Konetuliase

Konetuliaseeksi katsotaan aseet, jotka ampuvat sarjatulta. Näitä ovat muun muassa konepistooli, konekivääri, rynnäkkökivääri, pikakivääri ja konetykki.

M2-konekivääri

Ensimmäiset konetuliaseet olivat varsin raskaita, hankalakäyttöisiä ja harvinaisia. Varhaisimmat konetuliaseet saattoivat tarvita useita käyttäjiä.[1][2] Sittemmin konetuliaseista on tullut yleisiä ja nykyään eri maiden jalkaväen sotilaat on tyypillisesti aseistettu henkilökohtaisella konetuliaseella.

Ensimmäisen käytännöllisen konekiväärityyppisen aseen valmisti yhdysvaltalainen Richard J. Gatling vuonna 1862.[3] Gatling oli monipiippuinen ja kammesta kiertämällä koneisto latasi uusia patruunoita piippuihin yhden piipun vuorollaan lauetessa.[3]

Seuraava askel kehityksessä oli Hiram Maximin vuonna 1884 keksimä Maxim-konekivääri, jossa rekyylistä voimansa saava koneisto latasi uuden patruunan automaattisesti toisensa perään.[4]

Nykyisin konekiväärit ovat yleensä vyösyötteisiä aseita, joiden tulinopeus on 500–1000 laukausta minuutissa. Ne jatkavat ampumista niin kauan kuin liipasin on painettuna ja ammuksia riittää.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b machine gun Encyclopædia Britannica, britannica.com. 3.7.2024 (updated). Viitattu 5.7.2024. (englanniksi)
  2. The Machine Gun: Its History, Development and Use: A Resource Guide loc.gov. Viitattu 5.7.2024. (englanniksi)
  3. a b Gatling gun Encyclopædia Britannica, britannica.com. 28.6.2024 (updated). Viitattu 5.7.2024. (englanniksi)
  4. Maxim machine gun Encyclopædia Britannica, britannica.com. 17.5.2024 (updated). Viitattu 5.7.2024. (englanniksi)