Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin Kampissa sijaitsevaa Autotalo-nimistä rakennusta. Sana autotalo esiintyy myös useiden autoliikkeiden nimissä, esimerkiksi Autotalo Laakkonen ja Etelä-Suomen Autotalo Oy.
Autotalo toukokuussa 2017.
Autotalokorttelin pohjoisosa. Vasemmalla Kampintorni, oikealla entinen Pohja-yhtymän pääkonttori.
Fredrikinkatu Autotalon kohdalla. Oikealla Kampintorni ja Autotalo, vasemmalla Tennispalatsi.

Autotalo on Helsingin Kampissa sijaitseva vuonna 1958 valmistunut liike­talo. Se sijaitsee Kampin metroaseman välittömässä läheisyydessä tontilla, jota rajoittavat etelässä Salomonkatu, idässä Fredrikin­katu ja lännessä Runebergin­katu. Rakennuksen osoite on Salomonkatu 17. Autotaloon kuuluu kaksi 12-kerroksista tornia, ja se käsittää korttelin eteläisen puoliskon. Nimityksellä viitataan toisinaan koko kortteliin, jolloin mukaan lasketaan myös korttelin pohjoissivulla olevat kaksi samoihin aikoihin valmistunutta erillistä tornitaloa.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Ennen Auto­talon rakentamista paikalla oli ollut ryhmä 1800-luvulla rakennettuja kasarmeja, jotka alun perin muodostivat Turun kasarmiin liittyneen varus­kunnan läntisimmän osan.[1] Suomen itsenäistyttyä tontti oli siirtynyt Helsingin kaupungin haltuun. Korpivaara & Halla suunnitteli jo toisen maailman­sodan aikana tontin ostamista uutta liike­taloa varten, mutta hanke toteutui vasta 1950-luvun lopulla.[2]

Autotalon rakennutti Helsingin Autotalo Oy, jonka perusti autojen maahan­tuonti­liike Korpi­vaara & Halla Oy. Sen suunnittelivat arkkitehdit Veli Valorinta ja Eino Tuompo. [3] Alun perin talossa sijaitsi auto­kauppa ja huoltoasema[3] sekä maan alla halli 300 autolle.[2] Tornissa oli toimistoja, muun muassa mainostoimisto Taucher ja Apu-lehden toimitus ennen kuin se siirtyi Herttoniemeen.[4] 1970-luvun taitteessa Autotalossa toimi ohjelmaravintola Lido[5].

ArkkitehtuuriMuokkaa

Rakennuksessa on 12 maan­päällistä ja kolme maan­alaista kerrosta, ja sen tilavuus on lähes 200 000 kuutiometriä.[3] Maan­päällisistä kerroksista vain kaksi alinta ulottuu katujen reunaan saakka, ja ne muodostavat ikään kuin jalustan, jolta nousee kaksi tornimaista osaa. Tornit ovat noin 42,4 metriä korkeita.[6][7] Rakennuksen arkkitehtonisena esi­kuvana on ollut Lever House New Yorkissa, joskaan Auto­talon tornit eivät ole yhtä korkeat; Lever Housen torneissa on 24 kerrosta.[2]

Rakennuksessa tehtiin huomattava perus­parannus­, joka valmistui syksyllä 2014.[8]

Autotalon kortteli ja sen muut rakennuksetMuokkaa

Alun perin nimityksellä Auto­talo on tarkoitettu vain korttelin eteläisellä puoliskolla olevaa liiketaloa kaksine torneineen, mutta nykyisin koko korttelia nimitetään usein Autotaloksi tai Auto­talo­kortteliksi. Sen pohjois­osassa sijaitsee kaksi samoihin aikoihin rakennettua saman­tyyppistä liike­taloa torneineen ja mataline jalustamaisine osineen. Niistä läntisemmän, Runebergin­kadun ja Eteläisen Rautatie­kadun risteyksessä sijaitsevan, suunnitteli Armas Lehtinen, ja se oli alun perin Pohja-yhtymän toimi­talo.[9] Fredrikin­kadun ja Eteläisen Rauta­tie­kadun risteyksessä sijaitsee vuonna 1962 valmistunut Kampintorni -niminen rakennus.[10] Kaikkiaan korttelissa on neljä tornia. Niiden julki­sivut ovat kuitenkin eri materiaalia. Varsinaisen Auto­talon torneilla on metalliset julki­sivut, entisen Pohja-yhtymän talon torni sen sijaan on kellan­ruskeaa luonnon­kiveä, kun taas Kampin­tornin julki­sivu on vaaleaa marmoria.[11]

Nykyinen käyttöMuokkaa

Nykyään Autotalossa ei sen nimestä huolimatta enää ole autokauppaa. Sen ala­kerrassa on muun muassa Kelan asiakas­palvelu­tilat, K-Market ja McDonald's. Talon ylemmissä kerroksissa toimivat nykyisin (2018) muun muassa aTalent Recruiting Oy[12] ja Cision.[13]

Sekä entisessä Pohja-yhtiön toimi­talossa (Runebergin­katu 5) että Kampin­tornin rakennuksessa (Fredrikinkatu 48) on nykyisin muun muassa vakuutus- ja sijoitus­yhtiö Lähi-Tapiolan toimi­tiloja.[14] Kampintornin rakennuksessa on myös Elixian kunto­keskus. [15]

LähteetMuokkaa

  1. Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: ”Kamppi ja Lapinlahti Julkaisija = Otava”, Helsinki ennen meitä, s. 152. {{{Julkaisija}}}, 1962.
  2. a b c Anja Kervanto Nevanlinna: Helsingin historia vuodesta 1945. 4. osa: Voimat jotka rakensivat Helsinkiä 1945-2010. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26836-9.
  3. a b c Menestystarinoita vuodesta 1958 kampinautotalokortteli.fi. Viitattu 6.9.2014.
  4. Valokuvataiteenmuseo
  5. Verkkola, Tuija: Helsingin huvisyksy 2: Meitä ei hemmotella liian suurella valinnanvaralla. (Esittelyssä ohjelmaravintolat Adlon, Lido ja Espilä.) Helsingin Sanomat, 21.9.1969. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. Fredrikinkatu 46 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
  7. Runeberginkatu 3 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
  8. Autotalokortteli, esite, s. 6 jll.fi. Viitattu 6.9.2014.
  9. Matti Karjanoja: Rinnastuksia Signe Branderin kuviin Helsingistä. Tammi, 1973. ISBN 951-30-5802-6.
  10. Fredrikinkatu 48 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
  11. Saneerausmenetelmänä eriytetty julkisivurakenne: Kampintornin marmorijulkisivu vaihdettiin hiottuun valkobetoniin betoni.com. Viitattu 6.9.2014.
  12. aTalent Recruiting Oy Asiakastieto Oy. Viitattu 26.10.2018.
  13. Yritys: Yhteydenotto Cision. Viitattu 26.10.2018.
  14. Valomainokset talon seinissä
  15. ELIXIA Kamppi Elixia. Viitattu 26.10.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa