Pohja (vakuutusyhtiö)

Pohja oli vuosina 1910–1983 toiminut suomalainen vakuutusyhtiöryhmä. Vuoden 1984 alusta se fuusioitui yhdessä Aurayhtiöitten kanssa uudeksi Tapiola-ryhmäksi[2]. SOK:n piirissä syntynyt Pohja oli taustaltaan maalaisliittolainen, kun toinen maaseudun vakuuttaja, MTK:lainen Aura oli enemmän yleisporvarillinen.[3]

Pohja-yhtymä
Perustettu 1910 (Paloapuyhdistys Tulenvara)
Lakkautettu 1983 (Tapiola-fuusio)
Toiminta-alue Suomi
Toimiala vakuutusyhtiö
Liikevaihto 345,6 milj. mk (1976, vakuutusmaksutulot)[1]
Henkilöstö 599 (1976)[1]
Pohjan pääkonttori, vuonna 1958 valmistunut Pohjantalo Kampissa. Sen vasemmalla puolella Kampintorni ja Tennispalatsi ja takana Autotalo.

Historiaa muokkaa

Paloapuyhdistys Tulenvara aloitti toimintansa vuonna 1910 ja tunnettiin myöhemmin nimellä Keskinäinen Vahinkovakuutusyhtiö Vara.[4][5]

Vuonna 1922 SOK:n jäsenkaupat perustivat 1920 sairaus-, hautausapu- ja eläkekassan, josta muodostui 1922 henkivakuutusyhtiö Henki-Pohja. Kun sen yhtiömuoto muutettiin vuonna 1933 keskinäiseksi, nimeksi tuli Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Pohja.[4][5] Se menestyi maaseudulla ensin käyttämällä muita yhtiöitä korkeampaa perustekorkoa ja 1930-luvulla tarjoamalla halpoja työkyvyttömyys- ja tuberkuloosilisävakuutuksia.[3]

Vuonna 1947 muodostettiin Pohja-yhtymä, johon kuului Varan ja Pohjan lisäksi Eläkekassa Elonvara. Vuonna 1963 myös Varan nimi muutettiin muotoon Keskinäinen Vahinkovakuutusyhtiö Pohja.[4][6][5][3]

Henki-Pohja alkoi 1950-luvulla tarjota sairaalavakuutuksia ja työkyvyttömyysajan ansionmenetystä korvaavia lisävakuutuksia. 1960-luvulla työeläkevakuutuksesta tuli suurin vakuutusmuoto. Sekä Pohja että Aura kärsivät maaseudun elinkeinomurroksesta, jonka myötä syntyi uusia vakuutustarpeita kuten palovakuutuksesta erilliset kotivakuutukset.[3]

Vuonna 1958 Pohja-yhtymälle valmistui uusi pääkonttorirakennus Pohjantalo Helsingin Kamppiin osoitteeseen Runeberginkatu 5.[7]

Aura, Pohja ja Kansa perustivat vuonna 1974 vakuutusalan yhteisen tietojärjestelmäyrityksen nimeltä Akapo, mutta E-liikkeeseen kuulunut Kansa jäi siitä pois jo seuraavana vuonna. Se oli eräänlainen alkusysäys Auran ja Pohjan fuusiolle, ja nykyisin se toimii nimellä Tieto-Tapiola[8].

Pohjan ja Auran yhdistymistä Tapiolaksi pidettiin vakuutusalan siihen asti onnistuneimpana fuusiona[9]. Toisaalta yrityskulttuurien yhdistäminen oli vaikeaa, ja Tapiola-yhtiöissä ylläpidettiin useita vuosia tehotonta johdon kaksoismiehitystä[10].

Johtohenkilöitä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pohja-yhtymä maksoi korvauksia 362 mmk. Helsingin Sanomat, 17.4.1977, s. 36. Näköislehti (maksullinen).
  2. Aura ja Pohja sulautuvat Tapiolaksi. Helsingin Sanomat, 19.6.1982, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
  3. a b c d Mäkelä, Pentti: Keskinäisten vakuutusyhtiöiden Auran ja Pohjan rahasto. Maaseudun vakuuttajien tuki kulttuurille Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 11.3.2024.
  4. a b c d Vakuutusyntiö Varan nimi on muuttunut. Uusi nimi on Keskinäinen Vahinkovakuutusyhtiö Pohja. (Pohja-yhtymän mainos.) Helsingin Sanomat, 13.9.1963, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
  5. a b c Pohja, keskinäinen henkivakuutusyhtiö kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 11.3.2024.
  6. Pohja, keskinäinen henkivakuutusyhtiö finto.fi. Viitattu 11.3.2024.
  7. Kivilaakso, Aura: ”Runeberginkatu 5”, Kun Helsinkiin rakennettin city. Keskustan vuosina 1945-1990 valmistuneet liikerakennukset, s. 277–280. Helsingin kaupunginmuseo, 2014. ISBN 978-952-272-793-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.3.2023).
  8. Akapon ja Tieto-Tapiolan historia pähkinänkuoressa Tieto-Tapiola (Internet Archive). Viitattu 11.3.2024.
  9. Kalpala, Asmo ym.: Pertti Heikkala 1940–2023. HS Muistot, 14.8.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  10. Niemi, Tiina: Fuusion vuoksi johdossa oli monta vuotta kaksoismiehitys. (Lähteenä Uolevi Itkosen kirja Tapiola-fuusiosta.) Helsingin Sanomat, 15.7.2002. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  11. a b c De ledande män i Pohja, Pohja : tidskrift för agenterna, 01.02.1927, nro 2-3, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  12. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 3.6.1967, s. 7. Näköislehti (maksullinen).
  13. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 16.4.1975, s. 15. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  14. Paloheimo, Pertti: Jukka Syrjänen. (Muistokirjoitus) HS Muistot, 5.3.2012. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Kirjallisuutta muokkaa