Avaa päävalikko

Raemäen seisake (lyh. Rae) on Jokioisten Museorautatien seisake Jokioisten kunnassa Kanta-Hämeessä. Liikennepaikka sijaitsee Kiipunmäki-nimisen kohouman päällä lähellä Raemäen tilaa, suunnilleen Jokioisten ja Minkiön asemien välisen noin kuuden kilometrin mittaisen rataosuuden puolivälissä. Se sijaitsee ratakilometrillä 11,7 Kiipunmäentien ja Klemeläntien tasoylikäytävien välissä.

Raemäki
Raemäen seisakelaituri ja -koju heinäkuussa 2007
Raemäen seisakelaituri ja -koju heinäkuussa 2007
Perustiedot
Lyhenne Rae
Rataosa Humppila–Jokioinen
Sijainti 60°50.054′N, 023°27.062′E
Osoite Kiipunmäentie, Jokioinen
Kunta Jokioinen
Etäisyydet Humppila 11,7 km
Jokioinen 2,5 km
Avattu 1931, uudelleen 1978
Lakkautettu 1951
Liikenne
Museojunat Humppila–Jokioinen
Asemarakennus
Tyyppi puinen seisakekoju

Alun perin liikennepaikka oli yksi kapearaiteisen Jokioisten rautatien liikennepaikoista. Se avattiin liikenteelle ensimmäisen kerran 25. helmikuuta 1931 ja lakkautettiin 30. syyskuuta 1951. Koeliikenteen aikana vuosina 1972–1973 Raemäessä pysähdyttiin kahvitauolle; junan mukana oli toisena jarruvaununa toimivaan tavaravaunuun sisustettu kahvinmyyntipiste.

Jokioisten Museorautatie otti seisakkeen uudelleen käyttöön 25. kesäkuuta 1978.[1]

Raemäen asemarakennuksena on pieni puhelinvartiotupa, jonka edustalla on lyhyt puurakenteinen henkilölaituri. Liikennepaikka miehitetään vain tarvittaessa peräkkäin kulkevien junien vuoksi. Ratapihaa tai sivuraiteita ei ole. Museorautatien henkilöjunat pysähtyvät liikennepaikalla tarvittaessa.

Nykymuotonsa liikennepaikka sai vuonna 1988, kun JR4 -veturi palasi kolme vuotta kestäneestä täyskorjauksestaan Kuopiosta ja sen kotiinpaluun kunniaksi ajettiin normaalien henkilöjunien lisäksi myös JR4 -vetoinen tavarajunapari. Turvallisuuden vuoksi Raemäkeen perustettiin junanlähetyspaikka, joka valvoi että kaksijunaliikenne sujui moitteetta: tavarajuna odotti paikalla, kunnes Jokioinen ilmoitti henkilöjunan olevan valmiina lähtöraiteella, sivuraiteen olevan vapaa tavarajunalle ja tulovaihteen olevan käännetty sille valmiiksi.

Sittemmin miehitystä on käytetty mm. Evakkojuna-tapahtuman yhteydessä, kun henkilöjunassa käytettiin kaksinvetoa. Koska Jänhijoen sillalle ei painorajoituksen vuoksi saa ajaa kuin yhden veturin kerrallaan, etummainen veturi ajoi Minkiön ja Raemäen välisellä rataosuudella erillään muusta junasta.

Aiheesta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Alameri, Kalliomäki, Nummelin, Ojanperä: Jokioisten rautatie – 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 29, 139. Forssa: Museorautatieyhdistys ry, 1998.