Avaa päävalikko

Sorsan IV hallitus oli Suomen tasavallan 63. hallitus, punamultahallitus, jonka muodostivat SDP, Keskusta, RKP ja SMP. Vuoden 1983 eduskuntavaalien tuloksen perusteella aloittanut hallitus toimi 6. toukokuuta 198330. huhtikuuta 1987. Hallitus toimi koko vaalikauden.

Sorsan IV hallitus oli erotessaan kaikkien aikojen pitkäikäisin suomalainen hallitus: se ohitti ennätyksen edellisen haltijan eli Kivimäen hallituksen (19321936) 62 päivällä. Se kuitenkin menetti ennätyksen seuraajalleen Holkerin hallitukselle. Nykyisin Sorsan IV hallitus on ikätilastossa viidennellä sijalla. Sorsan IV hallitus aloitti 20 vuotta kestäneen, koko vaalikauden ikäisten hallitusten sarjan. Kyseessä oli vuoteen 2019 saakka viimeisin hallitus, jossa Keskusta oli toisena hallituspuolueena. Tämän jälkeisillä vaalikausilla Keskusta toimi aina joko pääministeripuolueena (1991–1995, 2003–2011 ja 2015–2019) tai jäi oppositioon (1987–1991, 1995–2003 ja 2011–2015).

Hallituksen syntyvaiheista on erilaisia näkemyksiä. Helsingin Sanomien Unto Hämäläinen kirjoittaa, että "ainakin vuodesta 1983 oli tapana, että kaksi suurinta keskustelivat etukäteen hallituskumppaneista".[1] Pekka Vennamon mukaan etukäteen eivät keskustelleet Keskusta ja SDP vaan SDP ja SMP, ja Keskustalle SMP:n tulo neuvotteluihin oli yllätys. Vennamon mukaan Sorsa ei antanut periksi, vaikka Väyrynen yritti torjua SMP:n mukaantulon, ja SMP tuli neuvotteluihin ja hallitukseen.[2] Kalevi Sorsa oli heti eduskuntavaalien jälkeen varmistanut Pekka Vennamolta, että SMP olisi käytettävissä hallitusneuvotteluissa. Antti Blåfieldin ja Pekka Vuoriston mukaan Keskusta asetti kynnyskysymykseksi hallitukseen tulolleen puolueen puheenjohtajan Paavo Väyrysen pääsyn ulkoministeriksi; samaan aikaan SDP pyrki hallitusneuvotteluissa rikkomaan "keskipuolueiden" rintaman ja pelaamaan hallituksessa SMP:n avulla Keskustaa ja RKP:ta vastaan. Tämän varmistaakseen Sorsa asetti SMP:n pääsylle hallitukseen kaksi ehtoa: puolueen oli noudatettava hallituksen linjaa kaikissa keskeisissä asioissa eikä Veikko Vennamo saanut tulla hallitukseen. Pekka Vennamo hyväksyi molemmat ehdot.[3] Johannes Virolainen on kirjoittanut, että SDP veti vennamolaiset hallitukseen toisaalta palkkioksi SMP:n tuesta Mauno Koiviston presidenttiehdokkuudelle edellisvuonna pidetyssä vaalissa, mutta toisaalta SDP halusi sitoa vennamolaiset kannattamaan vasemmistolaista politiikkaa.[4]

Sorsan neljännen hallituksen aloittaessa toimintansa Suomessa elettiin voimakkaan talouskasvun aikaa. Suomen bruttokansantuote nousi vuosina 19791984 yhteensä 28 prosenttia, mitä lähelle OECD-maista pääsi ainoastaan Japani. Kasvun ripeys oli hämmästyttänyt talousasiantuntijatkin, koska Euroopan maissa vastaava kasvu oli keskimäärin vain yhdeksän prosentin luokkaa. Raakaöljyn hinnan nousu johti idänkaupan nousuun, ja samaan aikaan tapahtunut Yhdysvaltain dollarin kallistuminen lisäsi yritysten vientituloja, vaikkakin myös kasvatti raaka-ainekustannuksia. Talouden myönteisiin piirteisiin kuului myös inflaation talttuminen. Vuonna 1984 Suomen kauppatase oli ennätykselliset kuusi miljardia markkaa ylijäämäinen. 1980-luvun puolivälissä kävi selväksi, että Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen edellytti konsensusta eli kansalaispiirien neuvotteluhalukkuutta ja keskinäistä luottamusta. Toisaalta tämä merkitsi päätöksenteon keskittymistä ja suurtenkin kysymysten ratkaisemista suppeassa piirissä, mistä seurasi puolueiden ja hallituksen roolin korostuminen ja vastaavasti eduskunnan budjetti- ja muunkin vallan kaventuminen.[5]

Eduskunnan syksyllä 1982 tekemän päätöksen mukaisesti perustettu ympäristöministeriö aloitti toimintansa lokakuun alussa 1983, ja ensimmäiseksi ympäristöministeriksi tuli sisäministeri Matti Ahde.[6] Toinen sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale siirtyi joulukuun alussa 1984 sosiaalihallituksen pääjohtajaksi, ja tässä yhteydessä SDP päätyi kierrättämään ministeriensä salkkuja siten, että Taipaleen paikan peri liikenneministeri Matti Puhakka, uudeksi liikenneministeriksi siirtyi sisäministeri Matti Luttinen ja uudeksi sisäministeriksi nousi kansanedustaja Kaisa Raatikainen.[7] Ahti Pekkala, joka oli toiminut valtiovarainministerinä kauemmin kuin kukaan hänen edeltäjistään, siirtyi helmikuun alussa 1986 Oulun läänin maaherraksi, ja hänen tilalleen hallitukseen tuli Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila. Opetusministeri Kaarina Suonio siirtyi kesäkuun alussa 1986 Tampereen apulaiskaupunginjohtajaksi ja hänen tilalleen tuli kansanedustaja Pirjo Ala-Kapee.[8]

KokoonpanoMuokkaa

[9]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri Kalevi Sorsa6.5.198330.4.1987Sosiaalidemokraatit
Ministeri valtioneuvoston kansliassa Toivo Yläjärvi6.5.198329.2.1984Keskusta
Ulkoasiainministeri, pääministerin sijainen Paavo Väyrynen6.5.198330.4.1987Keskusta
Ministeri ulkoasiainministeriössä Jermu Laine6.5.198330.4.1987Sosiaalidemokraatit
Oikeusministeri Christoffer Taxell6.5.198330.4.1987RKP
Sisäasiainministeri Matti Ahde6.5.198330.9.1983Sosiaalidemokraatit
 Matti Luttinen1.10.198330.11.1984Sosiaalidemokraatit
 Kaisa Raatikainen1.12.198430.4.1987Sosiaalidemokraatit
Ministeri sisäasiainministeriössä Matti Luttinen6.5.198330.9.1983Sosiaalidemokraatit
 Toivo Yläjärvi1.3.198430.4.1987Keskusta
Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki6.5.198330.4.1987Keskusta
Valtiovarainministeri Ahti Pekkala6.5.198331.1.1986Keskusta
 Esko Ollila1.2.198630.4.1987Keskusta
Ministeri valtiovarainministeriössä Pekka Vennamo6.5.198330.4.1987SMP
Opetusministeri Kaarina Suonio6.5.198331.5.1986Sosiaalidemokraatit
 Pirjo Ala-Kapee1.6.198630.4.1987Sosiaalidemokraatit
Ministeri opetusministeriössä (tiede- ja kulttuuriasiat) Gustav Björkstrand6.5.198330.4.1987RKP
Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi6.5.198330.4.1987Keskusta
Ministeri maa- ja metsätalousministeriössä Matti Ahde6.5.198330.9.1983Sosiaalidemokraatit
Liikenneministeri Matti Puhakka6.5.198330.11.1984Sosiaalidemokraatit
 Matti Luttinen1.12.198430.4.1987Sosiaalidemokraatit
Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom6.5.198330.4.1987Sosiaalidemokraatit
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppa-asiat) Jermu Laine6.5.198330.4.1987Sosiaalidemokraatit
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä Matti Ahde6.5.198330.9.1983Sosiaalidemokraatit
Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski6.5.198330.4.1987Keskusta
Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä Matti Ahde6.5.198330.4.1987Sosiaalidemokraatit
 Vappu Taipale6.5.198330.11.1984Sosiaalidemokraatit
 Matti Puhakka1.12.198430.4.1987Sosiaalidemokraatit
Työvoimaministeri Urpo Leppänen6.5.198330.4.1987SMP
Ympäristöministeri Matti Ahde1.10.198330.4.1987Sosiaalidemokraatit


  Edeltäjä:
Sorsan III hallitus
Suomen valtioneuvosto
6. toukokuuta 1983 – 30. huhtikuuta 1987
Seuraaja:
Holkerin hallitus

LähteetMuokkaa

  1. Unto Hämäläinen, Näkökulma, Miten ennen hallitus tehtiinkään, Helsingin Sanomat 15.5.2011 sivu A 5
  2. Pekka Vennamo, Suuret puolueet eivät puhuneet SMP:stä, Helsingin Sanomat 17.5.2011 sivu C 8
  3. Antti Blåfield – Pekka Vuoristo: Kalevi Sorsan suuri rooli, s. 177–178. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985.
  4. Johannes Virolainen: Politiikan puolustus: pohdintoja Suomen poliittisesta järjestelmästä ja sen toteuttajista, s. 206–207. Helsinki: Otava, 1996.
  5. Seppo Zetterberg (toim.): Suomen historian Pikkujättiläinen, s. 892–893. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14263-0.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 17. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07992-1.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1986, s. 172. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08527-1.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 161. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08999-4.
  9. 63. Sorsa IV valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2019.