Riittakerttu Kaltiala

Riittakerttu Kaltiala (s. 1965) on suomalainen psykiatri.[1] Hän on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan keskitettyjen nuorisopsykiatrian palveluiden ylilääkäri. Hän on lisäksi toiminut Pirkanmaan hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian vastuualuejohtajana.[2]

Kaltiala opiskeli lääketiedettä Tampereen yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1995. Väitöskirja käsitteli potilaskokemuksia tahdosta riippumattomasta hoidosta.[3] Kaltialasta tuli erikoislääkäri psykiatrian (1999), nuorisopsykiatrian (2004) ja oikeuspsykiatrian (2016) aloilla.[4] Lisäksi hän sai vuonna 2000 yhteiskuntatieteiden kandidaatin oppiarvon. Kaltiala oli dosentti Tampereen yliopistossa vuodesta 2000 ja Oulun yliopistossa vuodesta 2008 ennen nimitystään nuorisopsykiatrian professoriksi Tampereen yliopistoon vuonna 2009.[3]

Kaltialasta tuli erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrisen tutkimus- ja hoitoyksikön ylilääkäri yksikön perustamisen yhteydessä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2002.[5] Kaltialasta tuli sukupuoliahdistusta kokevien nuorten arviointien vastuuhenkilö Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2011. Hän on tehnyt ja julkaissut huomattavasti tutkimusta alaikäisten sukupuoli-identiteetin aiheista.[6] Kaltialalle myönnettiin maaliskuussa 2024 17. Arkkiatri Risto Pelkosen Pikkutikka-palkinto. Myöntämisperusteluissa viitattiin menestykselliseen ja pitkäjänteiseen työhön nuorisopsykiatrian alan kehittämisessä Suomessa.[5]

Kaltiala on ollut tekemässä lähes 250 kansainvälistä tutkimusjulkaisua (2024). Hän on myös ohjannut väitöskirjoja.[4]

Translakikeskustelu

muokkaa

Joulukuussa 2022 Kaltiala antoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon, jossa hän vastusti juridisen sukupuolen muuttamisen sallimista alaikäisille henkilöille. Hänen mukaansa sukupuoli-identiteetin perusteella ei tulisi aloittaa fyysisiä hoitoja ennen aikuisikää. Kaltiala perusteli tätä sillä, että nuoruusiässä identiteetti on vasta muodostumassa. Kaltialan mukaan nuoruusiän transsukupuolisuuskokemus on melko pysyvä vasta jos kokemus on ollut selkeä jo lapsuudessa ja entisestään vahvistunut murrosiän aikana. Kaltiala puolusti lapsen hyväksymistä sellaisenaan ja esitti juridisen sukupuolimerkinnän muuttamisen alaikäisen kohdalla olevan voimakasta kehityksen ohjaamista.[6]

Seta on painottanut transsukupuolisten nuorten pikaisen hoidon ja tuen mahdollistamisen tärkeyttä vedoten heidän itsemurhariskinsä kohonneisuuteen. Kaltiala piti perustelua disinformaationa ja vetosi aineistoihin, joiden mukaan tutkimuksiin hakeutuneiden nuorten itsemurhatapaukset ovat olleet hyvin harvinaisia ja toisaalta itsemurhakuolleisuus on ollut merkittävästi koholla sukupuolenkorjaushoitoja saaneiden aikuisten parissa. Kaltiala nosti esiin tutkimustiedon, jonka mukaan neljä viidestä lapsuusiässä vastakkaiseen sukupuoleen identifioituneesta kokee murrosiässä toisin.[6] Setan edustajat vastasivat viittaamalla muihin tutkimuksiin, joiden mukaan yli 90 %:lla lapsuusiässä toiseen sukupuoleen identifioituneista kokemus on pysynyt samana murrosiän jälkeenkin. Setan edustajat kiistivät syytöksen disinformaatiosta vedoten suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka viittasivat transsukupuolisten lasten ja nuorten itsetuhoisuusalttiuden kohonneisuuteen. Setan edustajien mukaan itsetuhoisuusriski oli suuri niillä nuorilla, jotka eivät saaneet tukea perheiltään ja tulleet kohdatuiksi oikein. Setan edustajat arvostelivat Kaltialan lapsia ja nuoria koskevaa puhetapaa vähemmistöstressiä luovaksi.[7]

Lähteet

muokkaa
  1. Kaltiala-Heino, Riittakertu Kansalliskirjaston hakupalvelu, viitattu 27.7.2024
  2. Aino Kattilakoski, Nuorisopsykiatrian professori ja ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala palkittiin Tampereen lääkäripäivillä Aamulehti 20.3.2024, viitattu 27.7.2024
  3. a b Short CV Riittakerttu Kaltiala, viitattu 27.7.2024 (englanniksi)
  4. a b Erja Pekkala, Alajärveläisjuurinen professori Riittakerttu Kaltiala vastaanotti arvostetun Pikkutikka-palkinnon Järviseutu 22.3.2024, viitattu 27.7.2024
  5. a b Minna Pihlava, Tampereen lääkäripäivillä palkittu Riittakerttu Kaltiala: Nuorten identiteetin vakautuminen on vaikeutunut Lääkärilehti 20.3.2024, viitattu 27.7.2024
  6. a b c Annikka Mutanen, Nuoruusiän suku­puoli­ahdistusta hoitava professori sanoo ei ala­ikäisten juridisen suku­puolen korjaukselle Helsingin Sanomat 27.1.2023, viitattu 27.7.2024
  7. Kerttu Tarjamo, Lotte Telakivi, Maarit Huuska, Sukupuolen juridinen korjaaminen on lapsen oikeuksien mukaista Helsingin Sanomat 2.2.2023, viitattu 27.7.2024