SOS-Lapsikylä Suomessa

SOS-Lapsikylä on sitoutumaton kansainvälinen järjestö, jonka päämääränä on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä suojella lasten oikeuksia ympäri maailman. Suomessa se aloitti toimintansa vuonna 1962. Suomessa on kymmenen lapsikylää,[1] ja vuonna 2017 ne auttoivat lähes 500:tä lasta ja nuorta.[3]

SOS-Lapsikylä ry
Perustettu 1962[1]
Kotipaikka Helsinki[2]
Lapsikylän toimitusjohtaja Mikaela Westergård
Puheenjohtaja Pekka Koskinen
Jäsenlehti SOS-Lapsikylän Kuulumisia
Aiheesta muualla
Sivusto

Historia muokkaa

KuopioTampereenKaarinaVihantiYlitornioVaajakoskiPunkaharjuTapiola

Suomeen SOS-lapsikyläaatteen toi mukanaan opiskelija Kaija Laitinen. Hän oli tutustunut toimintaan opiskellessaan Keski-Euroopassa 1950-luvun lopulla. Suomen SOS-lapsikyläyhdistys perustettiin lopulta Laitisen tuttavan, sosiaalineuvos Albin Gebhardtin, johdolla vuonna 1962, ja ensimmäinen lapsikylä valmistui Espoon Tapiolan Metsäpirtintien tontille vuonna 1966.[1][4] Ensimmäisinä asukkaina sinne muutti yhdeksän orvoksi jäänyttä sisarusta Pohjois-Savosta maaliskuussa 1966. Heistä vanhin oli 15-vuotias ja nuorin kaksi kuukautta.[4]

Toiminta ja tavoitteet muokkaa

Suomalaisen SOS-Lapsikylän ensisijainen tavoite on, että lapsi saisi kasvaa omien vanhempiensa luona. Silloin, kun vanhemmat eivät yksin pysty huolehtimaan lapsistaan, SOS-Lapsikylä pyrkii tukemaan perhettä erilaisilla tukimuodoilla. Jos omassa perheessä asuminen ei tuesta huolimatta onnistu, lapsikylän vaihtoehtona on tarjota lapselle turvallinen sijaiskoti. Apua tarvitsevat lapset ja perheet tulevat SOS-lapsikylien ja nuorisokodin palvelujen piiriin kuntien sosiaalitoimen kautta.[5] Hoitomuotoja ovat yhteisöllisesti tuettu perhehoito lapsikylissä tai kasvua tukeva hoito nuorisokodissa.

SOS-Lapsikylä työskentelee myös tukea tarvitsevien perheiden kanssa, jotta mahdollisimman moni lapsi voisi kasvaa omien vanhempiensa kanssa, ja perhe voisi pysyä yhdessä. SOS-Lapsikylä tarjoaa useassa toimipisteessään muun muassa perhekuntoutusta ja tukiperhetoimintaa.[6][7] SOS-Lapsikylä tarjoaa myös Theraplay-terapiaa haastavissa ympäristöissä kasvaneille lapsille.[8][9]

Lapsikylä panostaa erityisesti nuorten itsenäistymisen tukemiseen. Koska nuorten valmiudet itsenäistyä ovat yksilöllisiä, SOS-Lapsikylä pyrkii ottamaan tämän huomioon ja tukemaan nuorta aina siihen saakka, kunnes hän pärjää omillaan. Tavoitteena on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi, jolla on tukenaan oma sosiaalinen verkostonsa.[10] SOS-Lapsikylä toimii muutenkin aktiivisesti auttaakseen lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden ja on mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, tekee omaa tutkimustyötä ja pyrkii lobbaamaan.

SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti uusia sijaisvanhempia. Suomessa lapsikylävanhemmalla on hoidossaan maksimissaan neljä lasta; pariskunnalla lapsia voi olla seitsemän.

Muun muassa DNA, Dr. Oetker, Cramo, Danske Bank, Fazer ja Ikea ovat tukeneet Suomen SOS-Lapsikylän toimintaa.[3][11][12][13][14][15]

Toimipisteet muokkaa

Suomessa lapsikylätyötä tehdään kymmenellä paikkakunnalla: Espoossa, Kaarinassa, Kuopiossa, Punkaharjulla, Rovaniemellä, Tampereella, Vantaalla, Vihannissa ja Ylitorniolla sekä nuorisokodissa Jyväskylän Vaajakoskella.[1]

Kritiikki muokkaa

SOS-Lapsikylä on saanut kritiikkiä sijaishuollossa tapahtuneista laiminlyönneistä ja kaltoinkohtelusta. Ylitornion lapsikylän pitkäaikainen johtaja ja sittemmin SOS-Lapsikylän aluesuunnittelijanakin toiminut Kai Lomma kertoi vuonna 2018 pitävänsä kritiikkiä aiheellisena.[16][17] Samana vuonna SOS-Lapsikylä irtisanoi yhteistoimintaneuvotteluissa 74 työsopimusta. Irtisanomisten taustalla oli korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan kylässä työskentelevien sijaisten työ kuuluu työaikalain piiriin, eikä siihen voi siten soveltaa poikkeussääntöjä.[17] Näkemysten muuttumisen myötä työsuhteisia lapsikylävanhempia ei enää ole.[18]

Tunnustukset muokkaa

Vuosi Palkitsija/tilaisuus Tunnustus Vastaanottaja(t) Huomiot Lähde
2004 Kaarinan kaupunki Kaarina-mitali SOS-Lapsikylä [19]
2004 Kaarina-seura Merkittävä kaarinalainen Kari Kiesiläinen[a] [19]
2013 Lastensuojelun Keskusliitto Hopeinen lastensuojelumitali Jukka Kotkavuori[b] [22]
2013 Lastensuojelun Keskusliitto Pronssinen lastensuojelumitali Kari Kiesiläinen [21]
2015 Lastensuojelun Keskusliitto Sijaisvanhemman ansiomerkki Else-Maj Lundström-Lehtimäki[c] [23]
2016 ARVO-liitto Vuoden ARVO-teko -palkinto Lapsikylä ja sen kehittämä Varkauden malli [24]
2017 Talentia Hyvä käytäntö -palkinto Perhekumppani-malli Ehdokkuus [25]
2017 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Vuoden kunnallinen lastensuojeluteko SOS-kumppanuus Voitto [26][27][28]
2020 Talentia Hyvä käytäntö -palkinto SOS-Lapsikylän julkaisema Ylitse MentorApp[29] Ehdokkuus [30]

Huomiot muokkaa

  1. Kaarinan SOS-lapsikylän entinen kylänjohtaja.[19][20] Hän toimi Kaarinan SOS-Lapsikyläyhdistyksen johtajana kymmenen vuotta ja oli synnyttämässä kylän toimintaa vuonna 2003.[21]
  2. Kotkavuori on työskennellyt ainakin 20 vuotta isossa roolissa SOS-Lapsikylässä.
  3. Lundström-Lehtimäki toimi LSKL:n mukaan ”pitkäaikaisesti ja sitoutuneesti” lapsikylävanhempana Tapiolan lapsikylässä.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Organisaatio sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Viitattu 5.2.2020.
  2. Yritys- ja yhteistietojärjestelmä: SOS-Lapsikylä r.y tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 28.12.2023.
  3. a b DNA jatkaa SOS-Lapsikylän pääyhteistyökumppanina STT Info. 30.11.2017 kello 10.00. Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab. Viitattu 5.2.2020.
  4. a b Nurmi, Klaus: Huostaanotettuja lapsia auttanut yhteisö jätti Tapiolan – "Ilman yhteisöä meidän olisi käynyt aika huonosti" Länsiväylä. 12.7.2017 kello 06.50. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 5.2.2020.
  5. STT: SOS-lapsikyliin tullaan kunnan ohjaamina Salon Seudun Sanomat. 12.5.2015 kello 00.00. Viitattu 5.2.2020.
  6. Perhekuntoutus sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Viitattu 5.2.2020.
  7. Tukiperhe ja ammatillinen tukiperhe sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 5.2.2020.
  8. Westman, Hillevi: SOS-lapsikyliin sijoitettujen lasten emotionaalinen oireilu ja käytöshäiriöt sekä Theraplay-intervention vaikutus oireiluun (PDF) sos-lapsikyla.fi. huhtikuu 2008. SOS-Lapsikylä ry. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 30.1.2020.
  9. Theraplay SOS-lapsikylissä fazergroup.com. Oy Karl Fazer Ab. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  10. Laamanen, Sari & Martikkala, Tiina: SOS-lapsikylä itsenäistymisen tukijana : SOS-lapsikylästä jo aikuistuneiden kokemuksia Trepo. 1996. Tampereen yliopisto. Viitattu 5.2.2020.
  11. SOS-Lapsikylä oetker.fi. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 5.2.2020.
  12. Cramo jatkaa kumppanuussopimustaan SOS-Lapsikylän kanssa cramogroup.com. 23.1.2018. Cramo Oyj. Viitattu 5.2.2020.
  13. Danske Bank ja pankin asiakkaat tukevat SOS-Lapsikylän toimintaa – asiakkaat pääsevät vaikuttamaan lahjoituksen suuruuteen danskebank.fi. 27.6.2019. Viitattu 5.2.2020.
  14. SOS-lapsikylä fazergroup.com. Oy Karl Fazer Ab. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 5.2.2020.
  15. IKEA Suomen ja SOS-Lapsikylän kumppanuusyhteistyö jatkuu ikea.com. 2.12.2019. Inter IKEA Systems B.V. Viitattu 5.2.2020.
  16. Pylkkänen, Sinikka: "Ky­läs­sä sai itse olla lapsi" – Näin Yli­tor­nion SOS-lap­si­ky­län entiset asuk­kaat muis­te­le­vat lap­suut­taan si­jais­per­hees­sä Lapin Kansa. 22.9.2018 kello 07.00. Lapin Kansa Oy / Kaleva Oy. Viitattu 5.2.2020.
  17. a b Aula, Minna: SOS-Lapsikylissä kuohuu: Pohjoisen kylä supistuu ja osa lapsista sijoitetaan muualle: "Voiko tämä todella mennä näin" yle.fi. 8.5.2018 kello 20.29 (päivitetty 9.5.2018 kello 10.09). Yleisradio Oy. Viitattu 5.2.2020.
  18. SOS-lapsikylän rooli on muuttunut — Nykyisin Punkaharjun lapsikylä tukee sijaisperheitä ja järjestää pian taas koulutustakin uusille sijaisperheille Itä-Savo. 12.1.2019 kello 06.30 (päivitetty kello 08.33). Viitattu 5.2.2020.
  19. a b c Kuusela, Anna: SOS-lapsikylän luotsaajasta tuli merkittävä kaarinalainen Turun Sanomat. 17.12.2004 kello 03.01. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  20. Yhteystiedot sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Viitattu 30.1.2020.
  21. a b Kari Kiesiläiselle pronssinen lastensuojelumitali 25.6.2013. Lastensuojelun Keskusliitto. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  22. Jukka Kotkavuorelle hopeinen lastensuojelumitali 7.2.2013. Lastensuojelun Keskusliitto. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  23. Ansioituneita lastensuojelijoita palkittiin 22.5.2015. Lastensuojelun Keskusliitto. Viitattu 5.2.2020.
  24. Vuoden ARVO-teko -palkinto SOS-Lapsikylän Varkauden mallille arvoliitto.fi. 27.9.2016. ARVO ry. Viitattu 5.2.2020.
  25. SOS-Lapsikylän Perhekumppani-malli Hyvä käytäntö -kilpailun finaalissa sos-lapsikyla.fi. 31.1.2017. SOS-Lapsikylä ry. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  26. Malinen, Markku: Vuoden kunnallinen lastensuojeluteko -palkinto Varkauden kaupungin ja SOS-Lapsikylän kumppanuusmallille yle.fi. 26.9.2017 kello 17.23. Yleisradio Oy. Viitattu 5.2.2020.
  27. Vuoden Kunnallinen lastensuojeluteko -palkinto SOS-kumppanuudesta Varkauden kaupungille 26.9.2017. Varkauden kaupunki. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  28. Moliis, Pekka: Varkauden mallista Vuoden kunnallinen lastensuojelu-teko Kuntalehti. 27.9.2017 kello 11.42. Viitattu 5.2.2020.
  29. Savisalo, Oskari & Tuominen, Tiina: Ylitse MentorApp tuo virtuaalisen vertaistuen kotisohvalle sos-lapsikyla.fi. SOS-Lapsikylä ry. Viitattu 5.2.2020.
  30. Äänestä suosikkiasi Hyvä käytäntö -palkintoehdokkaista 17.1.2020. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Viitattu 5.2.2020.