Sukselaisen I hallitus

Sukselaisen I hallitus oli Suomen tasavallan 41. hallitus. Hallituksen muodostivat Maalaisliitto, Ruotsalainen kansanpuolue, sosialidemokraattien oppositio ja Suomen kansanpuolue.

Toimikautensa aluksi hallitus isännöi Neuvostoliiton puoluejohtajan Nikita Hruštšovin ja pääministerin Nikolai Bulganinin vierailua Suomessa ja ajoi eduskunnassa läpi lain vuoden 1956 yleislakon aikana tehtyihin rikoksiin ja rikkomuksiin syyllistyneiden armahtamisesta.[1]

Kesäkuussa 1957 hallitus esitti eduskunnalle taloudellisen hätäohjelman, johon sisältyi hintojen ja verojen korotuksia sekä lapsilisien yhden maksuerän siirtäminen yli vuodenvaihteen. Ohjelman vesitti kuitenkin SKDL:n lapsilisäasiassa aloittama jarrutus, jonka vuoksi päätöksen teko siirtyi ohi vuosineljänneksen päättymisen. Kykenemättä suoriutumaan maksuistaan valtio joutui laittomaan tilaan. Vastalauseeksi tälle RKP veti ministerinsä pois hallituksesta heinäkuun alussa 1957 ja näiden tilalle nimitettiin yksi kansanpuoluelainen ja kaksi maalaisliittolaista ministeriä. Elokuussa 1957 kesken kesäloman koolle kutsuttu eduskunta yritti "mätäkuun valtiopäivillä" löytää ratkaisua valtiontalouden pulmiin, mutta tuloksetta.[1]

Syyskuun alussa hallitusta puolestaan täydennettiin viidellä SDP:n skogilaisen vähemmistön niin kutsutulla ”ottopoikaministerillä”. SDP:n johto paheksui nimityksiä voimakkaasti, koska puolueen päättävät elimet oli asiassa sivuutettu. SDP vaati kyseisiä ministereitä eroamaan hallituksesta ja näiden kieltäydyttyä ilmoitti, etteivät nämä edustaneet puoluetta hallituksessa. Pääministeri Sukselainen katsoi kuitenkin hallituksensa pohjan laajenneen 66:sta 90 kansanedustajaan. Tapaus kiihdytti SDP:ssa puhjenneita sisäisiä kiistoja ja johti osaltaan puolueen hajoamiseen. Repeämä ulottui lisäksi ammattiyhdistysliikkeeseen SAK:n opposition perustaessa muutamaa vuotta myöhemmin uuden keskusjärjestön Suomen Ammattijärjestön (SAJ). Myös Työväen Urheiluliitto (TUL) hajosi.[2][1]

Niin kutsuttuihin ottopoikaministereihin kuulunut, vain 27-vuotias Olli J. Uoti oli Suomen siihen saakka nuorin valtioneuvoston jäsen. Seuraava häntäkin nuorempi ministeri oli Paasion toisen hallituksen opetusministeriksi helmikuussa 1972 tullut 26-vuotias Ulf Sundqvist.[1][3]

Hallitus toimi 27. toukokuuta 1957 – 29. marraskuuta 1957 187 päivää. Hallitus sai lokakuussa eduskunnalta vasemmistopuolueiden esittämän epäluottamuslauseen joka koski maan taloudellista tilaa ja hallituksen muodostamistavasta[4]. Hallitus jatkoi toimitusministeristönä marraskuun lopulle.

KokoonpanoMuokkaa

[5]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri V. J. Sukselainen27.5.195729.11.1957Maalaisliitto
Pääministerin sijainen Nils Meinander27.5.19572.7.1957RKP
 Esa Kaitila2.7.19572.9.1957KP
 Aarre Simonen2.9.195731.10.1957Sos. dem. oppositio
 Johannes Virolainen31.10.195729.11.1957Maalaisliitto
Ministeri valtioneuvoston kansliassa Aarre Simonen2.9.195731.10.1957Sos. dem. oppositio
Ulkoasiainministeri Johannes Virolainen27.5.195729.11.1957Maalaisliitto
Oikeusministeri Arvo Helminen27.5.19572.9.1957Ammattiministeri
 J. O. Söderhjelm2.9.195729.11.1957Ammattiministeri
Sisäasiainministeri Harras Kyttä27.5.19572.9.1957KP
 Teuvo Aura2.9.195729.11.1957Ammattiministeri
Puolustusministeri Atte Pakkanen27.5.19572.9.1957Maalaisliitto
 Pekka Malinen2.9.195729.11.1957KP
Valtiovarainministeri Nils Meinander27.5.19572.7.1957RKP
 Martti Miettunen2.7.195729.11.1957Maalaisliitto
Ministeri valtiovarainministeriössä Vihtori Sarjala27.5.19572.7.1957Maalaisliitto
 Ahti Karjalainen2.7.19572.9.1957Maalaisliitto
 Pekka Malinen2.9.195729.11.1957KP
 Teuvo Aura11.10.195729.11.1957Ammattiministeri
Opetusministeri Kerttu Saalasti27.5.195729.11.1957Maalaisliitto
Maatalousministeri Martti Miettunen27.5.19572.7.1957Maalaisliitto
 Kustaa Eskola2.7.195729.11.1957Maalaisliitto
Ministeri maatalousministeriössä Bertel Lindh27.5.19572.7.1957RKP
 Matti Lepistö2.9.195729.11.1957Sos. dem. oppositio
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Kustaa Eskola27.5.19572.7.1957Maalaisliitto
 Vihtori Sarjala2.7.195729.11.1957Maalaisliitto
Ministeri kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä Torsten Nordström27.5.19572.7.1957RKP
 Kustaa Tiitu2.7.19572.9.1957Maalaisliitto
 Valdemar Liljeström2.9.195729.11.1957Sos. dem. oppositio
Kauppa- ja teollisuusministeri Esa Kaitila27.5.195729.11.1957KP
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä Teuvo Aura2.9.195729.11.1957Ammattiministeri
Sosiaaliministeri Irma Karvikko27.5.19572.9.1957KP
 Aino Malkamäki2.9.195729.11.1957Sos. dem. oppositio
Ministeri sosiaaliministeriössä Atte Pakkanen27.5.19572.9.1957Maalaisliitto
 Pekka Malinen2.7.195729.11.1957KP
 Olli J. Uoti2.9.195729.11.1957Sos. dem. oppositio


  Edeltäjä:
Fagerholmin II hallitus
Suomen hallitus
27. toukokuuta 195729. marraskuuta 1957.
Seuraaja:
Von Fieandtin hallitus

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Heikki Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet, s. 238. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1959, s. 211. Helsinki: Otava, 1958.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1973, s. 138. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00062-4.
  4. Milloin hallitus on kaadettu välikysymyksellä? (Välikysymykseen kaatuneet hallitukset) Eduskunnan kirjasto. Viitattu 2.12.2019.
  5. Sukselaisen 1. hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 12.12.2019.