HMS Gallant (H59)

HMS Gallant (viirinumero H59) oli Britannian kuninkaallisen laivaston G-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

HMS Gallant
HMS Gallant
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Alexander Stephen and Sons, Glasgow, Skotlanti
Kölinlasku	15. syyskuuta 1934
Laskettu vesille	26. syyskuuta 1935
Palveluskäyttöön	25. helmikuuta 1936
Poistui palveluskäytöstä	upotettu sulkualukseksi syyskuussa 1943
Tekniset tiedot
Uppouma	1 376 t (standardi) 1 883 t (max)
Pituus	98 m (kokonaispituus)
Leveys	10 m
Syväys	3,8 m
Koneteho	34 000 hv
Nopeus	36 solmua
Miehistöä	137 (rauhanaikana) 145 (sodanaikana)
Aseistus
Aseistus	4 × QF 4,7" Mk IX -tykkiä yksiputkisina CP Mk XVII -asennuksina 2 × .50" (12,7 mm) konekivääriä 4 × .303" konekivääriä 8 × 21" (533 mm) torpedoputkea 20 × syvyyspommia
Infobox OK

Valmistus

Pääartikkeli: G-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 5. maaliskuuta 1934 vuoden 1933 laivasto-ohjelmassa Alexander Stephen and Sonsilta Glasgowista Skotlannista, missä köli laskettiin 15. syyskuuta. Alus laskettiin vesille 26. syyskuuta 1935 ja otettiin palvelukseen 25. helmikuuta 1936. Valmistuskustannukset olivat 252 920 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.

Palvelus

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Välimeren laivaston 1. hävittäjälaivueeseen. Alus oli Espanjan rannikolla valvomassa kauppasaartoa, jolloin se muun muassa irrotti 20. joulukuuta 1936 Almerian ja Malagan välillä karille ajaneen espanjalaisen aluksen hinaamalla. Alus joutui 6. huhtikuuta 1937 Espanjan kansallisten ilmavoimien hyökkäykseen Cape San Antonion edustalla, siihen ei kuitenkaan osunut. Se oli huollettavana Sheernessissä 31. toukokuuta – 21. heinäkuuta 1937.

Toinen maailmansota

Alus oli 22. lokakuuta 1939 Plymouthissa laiturissa, jonne laivue oli siirretty. Kattiloiden puhdistuksen jälkeen se osallistui tuloksetta Vigosta lähteneiden saksalaisten kauppalaivojen etsintään. Viisi päivää myöhemmin alus siirtyi laivueen mukana Harwichiin, josta se siirtyi 1. helmikuuta 1940 sukellusveneentorjuntaan Rosythiin sisaraluksensa HMS Griffinin kanssa.

Gallant ja Griffin pelastivat 2. helmikuuta miinaan ajaneen tankkerin British Councellorin miehistön. Alukset palasivat seuraavana päivänä pelastettujen kanssa Rosythiin. Alus määrättiin 18. helmikuuta korvaamaan HMS Daringin saattueessa HN12. Aluksen miehistö pelasti viikkoa myöhemmin 12 ruotsalaisalus Santoksen miehistönjäsentä merestä. Se suojasi 20. maaliskuuta toisiinsa törmänneitä AMC Ciciliaa ja AMC Carintihiaa näiden pyrkiessä satamaan.

Alus oli 28. maaliskuuta – 30. huhtikuuta huollettavana Southamptonissa, mistä se palasi 1. toukokuuta Harwichiin 1. hävittäjälaivueeseen. Gallant ja HMS Bulldog pelastivat 10. toukokuuta vastaisena yönä HMS Kellyn miehistön aluksen jouduttua Pohjanmerellä Saksan laivaston moottoritorpedoveneiden torpedoimaksi. Alus pelasti 18. toukokuuta HMS Graftonin ja HMS Foresightin kanssa miinaan ajaneen apumiinalaiva HMS Princess Victorian eloonjääneet. Alus siirrettiin 25. toukokuuta evakuointi ja tukitehtäviin Kanaalin alueelle ja se määrättiin seuraavana päivänä osaksi Dunkerquen evakuointia (operaatio Dynamo).

Alus lähti 28. toukokuuta Dunkerqueen evakuoimaan joukkoja Doveriin tehden seuraavana päivänä toisen matkan, jonka aikana se vaurioitui syöksypommituksessa. Alus kuitenkin kykeni palaamaan omin voimin Doveriin. Se evakuoi kahden matkansa aikana yhteensä 1 466 henkeä. Alus siirrettiin 30. toukokuuta Hullin telakalle, josta se palasi palvelukseen 5. kesäkuuta. Alus määrättiin samalla suojaamaan HMS Walpolen kanssa apumiinalaiva HMS Teviot Bankia ja rannikkomiinalaiva HMS Ploveria, jotka rakensivat itärannikon miinasulkua operaatio BS11:ssä. Alus suojasi vielä kaksi vastaavaa miinoitusmatkaa BS12 10. kesäkuuta ja BS14 13. kesäkuuta.

Alus palasi 15. kesäkuuta Pohjanmerelle partiotehtäviin, josta se siirrettiin 21. kesäkuuta Kotilaivastoon etsimään tuloksetta Saksan laivaston taisteluristeilijöitä Gneisenauta ja Scharnhorstia.

Heinäkuussa alus määrättiin Välimerelle, minkä vuoksi se siirrettiin Chathamin telakalle. Telakalla alukselle asennettiin kolmen tuuman ilmatorjuntatykki. Alus palasi palvelukseen 24. heinäkuuta, minkä jälkeen se lähti Gibraltarille HMS Greyhoundin, HMS Encounterin ja HMS Hotspurin kanssa lentotukialus HMS Arguksen ja AMC Malojan suojaamaassa Lähi-itään menevää saattueessa. Alus liittyi 30. heinäkuuta 13. hävittäjälaivueeseen. Seuraavana päivänä se osallistui operaatio Hurryyn, jossa Argus toimitti lentokonetäydennystä Maltalle. Osasto palasi 4. elokuuta Gibraltarille.

Alus suojasi 30. elokuuta laivueen mukana HMS Illustriousia, taistelulaiva HMS Valiantia sekä risteilijöitä HMS Coventryä ja HMS Calcuttaa, kun ne siirrettiin operaatio Hatsissä täydennyksinä Välimeren laivastoon. Suojanneet alukset palasivat 13. syyskuuta Gibraltarille.

Gibraltarin itäpuolella alus upotti 20. lokakuuta Griffinin ja Hotspurin kanssa Italian laivaston sukellusvene R. Smg. Lafolen (35°50′N, 002°53′W). Alus seurasi 31. lokakuuta taisteluristeilijä HMS Renownin, taistelulaiva HMS Barhamin ja hävittäjien HMS Faulknorin, HMS Foresterin, HMS Firedraken, HMS Fortunen, Greyhoundin ja Griffinin kanssa Vichyn Ranskan laivaston liikkeitä Marokon rannikon edustalla.

Marraskuussa alus määrättiin täydennykseksi Välimeren laivastoon Aleksandriaan. Alus liittyi 5. marraskuuta saattueeseen HX84, joka oli joutunut Saksan laivaston saarronmurtajien hyökkäyksen kohteeksi. Alus muodosti 7. marraskuuta yhdessä Barhamin, HMS Berwickin kanssa Force F:n, joka purjehti Force H:n suojaamana Aleksandriaan (operaatio Coat). Osasto saapui 10. marraskuuta Maltalle, mistä se jatkoi edelleen Aleksandriaan.

Gallant liittyi 23. marraskuuta yhdessä Greyhoundin, Griffinin ja Hotspurin ja HMS Imperialin kanssa Välimeren laivaston 14. hävittäjälaivueeseen. Alus suojasi seuraavana päivänä laivueen mukana HMS Ramilliesin ja HMS Newcastlen kotimaahan siirtymistä (operaatio Collar). Alus osallistui 27. marraskuuta Spartiventon taisteluun. Seuraavana päivänä se suojasi edelleen Collariin kuuluvaa huoltosaattuetta, jonka mukana se saapui 29. marraskuuta Aleksandriaan. Joulukuussa alus määrättiin operaatio MC2:n saattueiden MW5 ja ME5 suojaksi. Alus liittyi 16. joulukuuta saattueen suojueeseen lähtien sen mukana merelle. Alus palasi 24. joulukuuta osaston mukana Aleksandriaan. Alus liittyi 7. tammikuuta 1941 operaatio MC4:n Force A:han, jonka tehtävänä oli suojata saattueita MW51, ME51 ja ME6 Maltalle ja sieltä pois. Alus suojasi 9. tammikuuta Gibraltarilta saapuneita operaatio Excessin aluksia.

Gallant osui miinaan 10. tammikuuta 1941 25 merimailia Pantellerian saaresta lounaaseen (36°27′N, 012°11′E). Alus menetti keulansa, jolloin 65 miehistönjäsentä sai surmansa ja 15 haavoittui. Griffin pelasti aluksen eloonjääneet, minkä jälkeen HMS Mohawk hinasi aluksen peräosan Maltalle. Maltalla alus poistettiin 11. tammikuuta palveluksesta ja siirrettiin telakalle.

Lähelle osunut pommi aiheutti 5. huhtikuuta aluksella pahaa tuhoa, joten se ajettiin matalikolle Pinto Wharfissa. Se todettiin korjauskelvottomaksi, minkä jälkeen poistettiin käyttökelpoinen materiaali. Syyskuussa 1943 hylky upotettiin sulkualukseksi St. Paulin lahteen, mistä se nostettiin 1953 ja romutettiin.

Päälliköt

Aluksen päälliköinä olivat:

• Cecil Powis Frobisher Brown, DSC 22. heinäkuuta 1938 – vuoden 1941 alkuun

Lähteet

• English, John: Amazon to Ivanhoe – British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
• Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)

Viitteet

G-luokan hävittäjät

Laivueenjohtaja: HMS Grenville

Alukset: HMS Gallant - HMS Garland - HMS Grafton - HMS Greyhound - HMS Gipsy - HMS Glowworm - HMS Grenade - HMS Griffin

Edeltäjä: F-luokka – Seuraaja: H-luokka