Kíssamos
Kíssamos (kreik. Κίσσαμος, myös Kísamos, Κίσαμος) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Κισσάμου, Dímos Kissámou), joka sijaitsee Chanián alueyksikössä Kreetan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 334,2 neliökilometriä ja väkiluku 10 790. Varsinaisen Kíssamoksen kaupungin, myös Kastél(l)i Kis(s)ámou (Καστέλ(λ)ι Κισ(σ)άμου) eli Kastél(l)i (Καστέλ(λ)ι), väkiluku on 4 236 (vuonna 2011).[1][2]
Kíssamos Kíssamoksen kunta Κίσσαμος Δήμος Κισσάμου |
|
---|---|
Näkymä Kíssamoksen kunnan keskustaan, Kastélli-Kissámouhun, jota myös pelkäksi Kastélliksi usein kutsutaan. |
|
Kunnan sijainti |
|
Kíssamos |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kreikka |
Hajautetun hallinnon alue | Kreeta |
Alue | Kreeta |
Alueyksikkö | Chaniá |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
– Kallikrates-koodi | 7405 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 334,2 km² |
Väkiluku (2011) | 10 790[1] |
– Kunnallisyksikkö | 7 579 |
– Kaupunkiyhdyskunta | 4 275 |
– Kaupunki | 4 236 |
– Väestötiheys | 32,29 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Postinumero | 734 00 |
Suuntanumero(t) | 28220 |
Rekisterikilpi | ΧΝ, XB |
Maantiede
muokkaaKíssamoksen kaupunki sijaitsee Kreetan luoteisosassa saaren pohjoisrannikolla Kreetanmereen kuuluvan Kíssamoksenlahden pohjukassa, noin 42 kilometriä länteen Chaniásta. Kíssamoksen kunta käsittää Kreetan länsipään. Kuntaan kuuluvat saaret Ágria Gramvoúsa, Elafonísi, Ímeri Gramvoúsa[1] ja Pontikonísi.
Kíssamoksesta saa alkunsa saaren päätie eli EO90-kansallistie, joka on Kíssamoksesta Chaniáan saakka osa Eurooppatietä 65.[3] Kíssamoksen satamasta on lauttayhteys Antikytheran ja Kytheran saarten kautta Gýtheioon Manner-Kreikan Peloponnesokselle.
Historia
muokkaaAntiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Antiikin Kisamos
Varhaisimmat löydöt Kíssamoksen seudulla ovat peräisin neoliittiselta kaudelta noin ajalta 3000–2900 eaa. Sieltä on tehty myös joitakin vähäisiä löytöjä minolaiselta kaudelta.[4]
Antiikin aikana nykyisen kaupungin paikalla sijaitsi Kisamoksen kaupunki. Se oli sisämaan vuoristossa sijainneen Polyrrhenian poliksen eli kaupunkivaltion satama. Kaupunki kukoisti erityisesti roomalaisella kaudella, saavuttaen itsenäisyyden viimeistään 200-luvulla jaa., ja varhaisella bysanttilaisella kaudella. Seudun antiikin aikaisia löytöjä esittelee Kíssamoksen arkeologinen museo.[4][5]
Nykyinen kaupunki
muokkaaVenetsialaiset rakensivat kaupungin uudelleen 1200-luvulla. Sinne rakennettiin myös Kastéllin linnoitus, josta kaupunki on saanut toisen nimensä, sekä katedraalikirkko. Kaupungin vanhassa osassa on venetsialaiselta kaudelta peräisin olevia kartanoita.[4]
Osmanit piirittivät Kíssamosta vuonna 1646, ja lopulta se antautui. Osmanit kunnostivat Kastéllin linnoitusta omaan käyttöönsä. Myöhemmin kreetalaiset käyttivät linnoitusta vapaustaistelun aikana turkkilaisia vastaan, ja se oli kreetalaisten hallussa muun muassa vuosina 1823 ja 1897. Kaupunki kärsi suuria tuhoja saksalaisten pommituksissa toisen maailmansodan aikana vuonna 1941. Muun muassa venetsialaisaikainen katedraali tuhoutui tuolloin. Saksalaiset tuhosivat myös kaupungin sataman miehityksen päättyessä.[4]
Nykyinen Kíssamoksen kunta muodostui, kun Kíssamos, Inachóri ja Mýthimna yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[6]
Kunnan osat
muokkaaVuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Kíssamoksen kunta muodostuu kolmesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][6]
Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
---|---|---|---|
Inachóri | Amygdalokefáli | Amygdalokefáli | 18 |
Keramotí | 18 | ||
Livádia | 76 | ||
Élos | Élos | 130 | |
Límni | 90 | ||
Loúchi | 3 | ||
Kámpos | Berpathianá | 42 | |
Kámpos | 25 | ||
Melissiá | 22 | ||
Plagiá | 18 | ||
Kefáli | Aerinós | 6 | |
Felesianá | 2 | ||
Kefáli | 38 | ||
Pappadianá | 26 | ||
Theodorianá | 8 | ||
Perivólia | Perivólia | 39 | |
Strovlés | Aligoí | 21 | |
Strovlés | 44 | ||
Váthi | Chrysoskalítissan luostari (Moní Chrysoskalitíssas) | 66 | |
Plokamianá | 15 | ||
Tzitzifiá | 2 | ||
Váthi | 44 | ||
Vlátos | Rogdiá | 60 | |
Vlátos | 99 | ||
Yhteensä: 912 | |||
Kíssamos | Gramvousá | Ágios Geórgios | 104 |
Ágria Gramvoúsa (saari) | 0 | ||
Azogyrás | 33 | ||
Fournádos | 20 | ||
Gramvousá | 92 | ||
Ímeri Gramvoúsa (saari) | 0 | ||
Kalyvianí | 136 | ||
Karefilianá | 55 | ||
Néo Chorió | 97 | ||
Piperianá | 24 | ||
Tráchilos | 169 | ||
Zervianá | 66 | ||
Kaláthenes | Kaláthenes | 160 | |
Kallergianá | Ágios Antónios | 284 | |
Dáfni | 9 | ||
Kallergianá | 56 | ||
Kámpos | 122 | ||
Maredianá | 35 | ||
Vardianá | 14 | ||
Kíssamos | Kíssamos | 4 236 | |
Kounoupítsa | 39 | ||
Koukounará | Charchalianá | 23 | |
Choreftianá | 7 | ||
Koukounará | 41 | ||
Tsikalariá | 17 | ||
Lousakiés | Fterólakka | 52 | |
Galouvás | 13 | ||
Lousakiés | 127 | ||
Meráda | 81 | ||
Metóchi | 9 | ||
Zacharianá | 91 | ||
Plátanos | Áno Sfinári | 5 | |
Falásarna | 21 | ||
Kavoúsi | 13 | ||
Limenískos | 40 | ||
Plátanos | 975 | ||
Sfinári | 125 | ||
Polyrrinía | Grigorianá | 32 | |
Káto Palaiókastro | 15 | ||
Polyrrinía | 31 | ||
Sirikári | Kiolianá | 22 | |
Kostogiánnides | 32 | ||
Sinenianá | 37 | ||
Sirikári | 19 | ||
Yhteensä: 7 579 | |||
Mýthimna | Chairethianá | Chairethianá | 70 |
Drapaniás | Áno Drapaniás | 17 | |
Drapaniás | 270 | ||
Kókkino Metóchi | 77 | ||
Nopígeia | 63 | ||
Falelianá | Falelianá | 27 | |
Koléni | 53 | ||
Kotsianá | 67 | ||
Lyridianá | 16 | ||
Kaloudianá | Kaloudianá | 331 | |
Korfalónas | 31 | ||
Kourthianá | 23 | ||
Maláthyros | Maláthyros | 89 | |
Pervolákia | Charavgí | 50 | |
Pappagiannákides | 37 | ||
Pervolákia | 63 | ||
Potamída | Potamída | 224 | |
Rókka | Kerá | 36 | |
Rókka | 52 | ||
Sásalos | Kontoudianá | 7 | |
Manerianá | 13 | ||
Sásalos | 28 | ||
Sfakopigádi | Armenochóri | 27 | |
Sfakopigádi | 58 | ||
Trialónia | 31 | ||
Topólia | Aïkyrgiánnis | 36 | |
Kapsanianá | 11 | ||
Koutsomatádos | 42 | ||
Topólia | 122 | ||
Tsourounianá | 14 | ||
Voulgáro | Choudalianá | 16 | |
Dermizianá | 22 | ||
Latzianá | 17 | ||
Mákronas | 18 | ||
Mourí | 40 | ||
Voulgáro | 201 | ||
Yhteensä: 2 299 | |||
Yhteensä: 10 790 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Road Transport Infrastructure. European Agreement on Main International Traffic Arteries (AGR). Consolidated text of the AGR (TRANS/SC.1/2002/3) (PDF) 5.4.2002. United Nations Economic and Social Council. Viitattu 29.5.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d History of Kissamos Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KISAMOS (Kastelli Kisamou) Kisamos district, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kíssamos Wikimedia Commonsissa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kíssamoksen kunta Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Κισσάμου (Arkistoitu – Internet Archive). Kíssamoksen kunnan verkkosivut. (kreikaksi)