Intiön vesitorni

käytöstä poistettu vesitorni Oulussa

Intiön vesitorni on Oulun Intiön kaupunginosaan Intiönmäelle vuonna 1927 valmistunut vesitorni, jonka suunnitteli arkkitehti J. S. Sirén vuonna 1925. Torni oli Oulun kaupungin vesijohtolaitoksen ensimmäinen varsinainen vesitorni.[1] Se rakennettiin täydentämään kaupungin vesijohtoverkostoa ja helpottamaan vesijohtoveden toimituksia rakennuksiin. Tornin korkeus on 39 metriä ja vesitilavuus 600 kuutiometriä.[1] Intiön vesitorni poistui vesihuoltokäytöstä vuonna 1969 Puolivälinkankaan vesitornin valmistuttua.

Intiön vesitorni vuonna 2008.

Arkkitehtuuriltaan klassismia edustava rakennus on yksi Oulun kaupungin kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista.[2] Torni toimi aiemmin myös näköalatornina. Vesitorni myytiin vuonna 2015 yksityishenkilölle.[3]

Intiön vesitorni oli ensimmäinen Oulun vesijohtoverkoston vesitorni. Sitä ennen oli jo vuonna 1920 valmistunut arkkitehti Birger Federleyn ja insinööri Jalmar Castrénin suunnittelema Åströmin nahkatehtaan vesitorni.[4] Tornin vesitilavuus oli 600 kuutiometriä.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b Turo Manninen: Ei vettä rantaa rakkaampaa. Oulun vesilaitos vuosina 1902–2002., s. 59–62. Oulun Vesi, 2002. ISBN 951-9234-97-7.
    Vuonna 1921 Veljekset Åström Osakeyhtiö oli rakennuttanut Birger Federleyn suunnitteleman Myllytullin vesitornin nahkatehtaalleen. Tehtaan johto esitti tornin yhdistämistä kaupungin vesijohtoverkostoon, mutta kaupunginvaltuusto hylkäsi tarjouksen.
  2. Luettelo Oulun kaupungin kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista Oulun kaupunki, opetustoimi. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 17.5.2007.
  3. Costaricalaismies haaveili monumentista, osti Suomesta vesitornin 12.8.2015. Yle. Viitattu 12.8.2015.
  4. a b Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki, s. 114, 170. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.