Suomen katujengit

Suomen katujengit ovat alkaneet muodostua poliisin mukaan 2020-luvun alussa. Katujengejä on syntynyt Helsingin ja Turun seuduille. Suomessa oli vuonna 2022 poliisin arvion mukaan 11 katujengiä. Niissä oli noin 200 jäsentä, joista valtaosa maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Poliisi määrittelee katujengeiksi tiettyihin kaupunginosiin leimautuvat ryhmät, joissa toimii useita tunnistettuja henkilöitä ja joiden keskuudesta on kyetty tunnistamaan hierarkiaa ja johtohahmoja. Ryhmillä on usein käytössään kaupunginosaan perustuvia tunnuksia. Poliisin mukaan katujengeillä on tapana ottaa keskenään väkivaltaisesti yhteen. Jengeille on tavallista rikollinen toiminta kuten huumekauppa. Ne suhtautuvat välinpitämättömästi tai kielteisesti järjestäytyneeseen yhteiskuntaan.

2010-luvun ja 2020-luvun taitteesta alkaen pääkaupunkiseudulla on toiminut useita ulkomailta tulleita rikollisryhmiä, jotka ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa muun muassa huumausainekaupasta. Poliisi on todennut, että katujengit voivat olla näille ryhmittymille otollista maaperää katukaupan pyörittämiseen. Aikaisemmin nämä ulkomaiset rikollis­ryhmät järjestivät lähinnä huumausaineiden maahan­tuontia, mutta nyt todella monella ryhmällä on myös huumeiden levitystoimintaa Suomessa. Nähtävissä on myös, että pääkaupunki­seudulla vaikuttavat ulkomaalaisten rikollisryhmät saavat apua ulkomailta. Myös Turussa ja muissa isoissa kaupungeissa on tapahtunut jengiytymistä. Poliisin mukaan katujengit voivat olla ulkomailta Suomeen levittäytyneille rikollisryhmille otollista maaperää huumeiden katukaupan pyörittämiseen.

Vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten rikollisjengien ja jengiläisten määrän odotettiin kasvavan tulevaisuudessa. Keskusrikospoliisin järjestäytyneen rikollisuuden tiedusteluyksikön johtaja Christer Ahlgren sanoi vuonna 2022, että järjestäytynyt rikollisuus ottaa Suomen yhteiskunnasta koko ajan kovempaa otetta. Suomessa toimii myös sukulaisuuden ja etnisen taustan ympärille syntyneitä, rikollista toimintaa harjoittavia klaaneja.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan tutkijan Markus Kaakisen mukaan syksyyn 2023 mennessä Suomen jengien tilanne oli kehittynyt sellaiseksi, että vaarana on, että väkivaltaisten katujengien määrä ja toiminta voivat lisääntyä Ruotsin tapaan Suomessakin. Tuota voi edesauttaa, jos Ruotsin jengit levittävät toimintaansa myös Suomeen. Levittäytymisestä oli tuolloin nähtävissä ensimmäisiä merkkejä, sillä poliisi epäili, että ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on merkittävässä roolissa huumeiden salakuljetuksessa Suomeen. Saman etnisen taustan omaavien maahanmuuttajien eli somalien Dödspatrullen-jengin organisaation epäiltiin tuoneen Suomeen satoja kiloja erilaisia huumeita. Kaakisen mukaan Suomen seurata kotimaan katujengien osalta neljää asiaa, jotka voivat kertoa tilanteen huonontumisesta. Yksi niistä on suomalaisiin katujengeihin ja niihin kytkeytyvien ihmisten määrä, joka ei hänen mukaansa saisi päästä kasvamaan niin suureksi, ettei poliisilla olisi enää kykyä puuttua heidän toimintaansa. Toinen mahdollinen uhka on katujengien toiminnan muuttuminen entistä kansainvälisemmäksi. Tähän kytkeytyy myös kolmas mahdollinen uhka eli toiminnan muuttuminen entistä organisoidummaksi ja järjestäytyneemmäksi. Neljäs uhka on ampuma-aseiden korkea määrä.

Historia

2010-luvulla

Vielä vuonna 2014 Helsingin poliisin komisario Jari Taponen kertoi, että Suomessa ei ollut katujengejä. Kesällä 2014 Helsingissä oli tosin toiminut monikansallisia nuorisoporukoita, jotka olivat hakanneet lapsia ja nuoria, ja media oli kutsunut näitä porukoita katujengeiksi. Lokakuun 2014 lopussa poliisi ilmoitti, että se oli pystynyt ehkäisemään nuorisoporukoiden tekemiä rikoksia ja että niiden toiminta oli laantunut.

2020-luvulla

Marraskuussa 2020 ulkomaalaistaustaisten nuorten kerrottiin liikkuneen Helsingissä ryöstelemässä väkivaltaisesti. Näissäkin rikoksissa tekijöiden porukka vaihteli tilanteen mukaan.

Marraskuussa 2020 muun muassa Helsingin Sanomat ja Yleisradio uutisoivat nuorten häiriökäyttäytymisestä, rikollisuudesta ja siitä, että pääkaupunkiseudulla liikkuu 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta. Tuolloisen sisäministeri Maria Ohisalon ja asiantuntijoiden mukaan kyseiset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia. Iltalehti uutisoi, että kyseiset ulkomaalaistaustaiset jenginuoret ovat iältään 13–20-vuotiaita. Nuorista tekee Helsingin Sanomien ja Iltalehden mukaan erityisen vaarallisia se, että heillä on taipumus käyttää väkivaltaa ikätovereitaan kohtaan. Toisinaan väkivaltaan sisältyy myös teräaseiden käyttöä, kuten Vallilan puukotuksessa syksyllä 2020. Puukotus johti uhrin kuolemaan ja herätti laajaa huomiota Suomessa syksyllä 2020. Tilastokeskuksen mukaan alaikäisten ryöstöissä ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina.

Lokakuussa 2021 Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja Markku Heinikari totesi, että suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa, eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet ulkomailla. Tuolloin vajaaseen kymmeneen jengiin kuului arviolta sata noin 20-vuotiasta miestä mutta myös alaikäisiä. Katujengien toiminta oli muuttunut huomattavasti huonompaan suuntaan syksyn 2021 aikana, sillä vuosina 2020–2021 nuorten teräaseiden käyttö oli lisääntynyt. Lisäksi katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikutti Heinikarin näkemyksen mukaan alentuneen selvästi, ja syyskesän 2021 aikana pääkaupunkiseudulla tapahtui useita ampumistapauksia, joista oli sivullisillekin vaaraa. Jengit ovat osallisina myös tiettyjen asuinalueiden huumekaupassa.

Tammikuussa 2022 pääkaupunkiseudulla toimi poliisin mukaan vajaat kymmenen katujengiä, ja niissä keskeisiä henkilöitä oli satakunta. Valtaosa heistä oli ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä mutta mukana oli myös alaikäisiä. Poliisin tutkinnassa oli tuolloin useita katujengeihin liittyviä törkeitä väkivaltarikoksia sekä ampumistapauksia, joissa vaarassa on ollut myös sivullisia.

Yleisradio haastatteli alkuvuonna 2022 neljää katujengiläisten lähipiiriin kuuluvaa tai heidän liikkeitään seuraavaa nuorta. Haastateltujen mukaan Suomen katujengeissä on kyse ”Ruotsin meiningin larppaamisesta”, eli sen kopioimisesta ja siihen eläytymisestä. Ruotsissa surmattiin tuolloin ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Surmissa oli usein kyse rikollisjengien välisistä alueriidoista tai yhteenotoista. Joukko pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria pyrkii luomaan niin sanottua biiffiä eli erimielisyyttä eri kaupunginosien välille. Mallia oli otettu Ruotsin lisäksi Yhdysvalloista, jossa eri kaupunginosien katujengien ja räppäreiden välillä on raakaa väkivaltaa ja jopa tappoja sekä murhia. Yleisradion tietojen mukaan Kaivohuoneelle suunnitellussa joukkotappelussa oli kyse nimenomaan niin sanottujen blockien eli kaupunginosien jengien ja räppäreiden välisestä riidasta. Se alkoi alun perin sosiaalisessa mediassa ja ryöstäytyi käsistä vuoden 2021 loppusyksyllä. Poliisi havaitsi kuitenkin tilanteen vakavoitumisen syksyn kynnyksellä ja aloitti salaisen tiedonhankinnan rikosten ennaltaehkäisemiseksi. Kun Helsingin käräjäoikeus oli antanut alkukesällä 2022 kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen niin sanotussa katujengijutussa, Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan, että ei ole sattumaa, että tuomituilla jengiläisillä on maahanmuuttajatausta ja että he ihannoivat väkivaltaista gangsta rap -kulttuuria, jossa eri jengit käyvät ikään kuin sotaa toisiaan vastaan.

Vantaalla loppukesällä 2022 tapahtuneessa katujengien välisessä yhteenotossa loukkaantui vakavasti yksi katujengeihin liittyvä henkilö. Espoossa taas sivullisen ihmisen asuntoon lensi luoti, kun katujengeihin liittyvät henkilöt ampuivat aseella kerrostalon pihalla. Lisäksi elokuussa Vantaalla tapahtui kaksi murhan yritystä, joista poliisi epäili kolmea parikymppistä miestä. Poliisin mukaan espoolaiseen L-City-katujengiin ja helsinkiläiseen numeroa 47 tunnuksenaan käyttävään Kurdish Mafia -jengiin liittyvät henkilöt ampuivat toisiaan kohti. Ammuskelu tapahtui Leinelässä. Todennäköisin syin murhan yrityksestä vangittiin 22-vuotias helsinkiläisjengin johtohahmo, räppäri Milan Jaff. Lisäksi vangittuina olivat 19-vuotias espoolaiseen L-City-jengiin liittyvä räppäri sekä 24-vuotias useista rikoksista aiemmin tuomittu espoolaisjengiin kytkeytyvä mies. Murhan yrityksestä epäillyllä L-City-jengin 24-vuotiaalla jäsenellä oli yhteyksiä Mantaqa-rikollisjengiin. Syyskuussa 2021 Milan Jaff apureineen oli tulittanut Espoossa omakotitaloa, jossa oli käynnissä kilpailevan L-City-jengin juhlat. Räppäri Kerza eli Kerim Khalid Ahmed Muslah tuomittiin 2021 kolmen vuoden neljän kuukauden vankeuteen tapon yrityksestä hänen puukotettuaan yhtä Milan Jaffin Kurdish Mafia -jengin pääjäsenistä. Kesäkuussa 2023 Kerza vangittiin uudelleen epäiltynä neljästä tapon yrityksestä, jotka olivat tapahtuneet 23. maaliskuuta Espoossa.

Kun helsinkiläisjengi Kurdish Mafian ja espoolaisen L-Cityn väkivaltaisia yhteenottoja käsiteltiin oikeudessa lokakuussa 2022, Vantaan käräjäoikeuteen tehtiin pommiuhkaus. Samana päivänä Helsingin käräjäoikeus antoi tuomion laajasta huumausainerikoskokonaisuudesta, johon liittyivät Mantaqa-jengi sekä Katiska-vyyhtiin sotkeutuneita henkilöitä.

Lokakuussa 2022 poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sanoi, että Suomessa toimii 11 katujengiä, joissa on yhteensä 200 jäsentä. Jengit toimivat pääosin Helsingin ja Turun seuduilla. Pääkaupunkiseuduilla toimi kymmenen jengiä, joissa on sata keskeistä jäsentä. Helsingin poliisin mukaan jengien kehitys oli Ruotsiin verrattuna Suomessa vasta alussa. Kun kesäkuussa 2023 Ruotsissa Farstan metroaseman edustan ampumavälikohtauksessa kuoli 15-vuotias poika ja 45-vuotias mies, niin Ruotsin poliisi totesi, että jengien ampumavälikohtauksia on jo ympäri maata, Suomen poliisi arvioi, että tuon kaltainen ampumavälikohtaus on mahdollinen myös Suomessa ja että Ruotsin ilmiöt ovat rantautuneet myös Suomeen.

Vuoden 2022 lopussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus jakoi tuomiot ryöstöliigan jäsenille, joita johti 19-vuotias päätekijä Abdullahi Hassan Huseen. Oikeuden mukaan miehen toiminnassa oli kyse ”häikäilemättömästä tavasta hankkia rahaa asianomistajille aiheutetusta pelosta, ahdistuksesta ja kärsimyksestä välittämättä”. Joulukuussa poliisi kertoi, että jengitoimintaan liittyvät nuoret ovat poliisin mukaan enimmäkseen toisen polven maahanmuuttajia.

Katujengit Suomen vankiloissa

Vuoden 2023 alussa katujengiläiset olivat alkaneet aiheuttaa uusia ongelmia Suomen vankiloissa, ja ne olivat tulleet turvallisuuden kannalta äärimmäisen haastaviksi. Heistä suuri osa on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Katujengien vaikutuspiirissä olevien vankien määrä on ollut kasvussa 2020-luvun alussa. Usein gangsta rap -kulttuuria sekä väkivaltaa ja rikollista elämää ihannoivat jengit ovat viranomaisvastaisempia kuin mihin vankiloissa on totuttu. Katujengien myös arvioitiin pyrkivän jatkamaan vankiloissa rikollista toimintaansa, hankkimaan uusia jäseniä sekä saamaan uusia ihmisiä vaikutuspiiriinsä. Katujengeihin kuuluvat vangit ovat lähinnä yli 20-vuotiaita eli vankilamääritelmän mukaan aikuisia vankeja. Lisäksi myös nuorissa 18–20-vuotiaissa vangeissa on jengien vaikutuspiirissä olevia henkilöitä, ja monella vankilaan joutuvalla nuorella aikuisella on jo valmiiksi yhteyksiä katujengeihin. He eivät ole jengien jäseniä, mutta toimivat rikollisryhmässä tai sen lukuun. Rikosseuraamuslaitoksella on havaintoja, että nuorten eli 18–20-vuotiaiden vankien keskuudessa tapahtuu jossakin määrin vankilassa katujengeihin liittyvää ryhmäytymistä. Merkittävimmät ongelmat liittyvät siihen, että verrattuna järjestäytyneeseen rikollisuuteen katujengeillä ei ole yleensä samalla tavalla kiinteää rakennetta ja johtosuhteita. Siksi on vaikea tietää, kuka vanki kuuluu mihinkin ryhmään. Vankiloissa on jouduttu 2020-luvun alusta lähtien uutena ilmiönä tekemään paljon työtä sen varmistamiseksi, että vangit, joita sijoitetaan samaan vankilaan ja samalle osastolle sekä samoihin toimintoihin, tulevat keskenään toimeen. Katujengien olemassaoloon joudutaan kiinnittämään huomiota vankiloissa kaikessa toiminnassa. Osassa Suomen vankiloista tapahtuu katujengien reviirien vahvistamista.

Poliisin toimet

Vuoden 2023 alussa Helsingin poliisiin perustettiin kaksi uutta katujengirikollisuuden torjuntaan keskittynyttä ryhmää. Rikostutkintayksikköön kuuluvan tutkintaryhmän tehtävänä on estää, paljastaa ja tutkia vakavaa katujengirikollisuutta. Sen vahvuus on 16 poliisia. Toisen ryhmän tehtävänä on ennaltaehkäistä katujengien muodostumista ja purkaa jo syntyneitä jengejä. Helsingin poliisin yksiköiden toiminnassa tehdään yhteistyötä Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten kanssa, vaikka yksiköt perustettiin Helsingin poliisilaitoksella.

Katujengien paikallinen vaikutus

Yli puolet Kauppakamarin jengiytymiskyselyyn vastanneista pääkaupunkiseudun yrityksistä on kokenut eriasteista häiriköintiä ja rikollisuutta katujengeiltä. Jopa kolmasosa seudun yrityksistä kertoi jengikäyttäytymisen häiritsevän liiketoimintaa maaliskuussa 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan.

Satudarah, Mantaqa, Kurdish Mafia, RK-98 ja Dödspatrullen

Yksi Suomessa toimivista ulkomaalaistaustaisten jengeistä on Satudarah. Vuonna 2021 poliisi alkoi epäillä, että Suomessa toimii myös toinen ulkomaalaistaustaisten järjestäytynyt rikollisryhmä Mantaqa (suom. 'reviiri'). Ryhmän päätekijöiksi epäillään kolmea veljestä, jotka ovat syntyneet Lähi-idässä. Keskusrikospoliisin mukaan ryhmän jäseniä yhdistää kieli ja kulttuuri. Mantaqaan kuuluu noin 20–30 jäsentä. Johtavassa asemassa olevia henkilöitä on 4–5. Osa heistä on veljeksiä keskenään. Mantaqa on syyllistynyt rahanpesuun, huumekauppaan ja viranomaisten röyhkeään uhkailuun. Keskusrikospoliisi pitää Mantaqaa järjestäytyneenä rikollisryhmänä, mutta oikeudessa tätä kantaa ei ole vielä virallistettu. Ryhmän väkivaltaisuus kiinnitti poliisin huomion. Poliisin tiedustelutietojen mukaan Mantaqaan liittyvät henkilöt ovat aiemmin käyttäneet ryhmästä nimiä Mandem ja Soldiers of last generation. Osa ryhmän toiminnassa mukana olevista on ollut mukana aiemmin Satudarah MC:ssä. Ryhmän jäsenten toiminta on ollut poikkeuksellisen röyhkeää poliisia ja muita viranomaisia kohtaan. Kun poliisi takavarikoi yhden Mantaqan jäsenen kotoa 75 000 euroa käteistä, rahoja yritettiin saada takaisin uhkailemalla poliisia. Poliisille soiteltiin useita kertoja ja häntä vaadittiin palauttamaan rahat, tai poliisille kävisi huonosti. Tuolloin poliisi epäili, että Mantaqa toi Suomeen huumeita yli kuuden miljoonan arvosta. Sen epäiltiin ottaneen vastaan yhdeksän kiloa kokaiinia, kilon amfetamiinia ja 5 000 Subutex-tablettia, joista osa takavarikoitiin. Esitutkinnan aikana takavarikkoon päätyi yhteensä noin kilon kokaiinia ja noin 25 kiloa amfetamiinia sekä noin 3 500 Subutex-tablettia. Lisäksi poliisi takavarikoi useita ampuma-aseita, joista osa oli sarjatuliaseita. Takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo oli yli 750 000 euroa.

Joulukuussa 2021 Mantaqan johtajaveljekset saivat ankarat vankeustuomiot. Tuolloin 29-vuotias Jafar al-Maseudi tuomittiin 11 vuoden vankeusrangaistukseen seitsemästä törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta. 28-vuotias Ahmad al-Maseudi tuomittiin yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta ja törkeästä rahanpesusta. 26-vuotias Husein al-Maseudi tuomittiin yhdeksän vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä rahanpesusta, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja ryöstön yrityksestä. Lisäksi veljesten kanssa yhteistyössä ollut 24-vuotias Jesse Robert Shipley sai seitsemän vuoden vankeustuomion kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta. Thanh Ha Vu tuomittiin puolestaan kahdesta törkeästä huumerikoksesta kolmen vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen. Suomeen salakuljetettua marihuanaa jäi viranomaisten haltuun yli 2 miljoonan euron edestä. Mantaqa-ryhmän arvioidaan vastaanottaneen yhteensä noin 185 kiloa kannabista. Ryhmä on hallinnoinut maahantuontia sekä vastaanottanut ja levittänyt huumausaineita Suomessa. Rahat pestiin pääosin samalla kaavalla. Jafar Al-Maseudin omistamalle autokorjaamolle oli ilmoitettu korjaustöitä, joita ei todellisuudessa tehty. Lisäksi tuomitut väittivät osaa rahoista rahapeleistä voitetuiksi. Tuomitut olivat ostaneet muun muassa autoja, veneitä ja luksusmerkkituotteita. Esitutkinnassa vakuustakavarikkoon asetettiin omaisuutta noin 150 000 euron arvosta. Kaikkiaan rikoksista langetettiin tuomiot 26 henkilölle.

Mantaqa on heikentänyt vankiloiden turvallisuutta Suomessa syksystä 2021 alkaen. Mantaqa muun muassa uhkaa valtasuhteita ja turvallisuutta vankiloissa. Kaikista vankiloista, joihin on sijoitettu Mantaqan jäseniä on ilmennyt vihamielisyyttä ja uhkaa vankiloiden henkilökuntaa kohtaan ennennäkemättömällä tavalla. He ovat aiheuttaneet vakavia järjestyshäiriöitä vankiloissa, ja erään vankilan työntekijä on kohdannut väkivaltaa vapaa-ajallaankin. Poliisin kokemusten mukaan tilanteet Mantaqan ja viranomaisten välillä ovat aina kireitä ja Mantaqa tahallisesti hankaloittaa tilanteita. Jengiläiset ovat aiheuttaneet ongelmia myös oikeusistuntojen aikana merkittävissäkin määrin. Istuntoihin on jouduttu pyytämään lisävoimia turvaamaan oikeudenkäyntien kulkua. Jengin ydinhenkilöiden vaikutusvalta vankiloissa on erittäin merkittävää.

Helsingin käräjäoikeus määritteli helsinkiläisen Kurdish Mafia -jengin järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi toukokuun 2022 lopussa antamassaan tuomiossa. Kun Helsingin käräjäoikeus antoi heinäkuussa 2023 tuomion itähelsinkiläistä RK-katujengiä koskevassa rikoskokonaisuudessa, myös silloin tuomioissa koventamisperusteena oli kuuluminen rikollisjärjestöön. Tapauksessa kaikkiaan 12 epäiltyä sai ehdottoman vankeustuomion. Ankarimman tuomion sai katujengin johtohahmona pidetty 24-vuotias Abdinashir Mohamud Ali, 8 vuotta vankeutta. Muiden tuomittujen vankeusrangaistukset liikkuvat 2–5 vuoden välillä. Tapauksessa rikosnimikkeinä olivat muun muassa törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja törkeä kiristyksen yritys.

Dödspatrullen ja Foxtrot

Lokakuussa 2023 poliisin laaja huumerikostutkinta paljasti, että Ruotsissa erittäin väkivaltaisen maineen saanut ruotsinsomalien Dödspatrullen-jengi on levittäytynyt Suomeen. Ruotsalaispoliisin mukaan pahamaineinen jengi on pyrkinyt Suomeen jo vuosien ajan. Syksyllä 2023 Suomessa huumerikoksista epäillyt miehet kuuluvat järjestön kovaan, väkivaltaiseen ytimeen. Keskusrikospoliisi ja Helsingin poliisi olivat tutkineet laajaa huumausainekokonaisuutta keväästä 2023 lähtien. Tutkinnassa oli tullut ilmi yhteyksiä Dödspatrullenin ja Suomessa toimivien katujengien välillä. Suomeen tuotuja huumeita oli välitetty muun muassa suomalaisille katujengeille. Tutkintaa tehtiin yhdessä Ruotsin poliisin kanssa. Ruotsissa poliisi teki muun muassa laajan ase- ja huumetakavarikon sekä otti kiinni Suomessa rikoksista epäiltyjä jengiläisiä. Poliisi takavarikoi tutkinnan aikana noin 150 kiloa huumeita, joita kuljetettiin Suomeen muun muassa Pohjois-Ruotsin kautta rekoilla. Tutkintaan liittyvät huumeet oli tuotu Suomeen kymmenessä erässä. Kyseessä on suurin huumetakavarikko, joka on tehty katujengitutkintojen yhteydessä Suomessa. Dödspatrullen on yksi Ruotsin jengikonfliktin tunnetuimmista osapuolista. Ruotsissa rikollisverkostoksi nimetty jengi syntyi vuonna 2015 Rinkebyn kaupunginosassa, kun kahden nuoren miehen Izzyn ja Maslahin murhat jakoivat vanhan ystäväporukan kahteen leiriin: Shottaziin ja Dödspatrulleniin. Näiden kahden jengin välinen väkivalta on sittemmin riistäytynyt käsistä ja pirstaloitunut useiden ryhmien välille ja nykyisellään jengit ovat tiukasti mukana Ruotsin huumausainekaupassa. Ruotsalaiset viranomaiset pitävät Dödspatrullenia erittäin väkivaltaisena ryhmänä. Useita ryhmän jäseniä on tuomittu ja epäillään ampuma-aserikoksista sekä henkirikoksista. Verkosto oli hyvin organisoitunut. Sen tuomia huumeita on löydetty ympäri Suomea, kuten Oulusta ja Turusta.

Poliisi otti kiinni yli 30 henkilöä Suomen ja Ruotsin välisessä jengitutkinnassa. Rikoksista epäillyt ovat poliisin mukaan syntyneet pääosin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuolella. Epäillyt edustavat yhteensä kymmentä kansallisuutta. He ovat Ruotsin, Britannian, Somalian, Serbian, Norjan, Irakin, Ukrainan, Kosovon, Turkin ja Suomen kansalaisia, mutta poliisin tiedotteen mukaan epäiltyjen joukossa ei ole kantasuomalaisia. Kokonaisuudessa epäilyillä on yhteinen etninen tausta ja suurin osa on toisen polven maahanmuuttajia. Suomessa kiinni otetut epäillyt huumeiden maahantuojat ja levittäjät ovat poliisin mukaan pääosin toisen polven maahanmuuttajia. Poliisin mukaan Suomeen tuotiin yli 100 kiloa huumausaineita, 230 000 huumaavaa tablettia ja yli 200 000 euroa käteistä rahaa.

Yleisradion tietojen mukaan vyyhdin yhteydessä Suomessa tehdyt pidätykset ovat kohdistuneet erityisesti Helsingin Vuosaaressa toimivaan RK-98-jengiin. Useita heidän jäseniään olisi otettu kiinni tässä tutkinnassa, ja että RK-98-jengillä olisi yhteys Dödspatrulleniin. RK-98-katujengin johtohahmona pidetty Abdinashir Mohamud Ali tuomittiin heinäkuussa 2023 kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen Helsingin käräjäoikeudessa.

Tietokirjailija-toimittaja Diamant Salihun mukaan Foxtrotin, joka on ollut yksi Dödspatrullenin kilpailijoista, on myös aloittanut toimintansa Suomessa. Salihun mukaan Foxtrot on jopa Dödspatrullenia väkivaltaisempi. Vahvistettuja tietoja asiasta ei kuitenkaan ole. Jengien välisistä sodista tietokirjan kirjoittanut Salihu sanoi Suomen tilanteesta, ettei Dödspatrullen suinkaan ole ainoa väkivaltainen ruotsalais­jengi, joka pyrkii Suomen huumemarkkinoille. Jos ruotsalaiset jengit jatkavat levittäytymistään Suomeen, niiden mukana Suomeen seuraa luvattomia aseita.

Katso myös

• Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa