Avaa päävalikko
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus.

Rurikin dynastia (ven. Династия Рюриковичей Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja (Moskovassa) ja kuninkaita (Galitsiassa) 800–1600-luvuilla. Heidän uskottiin olleen myyttisen Rurik-viikingin jälkeläisiä. Myöhemmin dynastia hajosi useisiin sukuihin. Useimmat dynastian hallitsijoista hallitsivat Kiovan Venäjää ja tämän romahdettua useita venäläisiä ruhtinaskuntia. Toinen haara, jotka olivat Rostislav Mihailovitsin jälkeläisiä olivat paaneja eli ruhtinaita Unkarissa. Osa Rurikin dynastiaan kuuluvista hallitsi Liettuan suuriruhtinaskuntaa ja julisti valtansa ulottuvan Bulgariaan (Rostislav Mihailovits) ja olivat Georgian kuningaskunnan, Itävallan herttuakunnan ja Steiermarkin kanssahallitsijoita. He myös saattoivat hallita Suur-Permin ruhtinaskuntaa ja Suur-Määriä. Hallitsijasuvun viimeiset hallitsijat olivat Venäjän tsaarit Fjodor I ja Vasili Šuiski. Dynastia hajosi 1600-luvun alussa.

Luettelo Venäjää hallinneista Rurikin dynastian jäsenistäMuokkaa

Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaatMuokkaa

Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaatMuokkaa

Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaatMuokkaa

Yhtenäisen Venäjän hallitsijatMuokkaa

Rurikin suvun geneettiset tutkimuksetMuokkaa

FamilyTreeDNAn DNA-tutkimuksen mukaan Rurikin dynastian perustaja Rurik näyttää kuuluneen Haploryhmä N1c1[1]. Kyseinen haploryhmä on kaikkein yleisin Itämerensuomalaisia kieliä puhuvien kansojen keskuudessa, kuten suomalaisten (60 %) ja balttien (40 %) sekä turkinsukuisten kansojen keskuudessa[2]. Suomalaisten tutkijoiden mukaan hallitsijasuvun kantaisä ei kuulunut itämerensuomalaisiin, sillä häneltä puuttuu DYS390=24-mutaatio, joka on nykyisillä itämerensuomalaisilla, vaan hänellä oli DYS390=23, ja tämä tarkoittaisi sitä, että hän luultavasti kuului johonkin pohjoisgermaanisia kieliä puhuvaan kansaan (varjaagit).[3]

Muut geneettiset tutkimukset osoittavat, että Rurikin suvun jälkeläisten keskuudessa on kaksi suurta haploryhmää: Vladimir Monomahin jälkeläiset kuuluvat N1c1 ryhmään (130 henkilöä eli 68 %) ja prinssi Oleg I Tšenigov jälkeläiset (yhteensä 45 henkilöä eli 24 %) kuuluvat R1a- ja R1b -ryhmiin, jotka ovat slaaveilla, germaaneilla ja kelteillä tyypillistä haploryhmiä.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa