Santavaihde

(Ohjattu sivulta Soravaihde)

Santavaihde (lyh. Sv) on Jokioisten Museorautatien liikennepaikka Humppilan kunnassa Kanta-Hämeessä. Se sijaitsee keskellä Palomäen peltomaisemaa 3,9 kilometriä pohjoiseen Minkiön asemalta ja 3,9 kilometriä etelään Humppilan asemalta ratakilometrillä 4,1.

Santavaihde
Santavaihteen laituri kesällä 2017
Santavaihteen laituri kesällä 2017
Perustiedot
Lyhenne Sv
Rataosa Humppila–Jokioinen
Sijainti 60°53.527′N, 023°24.284′E
Osoite 31640 Humppila
Kunta Humppila
Etäisyydet Humppila 4,1 km
Jokioinen 10,4 km
Avattu 1898, uudelleen 1994
Lakkautettu 1975
Liikenne
Museojunat Humppila–Jokioinen
Ratapiha
Raiteisto Pääraide ja pistoraide, vaihde palautettu 2017. Pistoraide rakennettu kesällä 2018

Alun perin liikennepaikka oli yksi kapearaiteisen Jokioisten rautatien liikennepaikoista. Se oli käytössä linjavaihteena koko rautatien toiminta-ajan liikenteen loppuvuosia lukuun ottamatta. Liikennepaikka käsitti pääraiteen vaihteen ja siitä koilliseen haarautuvan noin puolen kilometrin mittaisen pistoraiteen, joka päättyi soraharjuun ja siellä sijaitsevalle soranottopaikalle, josta ajettiin soraa rautatien rakennus- ja kunnossapitotarpeisiin sekä 1940-luvulla suoraan Jokioisten siirappitehtaan laajennustyömaalle.[1]

Nykytila muokkaa

 
Santavaihteen vaihdetyömaa vuonna 2017
 
Santavaihteen laavu kesällä 2017

Nykyisin liikennepaikalla on vaihde ja sivuraide. Vaihde laitettiin paikoilleen 21–22. lokakuuta 2017. Soranottopaikalle johtanutta sivuraidetta on uudelleen rakennettu osan matkaa kesällä 2018. Rataa jatketaan noin puoliväliin vanhan soraraiteen linjausta noudattaen. Sivuraiteen pohja on näkyvissä lähes koko matkaltaan. Liikennepaikkamerkit laitettiin paikoilleen 22. kesäkuuta 2018, jolloin santavaihteen ensimmäinen osuus luovutettiin liikenteelle. Liikennepaikalle rakennettiin vuonna 2016 uusi, 11,5 metriä pitkä puinen henkilölaituri, ja pysähdykset sillä aloitettiin saman vuoden kesäkuussa.[2] Liikennepaikalle ei ole tieyhteyttä, ja se palveleekin lähinnä läheisen laavun retkeilijöitä, mutta jo aiemmin se oli käytössä museorautatien resiinaretkien ruokailu-, levähdys- ja nuotiopaikkana.

Hiukan Santavaihteelta Minkiölle päin on alkuperäisen vesitornin paikka; läheisen mäen päällä olevan lähteen luona oleva vedenottojärjestelmä on osittain jäljellä. Vesitornirakennus purettiin huonokuntoisena sen jälkeen, kun vedenotto siirtyi Humppilaan jo ammattiliikenteen aikana. Rakennuksen ulkonäkö ja huonejako tunnetaan asiasta tehdyn perusteellisen haastattelun perusteella.

Lähteet muokkaa

  1. Alameri, Kalliomäki, Nummelin, Ojanperä: Jokioisten rautatie – 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 25. Forssa: Museorautatieyhdistys ry, 1998.
  2. Nummelin, Supavit: Museorautatieyhdistys ry:n palsta. Resiina, 2016, nro 3/16, s. 31.