Jokioisten rautatiesilta
Jokioisten rautatiesilta eli Loimijoen rautatiesilta oli Jokioisten kunnan keskustaajamassa sijainnut Loimijoen ylittänyt rautatiesilta. Teräsrakenteinen rakennettiin yhtä aikaa Forssan ja Humppilan välille rakennetun kapearaiteisen Jokioisten rautatien kanssa.
Jokioisten rautatiesilta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Raiteita | 1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ylittää | Loimijoen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Siltatyyppi | teräsrakenteinen pendelisilta | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pituus | 73,6 m | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Korkeus | 12,6 m | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Avattu liikenteelle | 1898 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Purettu | syksyllä 1981 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Rakenteeltaan silta oli teräsrakenteinen pendelisilta. Se muodostui kahdesta 10,8 metrin pituisesta kiviholvisillasta joen molemmin puolin, sekä neljästä 13,0 metrin pituisesta teräspalkkijänteestä, joita kannattelivat kolme ylä- ja alapäistään nivelöityä pendelipylvästä. Pendelipylväät oli alapäästään nivelöity jokeen sijoitettuihin kivisiin silta-arkkuihin. Teräksiset jänteet ja pendelipylväät koottiin paikalleen niittaamalla. Sillan Humppilan puoleisen kiviholvin silta-aukosta johti sivuraide naulatehtaalle. Tämän kiviholvin ja terässillan välinen yhdyskohta oli kiinteä. Terässillan liukulaakerointi oli sillan eteläpäässä olevassa kiviholvissa.
Silta yritettiin räjäyttää 24. huhtikuuta 1918 Suomen sisällissodassa, mutta vauriot jäivät vähäisiksi.
Käyttöhistoriansa aikana sillan suurimmaksi ongelmaksi osoittautui sillan päissä olevien kiviholvien eli sillan maatukien kallistuminen jokeen päin. Vuonna 1934 tehtyjen tarkistusmittausten perusteella sillan maatukien välinen etäisyys oli lyhentynyt alkuperäisestä 21 senttimetriä. Pahiten oli siirtynyt Humppilan puoleinen maatuki, josta johtuen sillan pendelipylväät olivat kalleellaan Forssaan päin. Sillan lyhentymisen vuoksi oli maatuista jouduttu poistamaan kiveä, jotta lämpölaajeneminen mahdollistuisi. Maatukien liikkeestä johtuva pylväiden asentovirhe korjattiin vasta vuonna 1940. Samalla kiviholveja vahvistettiin betonilla ja Humppilan puoleisen kiviholvin yläosa purettiin ja korvattiin levysillalla, joka oli saatu käytettynä entiseltä Järvensivun rautatiesillalta Tampereen–Haapamäen radalta. Samassa yhdeydessä myös vasinaisen sillan kiinteä laakeri siirrettiin sillan Forssan puoleiseen päähän. Humppilan puoleista kiviholvia jouduttiin vahvistamaan vielä vuonna 1955.
Sillan viimeisessä tarkastuksessa keväällä 1972 itse silta todettiin hyväkuntoiseksi lukuun ottamatta sitä, että sillan tuet olivat painuneet neljästä viiteen senttiä vuoden 1954 tarkastuksen ja vaaituksen jälkeen. Sillan Forssan puoleisessa kiviholvissa todettiin kuitenkin vaarallisia halkeamia. Tilanteen vuoksi jarruttaminen ja kiihdyttäminen sillalla kiellettiin, ja samalla kiellettiin junien hyötykuorman kasvattaminen. Tarkastusraportissaan rautatiehallituksen diplomi-insinööri Heino Ollila kirjoitti seuraavaa:
»Jokioisten sillasta voidaan vielä mainita, että se on erinomaisen hyvä sillanrakennustekniikan taidonnäyte vuosisadan vaihteesta, joten sen kunnostaminen ja säilyttäminen jo siinäkin mielessä olisi toivottavaa.»
Jokioisten rautatie lakkautettiin vuonna 1974. Vuonna 1978 silta siirtyi Jokioisten Museorautatie Oy:n omistukseen osana Jokioisten ja Minkiön välistä rataa. Silta kuitenkin purettiin syksyllä 1981 osakeyhtiön toimeksiannosta. Purkutyön suoritti Kuusakoski.
Nykyisin sillasta on jäljellä enää sillan kiviset maatuet. Jokioisten museorautatietä on suunniteltu jatkettavaksi Jokioisten rautatieasemalta Loimijoen länsirannalle maatukien kohdalle.[1]
Lähteet
muokkaa- Alameri, Kalliomäki, Nummelin, Ojanperä: ”Jokioisten rautatiesilta”, Jokioisten rautatie: 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 51–54. Forssa: Museorautatieyhdistys ry, 1998.
Viitteet
muokkaa- ↑ Nummelin, Markku: Jokioisten Museorautatie 50 vuotta: puoli vuosisataa talkootyötä, s. 78. Jokioinen: Museorautatieyhdistys, 2021. ISBN 978-951-9138-07-7