Wikipedia

Saarikenttä

pesäpallostadion Vimpelissä
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 22. huhtikuuta 2010 kello 15.49 käyttäjän Pyhajumbo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

 Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia.

Saarikenttä on Vimpelin kirkonkylässä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pesäpallostadion, joka on Superpesiksessä pelaavan Vimpelin Vedon kotikenttä. Nimensä mukaisesti kenttä sijaitsee Savonjoen ympäröimässä saaressa. Alun perin se koostui useista pienistä saarekkeista, jotka Vimpelin kunta luovutti urheilutarkoituksiin 1920-luvulla. Vuonna 1935 aloitettiin kentän kunnostus, jonka tuloksena syntyi Saarikenttä. Vimpelin Veto on pelannut kotiottelunsa Saarikentällä sen valmistumisesta lähtien. Nykyinen katsomo rakennettiin 1990, ja kenttä sai hiekkatekonurmen vuonna 1994.[1] Nykyisin Saarikenttä tunnetaan maineikkaana pelipaikkana[2].

Saarikenttä
[[Tiedosto:|250px|]]
Rakennuksen tiedot
Sijainti Patruunantie 15, Vimpeli
Koordinaatit 63.161074°N, 23.825011°E
Rakennustyöt aloitettu 1935
Avattu 1937
Remontoitu 1945, 1956, 1970, 1983, 1990, 1994, 2008
Omistaja Vimpelin kunta
Kenttä hiekkatekonurmi
Kustannukset 2,8 milj. mk (1990)
Käyttäjät

Vimpelin Veto

Katsojakapasiteetti

2 590 (1 300 katettu)

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ominaisuudet

 
Saarikentän katsomo

Saarikentän pelialustana on hiekkatekonurmi, kuten muillakin nykyaikaisilla pesäpallokentillä[1]. Katsomossa on tilaa kaiken kaikkiaan 2 590 katsojalle. A- ja B-katsomot on katettu, ja niissä on yhteensä 1 300 paikkaa.[3] Enintään istumaan mahtuu tiiviisti noin 3 300 katsojaa. Katsomon A1- ja B1-osissa on kuppi-istuimet ja A2- ja B2-osissa puupenkit, vaikka katsomon valmistuessa myös niissä oli kuppi-istuimet[4]. Lisäksi Saarikentällä on C- ja D-katsomot, joissa ei ole katosta eikä erillisiä tuoleja. Vuoden 2009 pudotuspeleihin tuotiin lisäksi kolmosjatkeelle suojaverkko, jonka taakse laskettiin mahtuvan 700 katsojaa lisää.[5] Kentällä on myös puku- ja kuulutustilat, ja takarajan takana on digitaalinen tulostaulu.[6] Saarikenttä on pesäpalloilijoiden käytössä varhain keväästä myöhään syksyyn[7]. Vuonna 2008 Saarikenttä sai myös 24 valaisinta, jotka palvelevat lähinnä talvikäytössä[8].

Historia

 
Saarikentän sisäänkäynti.

Pesäpalloa pelattiin Vimpelissä ensin pihoilla ja pelloilla, mutta 1920-luvun lopulla pelit siirtyivät yhä enemmän Savonjoessa olevalle Joki- eli Rankilansaarelle, nykyisen Saarikentän paikalle. Kunta luovutti kolmesta erillisestä saarekkeesta muodostuneen Jokisaaren Vimpelin suojeluskunnalle urheilutarkoituksiin. Vuonna 1935 suojeluskunta alkoi yhdessä Vimpelin Vedon kanssa kunnostaa kenttää. Sahajauhoja saatiin Henrik Heikkilän tehtaalta ja täytemaata jokiuomista. Kenttä rakennettiin talkootyönä Valde Latvalan ja Yrjö Valkaman johdolla. Urakka oli mittava ja työhän käytettiin yhteensä 600 miestyöpäivää ja 400 hevostyöpäivää. Lopulta vuonna 1937 Kalle Herrala kynti kentän puusahralla.[3] Kenttä saatiin käyttövalmiiksi vielä samana vuonna[9].

Ensimmäinen pääsarjaottelu Saarikentällä pelattiin 29. toukokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunnan joukkueen vieraaksi saapui Helsingin Pallo-Toverit. Perusteellisesti kunnostetulle kentälle oli rakennettu 300 hengen katsomo, joka osoittautui kuitenkin heti pieneksi, sillä otteluun saapui yli 1 200 katsojaa. Tuon aikaisiin tavallisiin yleisömääriin verrattuna se oli uskomattoman paljon.[10] Ottelu päättyi tulokseen 1–1. Ensimmäinen kotivoitto Saarikentällä saatiin 7. elokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunta voitti helsinkiläisen Katajanokan Haukat.[11] Jo ensimmäisellä suursarjakaudella kenttää pidettiin hyvänä Helsinkiä myöten[1].

 
Saarikenttä vuonna 1960.

Saarikentän ongelmana oli kuitenkin se, että sieltä puuttui päällystys. Vimpeliläisten seurojen varat eivät päällystykseen riittäneet, joten Vimpelin suojeluskunta anoi rahaa valtion urheilulautakunnalta. Lautakunnan puheenjohtaja Urho Kekkonen vakuuttui asiasta tarkkojen kyselyjen jälkeen, ja lautakunta myönsi Saarikentän päällystykseen 15 000 markkaa. Kenttä päällystettiin vuonna 1940, jolloin Vimpelin suojeluskunta pelasi Suomen pääsarjassa[12]. Tämän kauden ottelut pelattiin kuitenkin päällystystöiden takia suurimmaksi osaksi Luoma-ahon kentällä. Vuonna 1939 Vimpelin kunta vuokrasi Saarikentän paikallisille urheilujärjestöille 50 vuodeksi. Sotien jälkeen sopimus kuitenkin unohtui, ja kunta vastasi jälleen kentän kunnossapidosta.[1]

Vimpelin Veto nousi kaudeksi 1945 miesten pääsarjaan ja pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa Saarikentällä Kuusankosken Vetoa vastaan 22. heinäkuuta, mutta hävisi 6–8.[13] Ensimmäinen kunnollinen katsomo Saarikentälle rakennettiin 1945. Tulva oli tuonut tukkeja kentälle, ja uittopäällikkö Kattilakoski lupasi ne Vimpelin Vedolle. Tukit vietiin sahalle, ja kahdessa päivässä katsomotarvikkeet olivat valmiina. Seuraavalla kaudella Veto sai ensimmäisen SM-mitalinsa, vaikka tilastoissa joukkueen nimiin merkitäänkin myös suojeluskunnan kuusi vuotta aikaisemmin saama pronssi.[14]

 
Näkymä kentälle katsomosta.

Kaudella 1947 Vedon miesten joukkue putosi pääsarjasta, pelasi siinä välillä yhden kauden 1949 mutta putosi taas, kunnes vakiinnutti lopulta paikkansa 1952.[15] Vuonna 1960 Vimpelin Veto voitti ensimmäisen kerran miesten mestaruuden. Mestaruus ratkesi Saarikentällä viimeisellä kierroksella.[16] Vuodesta 1958 vuoteen 1968 Veto sai miesten SM-mitalin joka vuosi.[17]

1960-luvun alussa Suomessa kokeiltiin kenttien uusia pinnoitemateriaaleja, ja Saarikenttä sai mainetta maan parhaana tiilimurskakenttänä.[18] Seuraavat kaudet Saarikentällä ilman miesten pääsarjapesäpalloa olivat vuodet 1972 ja 1973. Kentällä ei pelattu miesten pääsarjaotteluita myöskään hajanaisilla kausilla 1980, 1982, 1985, 1986 eikä 1989. Vuonna 1983 rakennettiin uudet kuulutustilat. Tuolloin katsomoon mahtui istumaan 1 500 henkeä, mikä osoittautui monissa otteluissa liian pieneksi määräksi.[1]

 
Rankilansaaren muoto Savonjoessa.

Vuodet 1990–1992 olivat Saarikentälle menestys. Vuonna 1990 siellä pelattiin toistaiseksi ainoan kerran Itä–Länsi-ottelu, ja vuosina 1991 ja 1992 katsojakeskiarvot olivat yli kahden tuhannen. Pääsarjassa 5. syyskuuta 1993 pelattu Vedon ja Vaasan Mailan välinen ottelu jäi viimeiseksi Saarikentän tiilimurskalla. Uusi, nykyvaatimusten mukainen hiekkatekonurmi oli valmis jo seuraavaksi kevääksi, ja Veto piti uudella alustalla ensimmäiset harjoitukset 11. toukokuuta.[1] Ensimmäinen ottelu kentällä pelattiin kolme päivää myöhemmin, jolloin Veto hävisi Jyväskylän Kirille[19].

Vuonna 1998 Veto putosi Superpesiksestä, mutta pääsi karsintasarjaan viiden seuraavan vuoden aikana neljästi. Viimeisellä kerralla joukkue onnistui nousemaan jälleen pääsarjaan[20]. Kaudesta 2004 lähtien Saarikentällä on siis nähty vuosittain miesten Superpesiksen otteluita, ja Saarikentän katsojamäärät ovat olleet lievässä nousussa.[15] Aikuisten pääsarjan loppuotteluja Saarikentällä ei ole pelattu koskaan, mutta yksi Suomen Cupin loppuottelu on. Siinä ViVe voitti Oulun Lipon vuonna 1980 luvuin 11–1 [21].

 
Joen ympäröimä kenttä.

Kaudella 2008 Saarikentällä pelattiin myös naisten Superpesistä, kun Lapuan Virkiä pelasi kolme ensimmäistä kotiotteluaan Vimpelissä[22]. Veto on pelannut naisten Superpesistä Saarikentällä kausilla 1998–2002[23]. Naisten mestaruutta Saarikentällä on juhlittu kuitenkin jo ennen mestaruussarjan perustamista, vuonna 1947, kun Vedon naiset voittivat Suomen mestaruuden. Seuraavan mestaruuden he saivat heti seuraavana vuonna.[24]

Marraskuussa 2008 Saarikentälle pystytettiin 24 valaisinta, jotka lahjoitti liikemies Kari Rannila, talvikäyttöä ja luistelua varten. Niitä on myös tarkoitus käyttää syksyisin yleisötilaisuuksissa ja konserteissa. Valaistus on toteutettu modernilla led-tekniikalla, ja jokaisessa valaisimessa on viisi lediä. Valaistus suunniteltiin asennus- ja käyttökustannuksiltaan edulliseksi ja toimivaksi. Sen on myös tarkoitus olla pitkäaikainen ja luoda tunnelmaa. Energiankulutus yhtä valaisinta kohden on 70 wattia. Valaistuksen suunnitteli ja toimitti Arrant-Light Oy.[8] Myös kentän katsomorakenteisiin asennettiin valaistus[25]. Vuonna 2009 Saarikentällä pelattiin ensimmäistä kertaa aikuisten mitaliottelu, kun Veto ja Pattijoen Urheilijat pelasivat SM-pronssista[26].

Itä-Länsi Saarikentällä 1990

Historian 56. miesten Itä–Länsi-ottelu pelattiin Vimpelissä 22. heinäkuuta vuonna 1990, ja samalla Saarikentällä tehtiin suuria uudistustöitä. Katsomo rakennettiin tuolloin nykyiseen muotoonsa, ja 1 300 istumapaikkaa katettiin. Kattamattomaan osaan tuli istumapaikat 1 290 henkilölle, joten paikkojen kokonaismäärä kasvoi 2 590 paikkaan.[3] Samalla kenttää kunnostettiin muutenkin. Kunnostuksen hinta oli 2,8 miljoonaa markkaa, ja talkootyötunteja kertyi tuhansia. Vimpelin Vedon osuus remontista oli 600 000 markkaa, työvoimapiiriltä saatiin 500 000 markkaa ja Vimpelin kunta maksoi 900 000 markkaa. Loput 700 000 markkaa piti saada erilaisista keräyksistä, mutta ne epäonnistuivat ja Vedon maksuosuus kasvoi 300 000 markalla. Myös Eduskunnassa keskusteltiin Vedon tukemisesta 200 000 markalla.[27] Eniten Itä–Länteen pelaajia sai Sotkamon Jymy, jolla oli mukana kaikkiaan kuusi edustajaa. Ottelun tuomaroi Juha Haikola. Ottelu oli kotijoukkueen juhlaa, sillä Länsi pystyi kääntämään Idän 0–4 johdon voitokseen 8–5 ja sai näin ensimmäisen voittonsa seitsemään vuoteen.[28] Ratkaisujuoksun löi Kari Myllyniemi, joka valittiin lopulta myös ottelun parhaaksi pelaajaksi[29].[30] Itä-Länsi -ottelua oli seuraamassa kaikkiaan 5 572 katsojaa, mikä on Saarikentän yleisöennätys.[31]

Kentän erityispiirteet

Tunnelma

Vimpeliläista pesäpalloyleisöä arvostetaan, ja sitä pidetään jopa fanaattisena ja parhaana koko maassa. Yleisö tunnetaan äänekkyydestään, ja tunnelma Saarikentällä on yleensä hyvä. Vedolla on yleisön kannustuksen ansiosta huomattava kotikenttäetu: esimerkiksi vierasjoukkueen lyöntivuoron aikana metelillä vaikeutetaan vastustajan peliä.[32] Tunnelmaa tiivistää se, että katsomo on lähellä kenttää, joten katsojat saavat elävän yhteyden pelaajiin ja tuomareihin ja tuntevat voivansa vaikuttaa enemmän peliin. Saarikentällä ei soi musiikki, toisin kuin useimmilla muilla stadioneilla, vaan yleisö luo tunnelman. Kentän äänekkäin katsomonosa on kakkospuolella.[33]. Kentän tunnelma kiehtoo myös pelaajia, mistä on Vedolle etua pelaajasopimuksista neuvoteltaessa.[34]

 
Kolmospuolelta pallo voi lentää jokeen

Vesistö

Lähellä virtaava joki on yksi Saarikentän erityispiirteitä. Kenttä on kuuluisa siitä, että läpilyönnit menevät nykyisinkin usein veteen ja pelaajat syöksyvät sinne pallon perässä. Yleensä jokeen mennyt lyönti tuottaa varmasti vähintään yhden juoksun. Joskus tilanteissa on sattunut loukkaantumisiakin, mutta tavallisesti ne ovat hyvää viihdettä. Tärkeä osa kentän historiaa on vielä nykyäänkin käytetty pitkävartinen pallohaavi, jolla pallon voi yrittää siepata. Haaviin on joskus tarttunut pallon sijasta puolikiloinen hauki.[4][3] Varsinkin keväisin voi jokisuulta löytyä kymmenittäin jokeen pudonneita palloja, mutta keskikesällä vesi virtaa hitaammin ja pallot ehditään napata vedestä haaveilla ja kahlaamalla.[1]

Tulvat

Ensimmäisinä vuosikymmeninä Saarikenttä kärsi vesistön läheisyydestä, sillä vesi tulvi kentälle joka kevät. Ongelma pyrittiin ratkaisemaan vuonna 1956, kun Urheilukenttien Rakentajat Oy nosti kentän pintaa kaikkiaan 60 senttimetriä. Korjauksen kustansi pääosin Vimpelin kunta, mutta osin se maksettiin veikkausvoittoavustuksella. Samalla kentän käyttömahdollisuuksia laajennettiin lisäämällä sinne juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat. Kentän nostaminenkaan ei pelastanut sitä kokonaan tulvilta. 1970-luvun alussa jouduttiinkin miettimään uusia keinoja kentän suojaamiseksi ja Saarikentän ympärille rakennettiin lähes metrin korkuiset penkereet. Samalla saarelle vievä silta sekä katsomo- ja pukutilat uusittiin.[1] Kuitenkin vielä nykyäänkin veden tulvimista kentälle joudutaan joskus torjumaan esimerkiksi purkamalla jääpatoja kaivinkoneilla[35].

Yleisömäärät

Saarikentän runkosarjan vuosittaiset katsojakeskiarvot miesten pääsarjassa[36][15]
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1930 – – – – – – – – 1013* –
1940 613 – – – – 583 883 725** – 640*
1950 – – 700 835 828 759 688 737 780 886
1960 1337 1347 1230 1019 936 1369 1401 1326 1843 1593
1970 1127 1239 – – 1484 1721 1788 1680 1484 1315
1980 – 1290 – 1301 1306 – – 1605 1400 –
1990 1626 2104 2038 1553 877 1092 1003 747 – –
2000 – – – – 1221 1239 1659 1811 1975 2495
* Yhden ottelun yleisömäärä puuttuu ** Kahden ottelun yleisömäärä puuttuu

Vuonna 1975 Saarikentän katsojamäärän keskiarvo 1 721 oli sarjan viidenneksi paras[37], ja seuraavalla kaudella keskiarvo nousi 1 788:aan[38]. Sen jälkeen katsojamäärä laski, ja samalle tasolle päästiin vasta vuonna 1991. Esimerkiksi vuoden 1984 lukema 1 306 oli koko sarjan heikoin[39]. SM-sarjan paluu Saarikentälle näkyi pienenä nousuna vuonna 1987, kun yleisökeskiarvo runkosarjassa oli 1 605[40]. Loppusarja ja putoamissarjat tulivat pesäpallon pääsarjaan vuonna 1979. Putoamissarjassa keskiarvot jäivät toistuvasti alle tuhannen, ja vuonna 1983 luku oli alimmillaan 548[41].

1990-luvulle tultaessa katsojakeskiarvot olivat hyviä, ja vuonna 1992 runkosarjan katsojakeskiarvo Saarikentällä oli 2 038[42]. Sen jälkeen seurasi kuitenkin lasku, ja vuonna 1997 yleisökeskiarvo oli alimmillaan ainoastaan 747[43]. Yhtä huono katsojakeskiarvo oli ollut edellisen kerran 1950-luvulla[36]. 2000-luvulla Saarikentällä on ollut yleisöä kohtalaisesti, ja yleisömäärät ovat kasvaneet koko ajan vuodesta 2004 lähtien. Saarikentän vuoden 2008 runkosarjan katsojakeskiarvo oli Superpesiksen toiseksi paras ja seuraavana vuonna koko sarjan paras[44][7]. Nykyisin otteluja on seuraamassa yli kaksi tuhatta katsojaa, mikä on yli kaksi kolmasosaa Vimpelin väkiluvusta.

Yleisöennätykset

Saarikentän yleisöennätys tehtiin 22. heinäkuuta vuonna 1990, jolloin Itä–Länsi -ottelua oli tullut seuraamaan kaikkiaan 5 572 katsojaa[31]. Seurajoukkueiden välisen ottelun yleisöennätys on syntynyt 17. heinäkuuta 1991, kun Vimpelin Veto sai runkosarjassa vastaansa Alajärven Ankkurit ja tähän Etelä-Pohjanmaan paikallisotteluun tuli yhteensä 4 724 katsojaa. Ottelu päättyi kotijoukkueen voittoon 4–3.[45] Muutenkin vuonna 1991 Saarikentällä kävi paljon yleisöä, ja katsojakeskiarvo runkosarjassa oli historian paras. Se olikin pitkään ennätys, mutta ViVe:n vuoden 2009 menestys tuotti uusiksi ennätysluvuiksi lukeman 2 495[1]. Myös Saarikentän historian paras yleisökeskiarvo pudotuspeleissä syntyi vuonna 2009. Tuolloin pudotuspelejä seurasi keskimäärin 2947 katsojaa.[46]

Kenttä talvikäytössä

 
Saarikenttä talvikäytössä vuonna 1963.

Pesäpallon lisäksi Saarikenttää on käytetty vuosien mittaan myös muissa Vimpelin Vedon lajeissa. Kentällä oli 1950-, 1960- ja 1970-luvulla talvisin luistelurata ja yleisöluisteluissa kuuluttajakopista kantautui musiikki. Parhaimmillaan kentällä kilpailtiin 1960-luvulla piirinmestaruustasolla, ja luistelijoita kävi Saksasta asti. Vimpelin Vedon joukkue pelasi aikoinaan Saarikentällä myös jääpalloa maakuntasarjassa. Myöhemmin jääpallon pelaaminen hiipui, mutta Saarikentälle pystytettiin jääkiekkokaukalo ja Veto pelasi siellä maakuntasarjan ottelut.[1] Viimeisen kerran Saarikentällä oli kaukalo 1970-luvulla, mutta sitten joki tulvi kentälle eikä kenttää myöhemmin enää jäädytetty. Vuonna 2008 Saarikentällä oli jää ensimmäisen kerran vuosikymmeniin, mutta kaukaloa sinne ei kuitenkaan tullut. Kentän jäädyttämisestä vastaa Vimpelin kunta. Vielä kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että kenttää ei voisi jäädyttää tekonurmen vuoksi.[8]

Kenttä muissa tarkoituksissa

Pesäpallon lisäksi Saarikenttää käytetään myös muissa ulkoilu- ja urheilutapahtumissa. Kenttä on esimerkiksi vuosittaisen Windal-Maratonin lähtö- ja maalipaikka[47]. Lisäksi kentällä harrastetaan edelleen jonkin verran yleisurheilua, ja siellä on pituushypyn suorituspaikka[48].

Tiedosto:Pesäpallopatsas.JPG
Suuri osa Vimpelin nähtävyyksistä liittyy pesäpalloon; myös Saarikentän läheisyydessä sijaitseva pesäpallopatsas.

Saarikentällä on myös järjestetty konsertteja. Kesällä 2000 sinne rakennettiin suuri lava Leidit lavalla -kiertuetta varten. Tuolloin kentällä esiintyivät Katri Helena, Paula Koivuniemi, Marion Rung ja Lea Laven. Vuonna 2008 Saarikentällä esiintyneitä artisteja ovat Samuli Edelmann ja Juha Tapio[49]. Myös Sinfoniaorkesteri Vivo on esiintynyt Saarikentällä.[3]

Kentällä pelattiin vuosittain pesäpallon hyväntekeväisyysottelu, jossa kohtasivat Weikkolan Wapaa Waltio ja Suurpohjanmaa. Ottelussa oli mukana julkisuuden henkilöitä; pääosin poliitikkoja, yrityselämän vaikuttajia ja toimittajia[50]. Vuonna 2009 ottelu pelattiin 15. ja toistaiseksi viimeisen kerran.[51]

Saarikentän merkitys

Saarikenttä on koko Vimpelin ja Vimpelin Vedon symboli[3], ja Vedon historiikkikin on nimeltään Räiskyen rajaan Saarikentällä[52]. Kenttä on myös yksi Vimpelin tärkeimmistä nähtävyyksistä, sillä kunnan käyntikohteet liittyvät tiiviisti pesäpalloon[53]. Saarikenttä on varsin tärkeä myös Vimpelin matkailuelinkeinolle. Siellä pelattavat Vedon ottelut tuovat Vimpeliin paljon ulkopaikkakuntalaisia laajalta alueelta, jopa yli sadan kilometrin päästä[34]. Saarikentän ottelut ovat Vimpeliin eniten kunnan ulkopuolisia kävijöitä tuovia tapahtumia. Myös Vimpelin kunta pitää Saarikenttää tärkeänä matkailun kannalta ja kunnostaa kenttää ja sen ympäristöä.[54]

Saarikenttä televisiossa

Kausi TV-aika
2006 5 min 56 sek
2007 9h 27 min 31 sek
2008 3h 21 min 47 sek

Saarikenttä on ollut esillä televisiossa vuosikausia, eniten Vimpelin Vedon Superpesiskausilla. Vuonna 2006 se sai näkyvyyttä ainoastaan 5 minuuttia ja 56 sekuntia[55], mutta seuraavalla kaudella aika oli jo yli 9 tuntia[56]. Ero johtuu pääosin siitä, että vuonna 2007 televisio-otteluita alettiin esittää Finnair Stadiumin sijaan seurojen kotikentiltä. Saarikentältä lähetettiin suorana 24. heinäkuuta Vimpelin ja Nurmon välinen ottelu[57]. Myös kaudella 2008 Saarikentällä televisioitiin yksi ottelu. Se pelattiin 12. kesäkuuta, ja joukkueet olivat samat kuin edelliskaudella.[58] Vuonna 2008 myös Elixirin ohjelmasarjassa vierailtiin kolmen jakson verran Saarikentällä[59]. Saarikentän saama kokonaisaika vuonna 2008 televisiossa ilman Urheilukanavan uusintalähetyksiä oli vajaat kolme ja puoli tuntia[60]. Myös kaudella 2009 Saarikentältä televisioitiin 14. heinäkuuta Vimpelin ja Nurmon välinen ottelu[61]. Kauden 2010 avausottelu Vedon ja Sotkamon Jymyn välillä televisioidaan 13. toukokuuta uudella Nelonen Sport-kanavalla[62].

Kuvia

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarikenttä.

Lähteet

Internetlähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j Saarikentän synty Vimpelin Veto. Viitattu 29.8.2008.
  2. ↑ Tapahtumien kesä Kivitippu. Viitattu 20.4.2010.
  3. ↑ a b c d e f Saarikenttä Vimpelin kunta. Viitattu 29.8.2008.
  4. ↑ a b Tappava joki Pesäpallon 75-vuotisjuhlanäyttely. Viitattu 1.9.2008.
  5. ↑ Saarikentälle verkot katsojien suojaksi loppupeleihin Ilkka. Viitattu 10.8.2009.
  6. ↑ Vimpelin Veto - Kiteen Pallo Vimpelin Veto. Viitattu 1.9.2008.
  7. ↑ a b Harjoituspaikat Peda.net. Viitattu 9.11.2008. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”multiple8” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  8. ↑ a b c Vimpelin Saarikentän valoissa luistellaan pian rusetteja Ilkka. Viitattu 25.11.2008.
  9. ↑ Stadiums in Finland World Stadiums. Viitattu 29.8.2008.
  10. ↑ 1938: Saarikentän tarina saa alkunsa Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  11. ↑ Tulokset 1929 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  12. ↑ Tulokset 1940 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 29.8.2008.
  13. ↑ Tulokset 1945 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  14. ↑ Tulokset 1946 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  15. ↑ a b c Miesten pääsarjatilastoja kautta aikain Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  16. ↑ Tulokset 1960 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  17. ↑ Miesten mitalijoukkueet 1922–2007 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  18. ↑ Laitinen Erkki: Pesäpallo – kansallispeli 60 vuotta, s. 317. Suomen Pesäpalloliitto, 1983.
  19. ↑ Tulokset 1994 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  20. ↑ Tulokset 2003 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  21. ↑ Laitinen Erkki: Pesäpallo – kansallispeli 60 vuotta, s. 422. Suomen Pesäpalloliitto, 1983.
  22. ↑ Otteluraportti Lapua–Jyväskylä Lapuan Virkiä. Viitattu 1.9.2008.
  23. ↑ Tulospalvelu Pesäpalloliitto. Viitattu 13.8.2009.
  24. ↑ Suomen mestarit Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  25. ↑ Saarikentän pesäpallostadionin valaistus Arrant-Light Oy. Viitattu 5.4.2010.
  26. ↑ Tulokset 2009 Pesäpalloliitto. Viitattu 2.4.2010.
  27. ↑ Raha-asia-aloite 1200 Eduskunta. Viitattu 1.9.2008.
  28. ↑ Itä-Länsi Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  29. ↑ SMJ Tilastotietoa Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 8.11.2008.
  30. ↑ Idän pesisvaltaa 1990-luvulla – Otteluvälähdyksiä 1990 YLE. Viitattu 1.9.2008.
  31. ↑ a b Itä–Länsi 1990 Matti Rasilainen. Viitattu 26.2.2010.
  32. ↑ Tokkari, Antti: Tokkarin yleisövertailu. Urheilulehti, 31.8.2008, s. 88.
  33. ↑ Saarikentällä kannustetaan mitalin kiilto silmissä. Ilkka, 8.10.2009, s. 3.
  34. ↑ a b Pesiskatsomoihin virtaa entistä enemmän yleisöä YLE. Viitattu 1.9.2008.
  35. ↑ Kaivinkoneet purkivat Vimpelissä jääpatoja koko viikonvaihteen ajan Ilkka. Viitattu 4..2010.
  36. ↑ a b SM-sarjan tilastot Matti Rasilainen. Viitattu 9.10.2009.
  37. ↑ Tulokset 1975 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  38. ↑ Tulokset 1976 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  39. ↑ Tulokset 1984 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 10.8.2009.
  40. ↑ Tulokset 1987 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  41. ↑ Tulokset 1983 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  42. ↑ Tulokset 1992 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2008.
  43. ↑ Tulokset 1997 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 2.9.2008.
  44. ↑ Tulokset 2008 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 2.9.2008.
  45. ↑ Vimpelin Veto Superpesis. Viitattu 1.9.2008.
  46. ↑ 2009 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls Bittilähde. Viitattu 11.9.2009.
  47. ↑ Vimpelin Windal-Maraton trinity.siteadmin.fi. Viitattu 1.9.2008.
  48. ↑ Liikuntaryhmät Terve Etelä-Pohjanmaa. Viitattu 1.9.2008.
  49. ↑ Nimiartistit konsertoivat Pohjanmaalla Pohjalainen. Viitattu 1.9.2008.
  50. ↑ Saarikentällä palkitaan illalla seksikkäin peliasu Ilkka. Viitattu 6.8.2009.
  51. ↑ Saarikentän julkkispesis tuli tiensä päähän Ilkka. Viitattu 19.8.2009.
  52. ↑ Räiskyen rajaan Saarikentällä Ilkka. Viitattu 4.4.2010.
  53. ↑ Nähtävää ja koettavaa Vimpelin kunta. Viitattu 2.3.2010.
  54. ↑ Ajankohtaista Vimpelin kunnassa Vimpelin kunta. Viitattu 2.4.2010.
  55. ↑ TV 2006 areenoittain Superpesis. Viitattu 6.9.2008.
  56. ↑ TV 2007 areenoittain Superpesis. Viitattu 6.9.2008.
  57. ↑ Pesiskausi avataan suorana Urheilukanavalla Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  58. ↑ Superpesistä mediassa ja katukuvassa Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  59. ↑ TV-sarja Elixir tarjoaa odotetun pesäpallotarinan Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  60. ↑ Superpesis Mediaseuranta 2008 Superpesis. Viitattu 6.9.2009.
  61. ↑ Superpesiksen ottelut Urheilukanavalla kaudella 2009 Urheilukanava. Viitattu 10.8.2009.
  62. ↑ Nelonen Sport avaa Superpesiskesän Saarikentältä huippuottelulla Vimpeli-Sotkamo Vimpelin Veto. Viitattu 26.2.2010.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saarikenttä&oldid=8367621”