Autotalo

toimistorakennus Helsingissä
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin Kampissa sijaitsevaa Autotalo-nimistä rakennusta. Sana autotalo esiintyy myös useiden autoliikkeiden nimissä, esimerkiksi Autotalo Laakkonen ja Etelä-Suomen Autotalo Oy.

Autotalo on Helsingin Kampissa sijaitseva vuonna 1958 valmistunut liike­talo. Se sijaitsee Kampin metroaseman välittömässä läheisyydessä tontilla, jota rajoittavat etelässä Salomonkatu, idässä Fredrikin­katu ja lännessä Runebergin­katu. Rakennuksen osoite on Salomonkatu 17. Autotaloon kuuluu kaksi 12-kerroksista tornia, ja se käsittää korttelin eteläisen puoliskon. Nimityksellä viitataan toisinaan koko kortteliin, jolloin mukaan lasketaan myös korttelin pohjoissivulla olevat kaksi samoihin aikoihin valmistunutta erillistä tornitaloa.

Autotalo toukokuussa 2017.
Autotalokorttelin pohjoisosa. Vasemmalla Kampintorni, oikealla entinen Pohja-yhtymän pääkonttori.
Fredrikinkatu Autotalon kohdalla. Oikealla Kampintorni ja Autotalo, vasemmalla Tennispalatsi.

HistoriaMuokkaa

Ennen Auto­talon rakentamista paikalla oli ollut ryhmä 1800-luvulla rakennettuja kasarmeja, jotka alun perin muodostivat Turun kasarmiin liittyneen varus­kunnan läntisimmän osan.[1] Suomen itsenäistyttyä tontti oli siirtynyt Helsingin kaupungin haltuun. Korpivaara & Halla suunnitteli jo toisen maailman­sodan aikana tontin ostamista uutta liike­taloa varten, mutta hanke toteutui vasta 1950-luvun lopulla.[2]

Autotalon rakennutti Helsingin Autotalo Oy, jonka perusti autojen maahan­tuonti­liike Korpi­vaara & Halla Oy. Sen suunnittelivat arkkitehdit Veli Valorinta ja Eino Tuompo. [3] Alun perin talossa sijaitsi auto­kauppa ja huoltoasema[3] sekä maan alla halli 300 autolle.[2] Tornissa oli toimistoja, muun muassa mainostoimisto Taucher ja Apu-lehden toimitus ennen kuin se siirtyi Herttoniemeen.[4] 1970-luvun taitteessa Autotalossa toimi ohjelmaravintola Lido[5].

ArkkitehtuuriMuokkaa

Rakennuksessa on 12 maan­päällistä ja kolme maan­alaista kerrosta, ja sen tilavuus on lähes 200 000 kuutiometriä.[3] Maan­päällisistä kerroksista vain kaksi alinta ulottuu katujen reunaan saakka, ja ne muodostavat ikään kuin jalustan, jolta nousee kaksi tornimaista osaa. Tornit ovat noin 42,4 metriä korkeita.[6][7] Rakennuksen arkkitehtonisena esi­kuvana on ollut Lever House New Yorkissa, joskaan Auto­talon tornit eivät ole yhtä korkeat; Lever Housen torneissa on 24 kerrosta.[2]

Rakennuksessa tehtiin huomattava perus­parannus­, joka valmistui syksyllä 2014.[8]

Autotalon kortteli ja sen muut rakennuksetMuokkaa

Alun perin nimityksellä Auto­talo on tarkoitettu vain korttelin eteläisellä puoliskolla olevaa liiketaloa kaksine torneineen, mutta nykyisin koko korttelia nimitetään usein Autotaloksi tai Auto­talo­kortteliksi. Sen pohjois­osassa sijaitsee kaksi samoihin aikoihin rakennettua saman­tyyppistä liike­taloa torneineen ja mataline jalustamaisine osineen. Niistä läntisemmän, Runebergin­kadun ja Eteläisen Rautatie­kadun risteyksessä sijaitsevan, suunnitteli Armas Lehtinen, ja se oli alun perin Pohja-yhtymän toimi­talo.[9] Fredrikin­kadun ja Eteläisen Rauta­tie­kadun risteyksessä sijaitsee vuonna 1962 valmistunut Kampintorni -niminen rakennus.[10] Kaikkiaan korttelissa on neljä tornia. Niiden julki­sivut ovat kuitenkin eri materiaalia. Varsinaisen Auto­talon torneilla on metalliset julki­sivut, entisen Pohja-yhtymän talon torni sen sijaan on kellan­ruskeaa luonnon­kiveä, kun taas Kampin­tornin julki­sivu on vaaleaa marmoria.[11]

Nykyinen käyttöMuokkaa

Nykyään Autotalossa ei sen nimestä huolimatta enää ole autokauppaa. Sen ala­kerrassa on muun muassa Kelan asiakas­palvelu­tilat, K-Market ja McDonald's. Talon ylemmissä kerroksissa toimivat nykyisin (2018) muun muassa aTalent Recruiting Oy[12] ja Cision.[13]

Sekä entisessä Pohja-yhtiön toimi­talossa (Runebergin­katu 5) että Kampin­tornin rakennuksessa (Fredrikinkatu 48) on nykyisin muun muassa vakuutus- ja sijoitus­yhtiö Lähi-Tapiolan toimi­tiloja.[14] Kampintornin rakennuksessa on myös Elixian kunto­keskus. [15]

LähteetMuokkaa

  1. Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: ”Kamppi ja Lapinlahti Julkaisija = Otava”, Helsinki ennen meitä, s. 152. {{{Julkaisija}}}, 1962.
  2. a b c Anja Kervanto Nevanlinna: Helsingin historia vuodesta 1945. 4. osa: Voimat jotka rakensivat Helsinkiä 1945-2010. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26836-9.
  3. a b c Menestystarinoita vuodesta 1958 kampinautotalokortteli.fi. Viitattu 6.9.2014.
  4. Valokuvataiteenmuseo
  5. Verkkola, Tuija: Helsingin huvisyksy 2: Meitä ei hemmotella liian suurella valinnanvaralla. (Esittelyssä ohjelmaravintolat Adlon, Lido ja Espilä.) Helsingin Sanomat, 21.9.1969. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. Fredrikinkatu 46 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
  7. Runeberginkatu 3 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
  8. Autotalokortteli, esite, s. 6 jll.fi. Viitattu 6.9.2014.
  9. Matti Karjanoja: Rinnastuksia Signe Branderin kuviin Helsingistä. Tammi, 1973. ISBN 951-30-5802-6.
  10. Fredrikinkatu 48 Emporis. Viitattu 6.9.2014.
  11. Saneerausmenetelmänä eriytetty julkisivurakenne: Kampintornin marmorijulkisivu vaihdettiin hiottuun valkobetoniin betoni.com. Viitattu 6.9.2014.
  12. aTalent Recruiting Oy Asiakastieto Oy. Viitattu 26.10.2018.
  13. Yritys: Yhteydenotto Cision. Viitattu 26.10.2018.
  14. Valomainokset talon seinissä
  15. ELIXIA Kamppi Elixia. Viitattu 26.10.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa