Tämä artikkeli käsittelee miesten pesäpallon korkeinta sarjatasoa. Naisten korkeinta sarjatasoa käsittelee artikkeli Naisten Superpesis.

Superpesis on Suomen pesäpallon pääsarjataso. Sarja on perustettu vuonna 1989. Tätä ennen pesäpallon korkein sarjataso toimi SM-sarja-nimen alla. Menestynein Superpesisseura on miehissä Sotkamon Jymy 17 mestaruudellaan.

Miesten Superpesis
Meneillään oleva kausi
Miesten Superpesiksen kausi 2017
Superpesiksen logo
Superpesiksen logo
Laji Pesäpallo
Maa(t) Suomen lippu Suomi
Perustettu 1990
Edeltäjä Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja Jussi Pyysalo
Motto "Peli synnyttää sankareita"
Joukkueita 14
Hallitseva mestari Vimpelin Veto
Eniten mestaruuksia Sotkamon Jymy (17)
Alemmat tasot Ykköspesis
Suomensarja
Maakuntasarja
TV Nelonen Pro 1
Nelonen Pro 2[1]
Sivusto Superpesis.fi

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Pesäpallon halli-SM-kilpailuihin. Kaudella 2016 sarjassa pelaa 14 joukkuetta.

Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään "turpakäräjät" Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa.

Suursarja: Ensimmäinen sarjamuotoMuokkaa

Vuonna 1931 pelattiin ensimmäisen kerran mestaruudesta sarjamuotoisesti. Sarja nimettiin Suursarjaksi ja sen alapuolelle perustettiin myöhemmin valtakunnan sarjana tunnettu B-sarja. Ensimmäisen kauden sarja toimi SVUL:n alaisuudessa, mutta syksyllä 1931 perustettiin Pesäpalloliitto. Ensimmäisellä kaudella sarjaan kelpuutettiin karsintojen jälkeen seitsemän joukkuetta, 1932–1933 kahdeksan ja vuonna 1934 jo kaksitoista joukkuetta. Sarja jaettiin 1932 kahteen lohkoon, niin sanottuihin Itä- ja Länsisarjoihin, ja tuo lohkojako oli myös Itä–Länsi-ottelun jakoperusteena. Lohkojen voittajat ratkaisivat mestaruuden kaksiosaisessa loppuottelussa, kerran kummankin kotikentällä. Joskus jouduttiin lopullinen ratkaisu hakemaan kolmannessa ottelussa, joka oteltiin puolueettomalla kentällä. Vuonna 1940 lohkojaosta luovuttiin ja joukkuemäärää vähennettiin. Suursarjaan osallistuivat vain PPL:n seurat. TUL:n seuroilla ei siihen ollut asiaa ja ne ratkoivat omat mestaruutensa omissa sarjoissaan.

Sotasarja paikkaamaan suursarjaa sota-ajallaMuokkaa

Vuonna 1941 Suursarja keskeytyi muutaman kierroksen jälkeen, eikä täysin normaalia sarjatoimintaa voitu koko sodan aikana järjestää. Kuitenkin niin sanotut Sotasarjat pelattiin vuosina 1942 ja 1943. Vuoden 1944 sarja jäi jo avauksessa suurhyökkäyksen jalkoihin ja keskeytyi pikapuolin. Sota-aika toi mestareiden luetteloon mielenkiintoisen nimen, kun Valtion lentokonetehdas Tampereelta voitti Suomen mestaruuden 1942. Vuoden 1943 Sotasarjassa pelasi Työväen Mailapojat, joka oli ensimmäinen TUL:n seura Pesäpalloliiton sarjoissa.

 
Pesäpallo on ollut tiukkaa vääntöä sota-ajan jälkeenkin. Kuva on otettu Jyväskylän Kirin ja Lahden Mailaveikkojen välisestä ottelusta vuonna 1953.

Mestaruussarja: Vuodet sota-ajasta 1990-luvulleMuokkaa

Sodan jälkeen käynnistyneeseen mestaruussarjaan toivotettiin jo TUL:n seuratkin täyspainoisesti mukaan. Sarjan järjestäväksi elimeksi muodostettiin Pesäpalloilun yhteistoimintavaliokunta. PPL ja TUL karsivat kumpikin tahoillaan yhteiseen mestaruussarjaan, kunnes yhteistoiminta pikkuhiljaa ulottui alemmillekin sarjatasoille. Yhteistoiminta kuitenkin lakkasi 1950-luvun puolivälissä ja TUL:n seurat vetäytyivät pois sarjoista. Siitä lähtien SM-sarjasta vastasi yksin Pesäpalloliitto, aina siihen saakka, kunnes ohjakset siirtyivät Superpesis Oy:lle. Mestaruussarja pelattiin aluksi yksinkertaisena 13 joukkueen sarjana. Vuonna 1956 sarja laajennettiin 15 joukkueen laajuiseksi ja vuodesta 1964 sarja muuttui kaksinkertaiseksi ja joukkuemäärä vakiintui 12:een. Vuonna 1979 pelattiin ensimmäisen kerran erilliset loppusarjat, niin mitaleista kuin sarjassa säilymisestäkin. Loppuottelu kahden parhaan välillä otettiin käyttöön 1986, aiemmin oli uusittu vain tasapisteissä olevien kesken. Vuodesta 1987 lähtien loppuotteluun pääsijät ratkaistiin pudotuspeleillä.

Superpesis perustettiin vuonna 1989, jolloin se korvasi vuodesta 1931 pelatun SM-sarjan Suomen korkeimpana pesäpallosarjana. Superpesiksen aikana Suomen mestaruuden on useimmin voittanut Sotkamon Jymy, joka on saavuttanut 15 mestaruudestaan 14 Superpesiksen nimen alla.

Kauden rakenneMuokkaa

 
Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Lippo – Nurmon Jymy.
 
Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä–Länsi-ottelusta vuodelta 2012.

HarjoituskausiMuokkaa

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Hallipesiksen Suomen mestaruudesta. Hallipesistä pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä helmi–maaliskuulla. Hallipesiksessä joukkueet on jaettu neljään lohkoon, joista jokainen järjestää oman alkuturnauksensa. Kaikissa otteluissa pelataan 3+3-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluja, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä kaksi parasta toiseksi sijoittunutta.[2]

Lopputurnauksen ensimmäisenä päivänä jokainen joukkue pelaa kaksi ottelua, ja niiden otteluiden tulosten perusteella määräytyy sijoitusottelu. Lopputurnauksen ensimmäisen päivän 1. ja 2. pelaavat finaalissa, 3. ja 4. pronssiottelussa ja 5. ja 6. sijoitusottelussa.[3]

RunkosarjaMuokkaa

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan kaudella 2017 14 joukkueen kesken kaksinkertainen alkusarja. Sen jälkeen seitsemän parasta joukkuetta jatkavat ylemmässä ja seitsemän heikointa joukkuetta alemmassa jatkosarjassa. Kummassakin jatkosarjassa pelataan yksinkertainen sarja ja kummankin sarjan lopputuloksiin lasketaan mukaan myös alkusarjan ottelut.[4]

PudotuspelitMuokkaa

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta, seitsemän ylemmästä jatkosarjasta ja alemman jatkosarjan paras joukkue. Joukkueet kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joiden voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä -menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta -menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.[4]

Putoaminen ja karsiminenMuokkaa

Superpesiksen kaudella 2017 runkosarjassa sijoille 9-11 päätyneiden joukkueiden kausi loppuu runkosarjaan. Sijoilla 12–13 olevat joukkueet puolestaan joutuvat karsimaan Ykköspesiksen joukkueita vastaan ja 14:ksi sijoittunut putoaa suoraan Ykköspesikseen. Ykköspesiksen voittaja nousee puolestaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Superpesikseen. Superpesiksen 12. sijoittunut joukkue pelaa karsinnan Ykköspesiksen 3. sijoittunutta ja Superpesiksen 13. joukkue pelaa Ykköspesiksen toiseksi parasta joukkuetta vastaan. Karsintasarjat pelataan paras viidestä -järjestelmällä.[4]

Itä–Länsi-otteluMuokkaa

 
Vuoden 2010 Itä–Länsi-ottelun mainos.
Pääartikkeli: Itä–Länsi-ottelu

Itä–Länsi-ottelu eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä–Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä–Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932, jolloin Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä–Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.

Liitto–Lehdistö-otteluMuokkaa

Liitto–Lehdistö-ottelu oli aikanaan yksi pesäpallon arvo-otteluista. Sitä on pyritty herättämään henkiin kymmenien vuosien jälkeen.

HallintoMuokkaa

Superpesistä hallinnoi Superpesis Oy, joka toimii Suomen Pesäpalloliitto ry:n alaisuudessa. Superpesis Oy vastaa pääsarjan toiminnasta ja pesäpalloliitto alemmista sarjoista. Superpesiksen toimisto sijaitsee yhdessä Pesäpalloliiton kanssa SLU:n tiloissa Helsingissä. Superpesiksen toimitusjohtajana toimii Jussi Pyysalo ja kilpailupäällikkönä Mika Helminen.

Hallitus 2015-2016Muokkaa

  • Puheenjohtaja: Heikki Takamäki
  • Varapuheenjohtaja: Petri Pitkäranta
  • Anu Urpalainen
  • Jyrki Hyttinen
  • Arto Ojaniemi
  • Ari Rasilainen

Superpesis mediassaMuokkaa

 
Superpesiksen verkkosivusto marraskuussa 2010.

Superpesiksen televisiointiMuokkaa

Superpesiksen TV-oikeudet on kaudesta 2010 lähtien ollut Nelonen Medialla. Kaudella 2016 miesten Superpesistä televisioidaan maksullisilla Nelonen Pro 1 ja Nelonen Pro 2 -kanavilla. [5]

TunnuksetMuokkaa

TunnusmusiikkiMuokkaa

Superpesiksen tunnuskappaleen on säveltänyt Esa Rimpiläinen. [6]

LogotMuokkaa

TuomaritMuokkaa

 
Pesäpallon syöttötuomari Ossi Muurainen.
Kaikki Superpesiksen tuomari artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen pää- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki A-tason tuomarit. A-tason tuomareita on Suomessa 28. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: Pelituomari, Syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat 300 ottelua 15–19 kauden aikana. 300 ottelun rikkoneita tuomareita on neljä: Matti Lähteenmäki (354, 15 kautta) ja Jouni Ojala (314, 18 kautta) ja heidän aktiiviuransa on vielä käynnissä, sekä jo lopettaneet Veli-Matti Kallionpää (345, 19) ja Tero Hallila (340, 17). Pelaajien valinta vuoden 2009 parhaaksi tuomariksi oli Rami Rintamäki ja vuoden tuomariksi valittiin Juha Asunmaa.

TalousMuokkaa

Seurojen budjetitMuokkaa

Superpesisseurojen budjetteja.[7][8]

Joukkue Kokonaisbudjetti 2012 Pelaajabudjetti 2012 Kokonaisbudjetti 2015 Pelaajabudjetti 2015
Alajärven Ankkurit 267 000 147 000 398 000 169 000
Hyvinkään Tahko 315 000 215 000 548 000 235 000
Joensuun Maila 450 100 270 000 638 000 403 000
Jyväskylän Kiri 264 000 135 000 588 000 192 000
Kankaanpään Maila 535 400 319 300 379 000 201 000
Kiteen Pallo-90 550 000 300 000 525 000 293 000
Koskenkorvan Urheilijat 425 000 250 000 462 000 228 000
Kouvolan Pallonlyöjät 474 000 265 000 569 000 251 000
Nurmon Jymy 350 000 170 000 - -
Pattijoen Urheilijat 545 000 300 000 465 000 219 000
Sotkamon Jymy 1 322 000 300 000 934 000 311 000
Vimpelin Veto 630 000 256 000 508 000 286 000
JymyJussit Seinäjoki - - 566 000 279 000

Joukkueet kaudella 2017Muokkaa

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Entiset joukkueetMuokkaa

Tilastot ja luettelotMuokkaa

 
Yleisökeskiarvot ovat pesäpallossa olleet aina suhteellisen korkeita. Esimerkiksi Vimpelissä katsomossa pursuilee toisinaan enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvotMuokkaa

[9] Alempia pudotuspelejä ja karsintasarjaa ei ole huomioitu.

Kausi Runkosarja Pudotuspelit Yhteensä Määrä
1968 1 778  - 1 778 231 154
1969 1 698  - 1 698 224 116
1970 1 548  - 1 548 204 357
1971 1 604  - 1 604 210 168
1972 1 662  - 1 662 204 481
1973 2 173  - 2 173 289 046
1974 1 868  - 1 868 245 853
1975 1 564  - 1 564 206 504
1976 1 681  - 1 681 221 894
1977 1 725  - 1 725 227 732
1978 1 562  - 1 562 206 231
1979 1 816 3 254 1 958 291 927
1980 1 829 2 627 1 895 283 312
1981 2 019 2 712 2 077 311 866
1982 1 740 2 618 1 786 264 360
1983 1 642 2 108 1 681 248 358
1984 1 925 1 929 1 925 288 823
1985 1 677 2 674 1 760 263 460
1986 1 920 1 909 1 918 298 453
1987 1 739 3 254 1 893 289 739
1988 1 868 3 036 2 008 312 760
1989 2 115 2 780 2 090 340 826
Superpesis
1990 2 035 3 196 2 150 443 717
1991 2 001 3 353 2 123 436 385
1992 1 935 2 993 2 030 415 755
1993 1 869 2 492 1 937 433 144
1994 1 767 3 279 ¹ 1 824 435 194
1995 1 654 2 624 1 767 427 077
1996 1 681 2 402 1 766 425 193
1997 1 867 3 097 2 016 492 414
1998 1 596 2 788 1 727 423 840
1999 1 330 2 088 1 430 311 288
2000 1 078 2 480 1 264 301 732
2001 1 185 2 188 1 302 309 064
2002 1 135 1 936 1 239 267 309
2003 1 229 1 581 1 295 266 539
2004 1 162 1 816 ² 1 214 272 738
2005 1 323 2 594 ² 1 413 295 189
2006 1 301 2 230 ² 1 370 301 871
2007 1 393 2 056 ² 1 492 336 568
2008 1 434 2 151 ² 1 518 293 132
2009 1 839 2 676 2 010 335 878
2010 1 631 3 070 1 836 340 821
2011 1 535 2 561 1 732 306 614
2012 1 490 1 853 1 553 307 750
2013 1 589 2 400 1 660 327 009
2014 1 441 1 993 1 481 321 343
2015 1 389 2 318 1 497 320 382
2016 1 299 1 684 1 336 315 198

¹ 1994 pudotuspeleissä 4 joukkuetta.
² 2004–2008 pudotuspeleissä jatkosarjan 4 parasta. Jatkosarja huomioitu yhteiskeskiarvossa.

MestaritMuokkaa

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

KausittainMuokkaa

JoukkuettainMuokkaa

LyöjäkuninkaatMuokkaa

Vuosi Lyöjäkuningas
1990 Unto Väisänen
1991 Ari Uusitalo
1992 Kari Kuusiniemi
1993 Simo Eerikäinen
1994 Simo Eerikäinen
1995 Simo Eerikäinen
1996 Sami Ahola
1997 Sami Ahola
1998 Sami Ahola
1999 Sami Ahola
2000 Simo Eerikäinen
2001 Petri Raittila
2002 Riku Kytösalmi
2003 Sami Joukainen
2004 Sami Joukainen
2005 Sami Joukainen
2006 Jere Dahlström
2007 Jere Dahlström
2008 Mika Laukkanen
2009 Jere Dahlström
2010 Sami Joukainen
2011 Janne Mäkelä
2012 Jere Dahlström
2013 Janne Mäkelä
2014 Jukka-Pekka Vainionpää
2015 Ossi Meriläinen
2016 Jukka-Pekka Vainionpää

[10]

PalkinnotMuokkaa

HallintoMuokkaa

[11]

HenkilökuntaMuokkaa

HallitusMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa