Korpivaara (yritys)

yritys

Korpivaara Oy oli suomalainen autojen maahantuontiyritys, jonka Juhani Korpivaara perusti vuonna 1917 yhdessä Veikko Hallan (1894–1920) kanssa Korpivaara & Halla Oy:n nimisenä.

Juhani Korpivaara ja Veikko Halla (aikaisemmin Holm) muuttivat avoimen yhtiönsä osakeyhtiöksi vuonna 1919 ja seuraavana vuonna rakennettiin autokorjaamo Helsingin Sörnäisiin.[1] Veikko Halla kuoli 1920 liikenneonnettomuudessa ollessaan autonostomatkalla Porvoossa.[2] Hallan nimi säilyi yhtiön nimessä, mutta yhtiön johdossa oli nyt yksin Juhani Korpivaara. Myöhemmin yritystä ja sen perustamia tytäryhtiöitä johtivat Juhani Korpivaaran pojat, Paavo, Timo ja Jouko.[3]

Korpivaara & Halla edusti aluksi Fordia ja General Motorsia, mutta alkoi 1920-luvulla myydä Studebaker-merkkisiä henkilö-, kuorma- ja linja-autoja sekä Brockway-merkkisiä kuorma- ja linja-autoja. Yhtiö toimi myös Firestone-rengasyhtiön Suomen edustajana, kunnes renkaiden maahantuontia siirtyi 1932 hoitamaan tytäryhtiö Firestone Rengastukku Oy. Vuonna 1936 Korpivaara alkoi tuoda maahan saksalaisia Adler-autoja ja vuonna 1938 tšekkiläisiä Škoda-autoja, mutta molempien tuonti katkesi toisen maailmansodan sytyttyä. Studebakerin edustus säilyi Korpivaaralla vuoteen 1966 saakka, jolloin merkin valmistus lopetettiin. Yhtiön nimi muutettiin Korpivaara Oy:ksi vuonna 1947. Vuodesta 1958 lähtien yhtiön pääkonttori sijaitsi Helsingin Kamppiin rakennetussa Autotalossa.[1]

1950-luvulla Korpivaara Oy toi maahan muun muassa Massey Ferguson -traktoreita sekä Citroën- ja Borgward-merkkisiä henkilö- ja pakettiautoja. Ranskalaisten Citroën-autojen tuonti oli aloitettu jo 1934. Brittiläisten Massey Ferguson -traktorien maahantuonti siirtyi Hankkijalle vuonna 1961; samoihin aikoihin loppui Borgward-autojen maahantuonti länsisaksalaisen valmistajan lopetettua toimintansa konkurssin vuoksi. Korpivaara Oy aloitti 1964 japanilaisen Toyotan maahantuonnin Toyota Crown -mallilla; eniten myydyn mallin Corollan tuonti alkoi vuonna 1967. Vuonna 1970 Suomi oli jo Toyotan suurin tuontimaa Euroopassa; valikoimaan kuuluivat henkilö- ja pakettiautot sekä kevyet kuorma-autot. Vuonna 1981 Korpivaara aloitti vielä japanilaisten Suzuki-henkilö- ja pakettiautojen maahantuonnin. Vuonna 1981 Korpivaara Oy:n liikevaihto oli 779,4 miljoonaa markkaa ja siinä työskenteli 646 henkilöä.[1] Vuoteen 1994 mennessä yritys toi Suomeen 500 000 Toyotaa. Seuraavana vuonna Toyotan maahantuonti siirtyi Toyotan omistamalle Toyota Auto Finlandille. Korpivaara Oy oli myyty jo vuonna 1984 Amer-yhtymälle.

Korpivaaran tytäryhtiöitä olivat Tammer-Auto Oy (yhtiön edustamien autojen myynti Tampereen seudulla, perustettu 1945), Farming Oy (Massey Ferguson -traktorien maahantuoja, 1949–1961), Kone-Diesel Oy (työkoneiden tuonti ja autojen vaihtomoottorit, perustettu 1960), Konemuovi Oy (teknisten muovituotteiden valmistus, perustettu 1972) ja Auto-Bon Oy (Citroën-autojen maahantuonti, perustettu 1981). Yhtiön pääkaupunkiseudun keskeiset toiminnot siirrettiin vuonna 1973 Vantaan Korsoon rakennettuun toimintakeskukseen.[1]

Korpivaara alkoi vuonna 1928 julkaista asiakaslehteä, jonka nimenä oli aluksi Autoteollisuus. Vuonna 1930 sen nimeksi vaihdettiin Automies ja se oli pitkään vanhin Suomessa ilmestynyt autoalan yrityslehti.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 373–377. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
  2. Surkea auto-onnettomuus. Johtaja Veikko Halla saanut surmansa auton sortuessa tieltä, Iltalehti, 27.09.1920, nro 223, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Jouko Korpivaara Biografiasampo. Viitattu 22.1.2022.
  4. Kimmo Levä (toim.): Kammella käyntiin: Mobilia-vuosikirja 1992, s. 57–58. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1992.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • L. M. Viherjuuri, Auton ja autokaupan historiaa itsenäisyytemme aikana: Korpivaara & Halla Oy:n osuus siinä 1917-1942. Korpivaara & Halla Oy, Helsinki 1942
  • J. Bergqvist: Korpivaara Oy 1917–1967. Helsinki 1967.
  • P. Kynnös & A. Räsänen: Itsenäisen Suomen ikäinen Korpivaara. Forssa 1992. ISBN 952-90-3666-3.

Aiheesta muualla

muokkaa