Avaa päävalikko

Kappaleiden tilavuuksiaMuokkaa

Kuutio:  , missä   on kuution särmän pituus.
Suorakulmainen särmiö:  , missä  ,   ja   ovat pituus, leveys ja korkeus.
Pallo:   , missä   on pallon säde.
Lieriö:   , jossa   on lieriön pohjan pinta-ala ja   lieriön korkeus. Erityisesti ympyrälieriölle pätee  , jossa   on pohjan säde.
Kartio:   , jossa   on kartion pohjan pinta-ala ja   kartion korkeus. Erityisesti ympyräkartiolle  , jossa   on pohjan säde.

SI-järjestelmään kuulumattomia tilavuuden mittayksiköitäMuokkaa

Tilavuuden yksiköt ovat vaihdelleet eri maissa eri aikoina, mutta myös mitattavan tavaran mukaan. Ns. vetomittoja käytettiin aikaisemmin nesteen ja hienojakoisen kuivatavaran mittaamiseen.

Brittiläisiä ja amerikkalaisia tilavuusyksiköitäMuokkaa

  • Barreli eli tynnyri voi tarkoittaa useita eri tilavuusmittoja.
  • Bushel
  • Gallona on yhä käytössä muun muassa Yhdysvalloissa.
  • Pintti

Vanhoja suomalaisia tilavuusyksiköitäMuokkaa

  • Aami on vanha Suomessa käytetty veto- eli tilavuusmitta. Yksi aami on 60 kannua[2] eli 120 tuoppia eli noin 157 litraa[2].
  • Kannu on vanha Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käytetty tilavuusmitta. Kannu oli tilavuudeltaan 2,617 litraa[2].
  • Kappa on vanha Suomessa ja Ruotsissa käytetty tilavuusmitta. Vanha kappa oli tilavuudeltaan 4,58 litraa eli 1/32 tynnyriä, myöhemmin autonomian aikana käytetty 5,4961 litraa eli 1/30 tynnyriä. Kappaa käytetään yhä torikaupassa perunoiden mittaamiseen. Nykyinen metrinen kappa on tilavuudeltaan noin 5 litraa[3] ja pieni kappa 2 litraa.lähde?
  • Kortteli = 3,2715 dllähde?

Puutavaran yksiköitäMuokkaa

Pääartikkeli: Puutavaran mittaus

Standartti on vanha Pohjoismaissa käytetty puutavaran tilavuuden mittayksikkö. Yksi standartti (1 std) sahattua puutavaraa on noin 4,672 kuutiometriä eli 165 kuutiojalkaa tai 1980 "board-footia" (1 jalka × 1 jalka × 1 tuuma).

YksikkömuunnoksiaMuokkaa

Kun kuution sivu kaksinkertaistuu, sen tilavuus kahdeksankertaistuu (2³ = 8). Yleisemmin: kun tiedetään pituusyksiköiden suhde saadaan sen kolmantena potenssina tilavuuksien suhde. Esimerkiksi yksi maili on likimäärin 1,61 kilometriä, joten kuutiomaili on likimäärin 1,61³ ≈ 4,17 kuutiokilometriä.

LähteetMuokkaa

  1. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 13.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 16.7.2014.
  2. a b c Halmesvirta, Anssi; Ojala, Jari; Roiko-Jokela, Heikki & Vilkuna, H.J. Kustaa: Historian sanakrija, s. 7, 77. 4. painos. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-5089-5.
  3. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 110. WSOY, 1958.

Aiheesta muuallaMuokkaa