Mstislav I Suuri
Mstislav I Suuri (ven. Мстислав Владимирович Великий ) (1. kesäkuuta 1076–14. huhtikuuta 1132 Kiova) oli Kiovan Venäjän ruhtinas seitsemän vuoden ajan vuosina 1125–1132. Hän oli edellisen ruhtinaan Vladimir Monomahin vanhin poika.[1] Norjan saagoissa Mstislavista kerrotaan nimellä Harald, mikä viitannee hänen äidinisäänsä Englannin kuningas Harald II:een.
Ennen nousuaan Kiovan ruhtinaaksi kruununperillinen Mstislav hallitsi Novgorodia 1088–1093 ja 1095–1117. Sen jälkeen hän oli Monomahin kanssahallitsija Dnieprin Belgorodissa ja peri Kiovan kruunun isänsä kuoltua 1125. Hän rakennutti Novgorodiin lukuisia kirkkoja; näistä Pyhän Nikolain katedraali (1113) ja Pyhän Antoniuksen luostarin kirkko (1117) ovat säilyneet nykypäivään. Hän rakennutti kirkkoja myös Kiovaan ja sen ympäristöön.
Mstislavin elämä oli jatkuvaa sodankäyntiä. Hän taisteli kumaaneja (1093, 1107, 1111, 1129), virolaisia (1111, 1113, 1116, 1130), liettualaisia (1131) ja Polotskin ruhtinaskuntaa vastaan (1127, 1129). Vuonna 1096 Mstislav löi setänsä Oleg Tšernigovin Kolokša-joella, mistä alkoi vuosisatojen vihanpito sukuhaarojen välillä. Mstislav oli viimeinen yhtenäisen Kiovan Rusin hallitsija, sillä hänen kuolemansa jälkeen valtakunta hajaantui.
Vuonna 1095 Mstislav nai Ruotsin prinsessa Kristiinan, kuningas Inge I:n tyttären.[1] Heidän 10 lapsestaan monet nousivat merkittäviin asemiin. Kristiinan kuoltua 1122 Mstislav nai uudelleen ja sai vielä kaksi jälkeläistä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Mstyslav I Volodymyrovych Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 26.2.2023.
|
Edeltäjä: Vladimir Monomah |
Kiovan ruhtinas 1125–1132 |
Seuraaja: Jaropolk II |