Autotalo
Autotalo on Helsingin Kampissa sijaitseva vuonna 1958 valmistunut liiketalo. Se sijaitsee Kampin metroaseman välittömässä läheisyydessä tontilla, jota rajoittavat etelässä Salomonkatu, idässä Fredrikinkatu ja lännessä Runeberginkatu. Rakennuksen osoite on Salomonkatu 17. Autotaloon kuuluu kaksi 12-kerroksista tornia, ja se käsittää korttelin eteläisen puoliskon. Nimityksellä viitataan toisinaan koko kortteliin, jolloin mukaan lasketaan myös korttelin pohjoissivulla olevat kaksi tornitaloa, Kampintorni ja Pohjantalo, jotka valmistuivat samoihin aikoihin.
| Autotalo | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kamppi, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60°10′N 24°56′E / 60.17°N 24.93°E |
| Rakennustyyppi | Toimistorakennus (en) |
| Suunnittelija | Eino Tuompo |
| Valmistumisvuosi | |
 Autotalo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Historia muokkaa
Ennen Autotalon rakentamista paikalla oli ollut ryhmä 1800-luvulla rakennettuja kasarmeja, jotka alun perin muodostivat Turun kasarmiin liittyneen varuskunnan läntisimmän osan.[1] Suomen itsenäistyttyä tontti oli siirtynyt Helsingin kaupungin haltuun. Korpivaara & Halla suunnitteli jo toisen maailmansodan aikana tontin ostamista uutta liiketaloa varten, mutta hanke toteutui vasta 1950-luvun lopulla.[2]
Autotalon rakennutti Helsingin Autotalo Oy, jonka perusti autojen maahantuontiliike Korpivaara & Halla Oy. Sen suunnittelivat arkkitehdit Veli Valorinta ja Eino Tuompo. [3] Alun perin talossa sijaitsi autokauppa ja huoltoasema[3] sekä maan alla halli 300 autolle.[2] Tornissa oli toimistoja, muun muassa mainostoimisto Taucher ja Apu-lehden toimitus ennen kuin se siirtyi Herttoniemeen.[4] Vehon pääkonttori muutti Autotaloon 1950-luvulla ja Mercedes-Benzin tähti pystytettiin viereisen Kampintornin katolle vuonna 1962.[5][6] 1970-luvun taitteessa Autotalossa toimi ohjelmaravintola Lido.[7]
Arkkitehtuuri muokkaa
Rakennuksessa on 12 maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta, ja sen tilavuus on lähes 200 000 kuutiometriä.[3] Maanpäällisistä kerroksista vain kaksi alinta ulottuu katujen reunaan saakka, ja ne muodostavat ikään kuin jalustan, jolta nousee kaksi tornimaista osaa. Tornit ovat noin 42,4 metriä korkeita.[8][9] Rakennuksen arkkitehtonisena esikuvana on ollut Lever House New Yorkissa, joskaan Autotalon tornit eivät ole yhtä korkeat; Lever Housen torneissa on 24 kerrosta.[2]
Rakennuksessa tehtiin huomattava perusparannus, joka valmistui syksyllä 2014.[10]
Autotalon kortteli ja sen muut rakennukset muokkaa
Alun perin nimityksellä Autotalo on tarkoitettu vain korttelin eteläisellä puoliskolla olevaa liiketaloa kaksine torneineen, mutta nykyisin koko korttelia nimitetään usein Autotaloksi tai Autotalokortteliksi. Sen pohjoisosassa sijaitsee kaksi samoihin aikoihin rakennettua samantyyppistä liiketaloa torneineen ja mataline jalustamaisine osineen. Niistä läntisemmän, Runeberginkadun ja Eteläisen Rautatiekadun risteyksessä sijaitsevan Pohjantalon, suunnitteli Armas Lehtinen, ja se oli alun perin vakuutusyhtiö Pohja-yhtymän toimitalo.[11] Fredrikinkadun ja Eteläisen Rautatiekadun risteyksessä sijaitsee vuonna 1962 valmistunut Kampintorni.[12] Kaikkiaan korttelissa on neljä tornia. Niiden julkisivut ovat kuitenkin eri materiaalia. Varsinaisen Autotalon torneilla on metalliset julkisivut, entisen Pohja-yhtymän talon torni sen sijaan on kellanruskeaa luonnonkiveä, kun taas Kampintornin julkisivu on vaaleaa marmoria.[13]
Nykyinen käyttö muokkaa
Nykyään Autotalossa ei sen nimestä huolimatta enää ole autokauppaa. Sen alakerrassa on muun muassa Kelan asiakaspalvelutilat, K-Market ja McDonald’s. Talon ylemmissä kerroksissa toimivat nykyisin (2018) muun muassa aTalent Recruiting Oy[14] ja Cision.[15]
Sekä entisessä Pohja-yhtiön toimitalossa (Runeberginkatu 5) että Kampintornin rakennuksessa (Fredrikinkatu 48) on nykyisin muun muassa vakuutus- ja sijoitusyhtiö Lähi-Tapiolan toimitiloja.[16] Kampintornin rakennuksessa on myös Elixian kuntokeskus. [17]
Maaliskuussa 2024 Autotaloon avasi toimistonsa presidentti Sauli Niinistö. [18]
Lähteet muokkaa
- ↑ Alho, Asmo & Uljas Rauanheimo: ”Kamppi ja Lapinlahti”, Helsinki ennen meitä, s. 152. Otava, 1962.
- ↑ a b c Anja Kervanto Nevanlinna: Helsingin historia vuodesta 1945. 4. osa: Voimat jotka rakensivat Helsinkiä 1945-2010. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26836-9.
- ↑ a b c Menestystarinoita vuodesta 1958 kampinautotalokortteli.fi. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ Valokuvataiteenmuseo
- ↑ Historia Veho. Viitattu 23.4.2024.
- ↑ rnb-user: Mersun tähti palasi Helsingin ylle – korjattiin yleisön pyynnöstä Moottori. 3.2.2016. Viitattu 23.4.2024.
- ↑ Verkkola, Tuija: Helsingin huvisyksy 2: Meitä ei hemmotella liian suurella valinnanvaralla. (Esittelyssä ohjelmaravintolat Adlon, Lido ja Espilä.) Helsingin Sanomat, 21.9.1969. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Fredrikinkatu 46 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ Runeberginkatu 3 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ Autotalokortteli, esite, s. 6 jll.fi. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ Matti Karjanoja: Rinnastuksia Signe Branderin kuviin Helsingistä. Tammi, 1973. ISBN 951-30-5802-6.
- ↑ Fredrikinkatu 48 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ Saneerausmenetelmänä eriytetty julkisivurakenne: Kampintornin marmorijulkisivu vaihdettiin hiottuun valkobetoniin betoni.com. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ aTalent Recruiting Oy Asiakastieto Oy. Viitattu 26.10.2018.
- ↑ Yritys: Yhteydenotto Cision. Viitattu 26.10.2018.
- ↑ Valomainokset talon seinissä
- ↑ ELIXIA Kamppi Elixia. Viitattu 26.10.2018.
- ↑ Sauli Niinistön uuden toimiston sijainti paljastui Iltalehti. Viitattu 2.3.2024.
Aiheesta muualla muokkaa
- Helsingin autotalo: Kätevästi keskellä Kamppia Helsingin Autotalo Oy.
- Kivilaakso, Aura: ”Salomonkatu 17, Autotalo”, Kun Helsinkiin rakennettin city. Keskustan vuosina 1945-1990 valmistuneet liikerakennukset, s. 285–290. Helsingin kaupunginmuseo, 2014. ISBN 978-952-272-793-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.3.2023).