, Jharkhand, Tripura, Assam, Manipur, Meghalaya, Andaman- ja Nicobarsaaret)
Kyrillinen
Кириллица
Aakkoset 250 bulgaria, venäjä, serbia, ukraina, makedonia, Itä-Eurooppa, Keski-Aasia ja Mongolia, ja Venäjän Kaukoitä
Kana
かな
カナ
Syllabinen 120 japani, okinawan, ainu, palau, muut japanilaiset kielet Japan
Jaavalainen
ꦗꦮ
Abugida 80 jaava, cirebon, madura, sunda Indonesia (Keski-Jaava, Itä-Jaava, Yogyakarta, Cirebon, , Indramayu), jaavalainen diaspora
Chosŏn'gŭl/Hangul
한글
조선글
Aakkoset 78.7 korea, cia-cia, jeju Pohjois-Korea, Etelä-Korea, ja Yanbianin korealaisten autonominen prefektuuri Kiinassa, Indonesia (Bau-Bau)
Telugulainen
తెలుగు
Abugida 74 telugu, sanskrit, gondi Andhra Pradesh, Telangana, Puducherry (Intia)
Tamililainen
தமிழ்
Abugida 70 tamil, kanikkaran, badaga, irula, panija, sanskrit, saurashtra Tamil Nadu (Intia), Puducherry (Intia), Sri Lanka, Singapore, Malesia, Mauritius
Gudžaratilainen
ગુજરાતી
Abugida 48 gujarati, kutši, avestan, bhili, bhilori, gamit, chowdhary, kukna, bhili, varli, vasavi Intia ja Pakistan
Kannadalainen
ಕನ್ನಡ
Abugida 45[2] kannada, tulu, kodagu, badaga, beary, sanketi, konkani, sanskrit Karnataka (Intia)
Burmalainen
မြန်မာ
Abugida 39 burma, pali, sanskrit Myanmar
Malajalamilainen
മലയാളം
Abugida 38 malayalam, sanskrit, panija, betta kurumba, ravula Kerala, Puducherry (Intia)
Thailainen
ไทย
Abugida 38 thai, pohjoisthai, eteläthai, pohjoiskhmer, ja isan, kelantan-pattani malaiji, pali, sanskrit, muut Thaimaa
Sundalainen
ᮞᮥᮔ᮪ᮓ
Abugida 38 sunda, banten, baduy Länsi-Jaava ja Banten (Indonesia)
Gurmukhi
ਗੁਰਮੁਖੀ
Abugida 22 punjabi, sant bhasha, sindhi Punjab (Intia)
Laolainen
ລາວ
Abugida 22 lao, isan, muut Laos
Orijalainen
ଉତ୍କଳ
Abugida 21 orija, muut Odisha (Intia)
Etiopialainen
ግዕዝ
Abugida 18 Etiopian seemiläiset kielet, bilin, meʻen, oromo, anuak Etiopia, Eritrea
Sinhalilainen
සිංහල
Abugida 14,4 sinhala, vedda Sri Lanka
Heprealainen
עברית
Abjad 14 heprea, jiddiš, muut juutalaiskielet Israel
Armenialainen
Հայոց
Aakkoset 12 armenian, lomavren Armenia
Khmeriläinen
ខ្មែរ
Abugida 11,4 khmer, pali, muut Kambodža
Kreikkalainen
Ελληνικό
Aakkoset 11 kreikka, muut Kreikka, Kypros, Etelä-Albania
Batakilainen

ᯅᯖᯂ᯲

Abugida 8,5 batak-kielet Pohjois-Sumatra (Indonesia)
Lontaralainen
ᨒᨚᨈᨑ
Abugida 7,6 bugi, makassar, mandar Indonesia (Etelä-Sulawesi ja Länsi-Sulawesi)
Balilainen

ᬩᬮᬶ

Abugida 6 bali ja sasak (motifoitu) Indonesia (Bali ja Lombok, Itäinen Nusa Tenggara)
Tiibetiläinen
བོད་
Abugida 5 tiibet, dzongkha, ladakhi, sikkim, balti, tamang, serpa, helambunšerpa, tshangla Tiibetin autonominen alue Kiinassa, Bhutan, ja Intia (Jammu ja Kashmir, Sikkim, Assam, ja Arunachal Pradesh)
Georgialainen
ქართული
Aakkoset 4,5 georgia ja kartvelilaiset kielet Georgia
Yiläinen
ꆈꌠ
Syllabinen 4 nuosu Yi, muu yi-kielet Liangshanin yiden autonominen prefektuuri ja Chuxiongin yiden autonominen prefektuuri Kiinassa
Mongolialainen
ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ
Aakkoset 2 mongolia, mantšu , evenki Kiina (Sisä-Mongolia)
Tifinagh
ⵜⵉⴼⵉⵏⴰⵖ
Abjad 1 Berberikielet Pohjois-Afrikka
Tai Le

ᥖᥭᥰᥘᥫᥴ

Abugida 0,72 tai nüa Yunnan (Kiina)
Uusi Tai Lue

ᦑᦟᦹᧉ

Abugida 0,55 tai lü Yunnan (Kiina)
Syyrialainen
ܣܘܪܝܬ
Abjad 0,4 syyria, aramea, uusaramea, malajalaminsyyria, Länsi-Aasia
Thaana
ދިވެހި
Abugida 0,35 divehi Malediivit
Inuktitut
ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ
Abugida 0,035 inuktitut, ja inuittikielet Kanada
Cherokeelainen
ᏣᎳᎩ
Syllabinen 0,02 cherokee Yhdysvallat

Katso myösMuokkaa