Vesitorni

Vesitorni on rakennus, jonka yläpäässä on vesisäiliö. Vesitornilla on kaksi pääkäyttötarkoitusta; varastoida vettä ja pitää yllä tasaista vedenpainetta vesijohtoverkostossa.

Roihuvuoren sienimallinen vesitorni on uusin Helsingin neljästä yhä alkuperäisessä käytössä olevasta vesitornista. Käyttöönotettu 1977.

Vesitornin vesisäiliön tilavuus voi olla jopa yli 10 000 kuutiometriä, eli 10 000 000 litraa.

Vesitornilla voi olla myös jokin oheistarkoitus, kuten siinä voi olla vesisäiliön lisäksi näkötorni, observatorio tai se voi osittain tai kokonaan korvata erillisen tietoliikennemaston. Vesitorni voi olla myös kiinteä osa jotain toista rakennelmaa, kuten Varkauden vesitorni, joka on osa kerrostaloa sekä Kemin kaupungintalo.

Pohjoismaissa vesitornit ovat yleensä suurempia kuin Keski-Euroopassa, mutta pohjoismaissa ne palvelevat suurempaa aluetta ja niitä on harvemmassa^lähde?.

Vesitornien toiminta

Havainnekuva vesitornin toiminnasta. 1. Pumppuasema joka pumppaa veden vesitorniin. 2. Vesitornin säiliö. 3. Käyttäjä joka on alempana kuin vesitornin veden pinta

Vesitorni on usein rakennettu korkealle mäelle, jolloin itse tornin ei tarvitse olla niin korkea. Korkeutta tarvitaan ylläpitämään hydrostaattista painetta, joka saa veden virtaamaan putkissa maan vetovoiman vaikutuksesta. Koska vesi virtaa ylemmästä astiasta alempaan, vesitornin säiliön vedenpinnan täytyy olla korkeammalla kuin korkeimmalla olevan hanan ja itse asiassa vielä korkeammalla, koska hanasta täytyy saada vettä riittävällä paineella ulos. Vedenpaine jollain syvyydellä on suoraan verrannollinen vedenpinnan ja syvyyden väliseen korkeuseroon. Paine ei ole riippuvainen altaan muodosta. Kotiin tuleva vesijohto ja vesitornin säiliö ovat periaatteessa samaa allasta ja paine riippuu säiliön vedenpinnan ja vesijohdon korkeuserosta. Paine ei toisaalta saa olla liian suuri etteivät putkistot vaurioidu. Vaihtoehtoisesti vedenpainetta voidaan pitää yllä ilman vesitorneja pelkästään pumpuilla. Joissain korkeissa taloissa käyttövesi saatetaan pumpata ylös erillisillä paineenkorotuspumpuilla. Joissain pilvenpiirtäjissä on katolla omat vesisäiliöt.

Liian pienen paineen aiheuttamia ongelmia

Tarpeeksi suuri paine on tarpeen vesijohtoverkon toiminnan vuoksi. Liian matalalla paineella voi olla useita vaikutuksia:

• Maaperän vesi vuotaa putkeen ja pilaa juomaveden mikrobeilla, lannoitteilla ja kemikaaleilla.
• Vesijohto voi romahtaa maaperän aiheuttamasta paineesta, jonka normaalisti vedenpaine kumoaa. Säännösten mukainen vesijohto kestää maanpaineen myös tyhjänä.
• Vesi ei nouse kerrostalojen ylimpiin kerroksiin.
• Vedenpaine on liian alhainen vesihanassa.

Vesitornien päätyypit

• jalattomat
  • lieriömäiset: Yleisin malli ennen toista maailmansotaa rakennetuissa vesitorneissa. Esimerkiksi Alppilan vesitorni ja Vaasan vesitorni ovat lieriömäisiä vesitorneja.

• jalalliset
  • kartiomaiset: Sienityyppisissä vesitorneissa säiliö on kartion muotoinen, jolloin vedenpinnan korkeus ei vaihtele niin paljon ja paine putkistossa pysyy tasaisena. Tätä muotoa käytetään yleensä vain suurissa torneissa. Rakennusteknisesti malli yleistyi vasta sotien jälkeen ja lähes kaikki sienimalliset tornit on tehty betonivalua käyttäen. Esimerkiksi Roihuvuoren vesitorni on kartiomainen.
  • lieriömäiset
  • pallomaiset: Tämä tyyppi on yleinen pienissä vesitorneissa. Varsinkin Unkarin ja Yhdysvaltojen pienissä taajamissa näkee kyseistä mallia.

Vesitornien uusiokäyttö

Vedenkulutus on laskenut 1980-luvulta alkaen vähemmän vettä käyttävien kodinkoneiden ja wc-pönttöjen kehityksen sekä kylpyammeiden vähenemisen takia. Tämän vuoksi useita vesitorneja on poistettu käytöstä. Osa torneista on purettu, mutta monelle on mietitty uusiokäyttöä. Monet poistetut tornit ovat olleet kaupunkikuvallisesti merkittäviä ja tämän takia rakennussuojeltuja. Helsingin Alppilan eli Linnanmäen suurempaan vesitorniin, joka on poistettu jo käytöstä, mutta suojeltu, on suunniteltu mm. hotellia ja konserttisalia.

Nilsiän vanha vesitorni on muutettu asuinkäyttöön.

Höyryveturien vesitornit

Jokioisten museorautatien varikkomestari hoitamassa LWR6 -veturin vedentäyttöä Minkiön aseman vesitornilla toukokuussa 2006

Höyryveturien aikakautena monilla rautateillä oli erillisiä vesitorneja vetureita varten. Suomessa niitä jäi jonkin verran jäljelle varsinaisen höyryveturikauden päätyttyä. Vesitornista vesi meni veturiin joko vesiviskurin kautta tai vesitornissa oli radan puoleisessa kyljessä erillinen laskuputki, jonka alle veturin vedentäyttöaukko voitiin ajaa. Vesitornista vesiviskur(e)ille menevä putki oli isokokoinen, jotta veden virtaus oli riittävän suuri nopeaan vesitykseen. Vesiviskurilla on voitu vesittää myös Dr12 dieselveturin höyrynlämmityksen vesisäiliö.

Suomalaiset rautateiden vesitornit olivat pääsääntöisesti tiilirakenteisia ja rautainen vesisäiliö oli erillisenä rakenteena tornin sisällä. Vesitornia on voitu lämmittää talvella. Vesitorni sijaitsi veturitallin yhteydessä tai se oli erillinen rakennus. Viimeisimmät vesitornit rakennettiin 50-luvulla mm. Riihimäelle ja Toijalaan. Vesitornit sijoitettiin rautateillä 30-50 km välein.

Yksi harvoista Suomessa aktiivikäytössä olevista höyryveturien vesitorneista sijaitsee Minkiön asemalla. Se valmistui rautatien satavuotisjuhlaan kesäksi 1998. Muut vesitornit eivät ole enää aktiivikäytössä. Yleisen rataverkon nostalgialiikenteen höyryveturit vesitetään tankkiautoilla tai paloletkulla vesijohtoverkosta.

Kuvia vesitorneista

Suomalaisia vesitorneja

• 
  Selim A. Lindqvistin suunnittelema nykyään näkötornina toimiva Naisvuoren vesitorni Mikkelissä.
• 
  Hangon vesitorni joka on rakennettu 1942-1943 korvaten aikaisemman vesitornin, jonka neuvostojoukot tuhosivat
• 
  Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema Intiön vesitorni Oulussa vuodelta 1925. Torni ei ole enää käytössä.
• 
  Karhulan sienimallinen vesitorni Kotkassa
• 
  Varkauden vesitorni joka on myös kerrostalo.
• 
  Kokkolan vanha vesitorni
• 
  Kruunupyyn vesitorni
• 
  Vaasan vesitorni
• 
  Hervannan vesitorni
• 
  Pieksämäen vesitorni, arkkitehti Aarne Ervi
• 
  Järvenpään vesitorni
• 
  Pattijoen vesitorni
• 
  Kempeleen vesitorni.
• 
  Rauman vesitornissa on toiminut kahvila.
• 
  Otaniemen vesitorni, arkkitehti Alvar Aalto
• 
  Haukilahden vesitorni Espoossa vuodelta 1968
• 
  Hiekkaharjun vanha vesitorni
• 
  Hiekkaharjun uusi vesitorni

Vesitorneja eri puolilla maailmaa

• 
  Naaldwijkin vesitorni Hollannissa, rakennettu 1930. Korkeus 40,8 m ja tilavuus 320 + 280 m3
• 
  Hollantilainen Aalsmeerin vesitorni art deco -tyyliin vuodelta 1928
• 
  Jugend-tyylinen vesitorni Darmstadtissa, Saksassa
• 
  Vesitorni Mannheimissä, Saksassa
• 
  Hampurin käytöstä poistettu vesitorni, jossa toimii nykyisin planetaario.
• 
  Pattbergin hiilikaivoksen vesitorni Moersissä Saksassa
• 
  Peyroun paviljonki Montpellier’ssa toimii myös vesitornina. Rakennettu 1768.
• 
  Ranskalainen lievästi kartionmuotoinen moderni vesitorni Tonnay-Charentessa
• 
  Kartuzyn vesitorni Puolassa
• 
  Ruotsalainen Hyllien vesitorni Malmön lähellä
• 
  Vukovarin vesitorni, joka tuhoutui Kroatian sodassa 1991.
• 
  Irakin sodassa vaurioitunut vesitorni Nasiriyyassa.
• 
  Mizran kibbuzin vesitorni Israelissa
• 
  Amarillossa Texasissa oleva pienempi vesitorni
• 
  Puinen yhdysvaltalainen vesitorni Kaliforniassa.
• 
  Carmelin vesitorni Indianassa. USA:n vesitorneissa usein lukee sijaintipaikan nimi.
• 
  Ruotsalainen vesitorni Svampen Örebrossa.
• 
  Rotterdam
• 
  Rostock
• 
  Ciechanów
• 
  Favoriten, Wien
• 
  Landskrona
• 
  Halle
• 
  Nilesin kylän vesitorni Illinoisissa jäljittelee Pisan tornia.
• 
  Wrocław, Puola

Katso myös

• Vesi
• Jätevedenkäsittely

Aiheesta muualla

• Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki; Water Tower, Landmark of the Community. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL, 2003. ISBN 951-758-434-2

• Suomen Arkkitehtuurimuseon sivusto suomalaisista vesitorneista.
• Kuvia suomalaisista vesitorneista (Arkistoitu – Internet Archive)