Wikipedia

Metanoli

kemiallinen yhdiste
(Ohjattu sivulta Puusprii)

Metanoli eli metyylialkoholi on myrkyllinen alkoholi. Metanoli on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Se palaa melkein värittömällä liekillä muodostaen hiilidioksidia ja vettä:

Metanoli
Tunnisteet
Muut nimet metyylialkoholi, puusprii,
karbinoli
CAS-numero 67-56-1
PubChem CID 887
Ominaisuudet
Molekyylikaava CH3OH
Moolimassa 32,04 g/mol
Ulkomuoto väritön neste
Sulamispiste –97,8 °C
Kiehumispiste 64,7 °C
Tiheys 0,7869 g/cm3
Liukoisuus veteen liukenee

MyrkyllinenT Helposti syttyväF

Metanolia
Metanolilla denaturoitua spriitä.
2 CH3OH + 3 O2 → 2 CO2 + 4 H2O

Metanoli on tärkeä lähtöaine kemianteollisuudessa. Lisäksi sitä käytetään muun muassa liuottimena, jäätymisenestoaineena ja polttoaineena. Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Valmistus muokkaa

Metanolin valmistus on tunnettu kauan eikä ensimmäisten valmistusmenetelmien alkuperää tarkkaan tiedetä. Metanolia voidaan valmistaa useilla eri menetelmillä kuten maakaasusta syntetisoimalla, mutta helpointa on antaa vedyn reagoida hiilimonoksidin (häkä) kanssa, vesikaasusta hydraamalla. Reaktio tapahtuu tällöin seuraavasti:

CO + 2 H2 → CH3OH.

[1] Reaktiota voidaan kiihdyttää katalyyteillä, kuten kupari-, sinkki tai kromioksideilla.[1] Myös lyijyn ja talliumin käytöstä katalyytteinä on saatu rohkaisevia tuloksia.[2] Myös auringonvaloa voidaan käyttää tuotannossa tarvittavan vedyn valmistuksen energialähteenä.[3][4] Metanolin valmistus maakaasusta on edullista, sillä kaasu on valmiiksi puhdasta ja muunnoksen hyötysuhde on tyypillisesti korkea, noin 60–70 prosenttia, mutta yli 80 prosentin hyötysuhteeseenkin on päästy.[5] Jos huomioidaan valmistusprosessin hukkalämmön hyödyntäminen sähköntuotantoon, yli 90 prosentin hyötysuhteeseen voidaan päästä.[6]

Metanolia syntyy myös puun kuiva­tislauksessa, minkä vuoksi siitä käytetään myös nimitystä puu­sprii.[7]. Sen valmistus puusta tai muusta biomassasta onnistuukin vain hiukan huonommalla hyötysuhteella kuin vedystä ja hiili­monoksidista.[8] Tällöin muunnoksen hyötysuhde jää noin 42–66 prosenttiin.[9][10]

Ilmakehän hiilitasapaino ei häiriinny, jos metanolin massatuotannossa tarvittavan hiilimonoksidin tuotantoon käytetään energiakasveja esimerkiksi puuhakkeen tai vaikkapa jätepaperin muodossa. Vaikka niiden sijaan hiilimonoksidin tuottamiseen käytettäisiinkin kivihiilivaroja tai öljyä, olisi kasvihuonekaasupäästöjen vähennys dramaattinen verrattuna perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Puusta valmistetun metanolin EROEI on noin 5,5.[11]

Käyttö muokkaa

Metanoli on tärkeä teollisuuskemikaali, jota käytetään lähtöaineena muiden kemikaalien, muun muassa formaldehydin sekä useiden väri- ja lääkeaineiden valmistuksessa.[7] Muita metanolin käyttökohteita ovat mm. käyttö liuottimena ja jäätymisenestoaineena sekä aiemmin lasinpesunesteenä. EU:n kemikaaliasetuksen mukaan 9. toukokuuta 2019 jälkeen metanolia ei enää saa saattaa markkinoille yleiseen kulutukseen tuulilasin pesu- ja jäänpoistonesteissä pitoisuutena, joka on 0,6 painoprosenttia tai suurempi. [12] Myrkyllisten ominaisuuksiensa vuoksi metanolia käytetään myös teollisuusetanolin denaturointiin.[13]

Metanoli polttoaineena muokkaa

Pääartikkeli: Metanolitalous

Metanoli on eräs vaihtoehto tulevaisuuden synteettiseksi polttoaineeksi.[14] Sähköenergian varastointi ajoneuvoihin, laivoihin ja lentokoneisiin on hankalaa ja epätaloudellista, samoin vedyn. Sen sijaan metanolin käyttö, käsittely ja jakelu muistuttaa läheisesti bensiinin vastaavia prosesseja. Metanolia voidaan käyttää polttoaineena myös ottomoottorissa. Sen oktaaniluku on moottoribensiiniä suurempi, mutta energiatiheys pienempi.[15] Metanolin energiatiheys on 19,7 MJ/kg bensiinin 40 MJ/kg. Pelkän metanolin käyttö polttoaineena mahdollistaa korkean puristussuhteen ottomoottorissa ja sen ansiosta myös korkean hyötysuhteen.[16][17][18][19][20][21] Ottomoottorin hyötysuhdetta voidaan kohottaa myös pakokaasun takaisinkierrätyksen avulla, kun takaisinkierrätystä käytetään ottomoottorissa osittain tai kokonaan tavanomaisen virtauksen rajoituksen sijasta. Metanolipolttoaineella pakokaasun takaisinkierrätys onnistuu paremmin kuin bensiinillä.[22]

Polttoainejärjestelmän syöpymisriskin vuoksi metanoli ei sovellu useimpien nykyisten moottoriajoneuvojen polttoaineeksi suoraan ilman muutoksia.[23][24] Toisaalta, kun polttoainejärjestelmän syöpymiselle herkät komponentit on vaihdettu metanolia kestäviin, syöpymisongelmia ei sen jälkeen ole.[25] Ajoneuvon moottorin ja polttoainejärjestelmän muuttaminen metanolille sopivaksi on suhteellisen helppo tehtävä siinä mielessä, että kaikki tarvittavat tekniset ratkaisut ovat tiedossa.[26][27] Metanoli aiheuttaa haasteita myös moottorin öljyvoitelulle, sillä voiteluöljyn saastuminen metanolista aiheuttaa syöpymistä tavanomaisten moottoreiden laakereissa, sylintereissä ja tiivisteissä.[28][29][30]

Metanolia käytetään perinteisesti polttoaineena raketeissa, rata-autoissa (kuten Champ Car), speedway-pyörissä ja kiihdytysautoissa (drag racing).[31] Metanoli on suosituin polttomoottorein varusteltujen pienoismallien polttoaine. Metanolilla toimivia polttokennoja kehitetään kannettavien tietokoneiden, matkapuhelinten sähköenergian lähteeksi, mutta toistaiseksi sen käyttöä pidetään palo-, räjähdys-, sekä myrkytysvaarojen tuottamien vastuiden takia ongelmallisena. Kiina on panostanut huomattavasti metanolin käyttöön liikennepolttoaineena.[32] Metanolipolttokennoa pidetään yhtenä tulevaisuuden ratkaisuna sähköautoille.[33][34]

Liikenneonnettomuuksissa metanolin ongelmana on sen palaminen värittömällä liekillä.[35] Ratkaisuna tähän ongelmaan voisi olla valkoista tai punaista savua tuottavan kemikaalin lisääminen metanolipolttoaineen sekaan.[36] Bensiiniin verrattuna metanoli ei ole yhtä leimahdusherkkä ja tulipalon sytyttyäkin metanoli on pienempi ongelma.[37][38] Metanolin hyvän liukenemisen ansiosta metanolipalo on helppo sammuttaa vedellä.[39] Juuri paremman paloturvallisuuden vuoksi Indianapolis 500 -autokilpailuissa siirryttiin metanolipolttoaineen käyttöön vuonna 1965.[40]

Vaikutukset elimistössä muokkaa

Metanoli hapettuu elimistössä myrkyllisiksi formaldehydiksi ja muurahaishapoksi:[41]

  • 2 CH3OH + O2 → 2 CH2O + 2 H2O (formaldehydiksi)
  • 2 CH2O + O2 → 2 HCOOH (muurahaishapoksi)
  • 2 HCOOH + O2 → 2 CO2 + 2 H2O (hiilidioksidiksi)

Metanolin nauttiminen jo pieninä määrinä voi aiheuttaa sokeutumisen, ja paljon ihmisiä kuolee metanolin nauttimiseen päihteenä.[42][43] Metanolin myyminen nautittavana alkoholina on rikollinen teko, josta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen. Pontikan valmistuksessa on perinteisesti heitetty ensimmäiset tisleet pois, koska metanolin etanolia alhaisemman höyrystymislämpötilan vuoksi ensimmäisten tisleitten metanolipitoisuus on myöhempiä korkeampi.[44] Laimentamattoman metanolin haju ja maku on pistävämpi kuin etanolin, jota ei erota laimennettuna.[42]

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri annos metanolia on pitkällä aikavälillä myrkyllistä. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA on asettanut suosituksensa suurimmasta sallitusta suun kautta nautitusta metanolista arvoon 0,5 mg/kg/vrk.[45]

Makeutusaineena käytettävästä aspartaamin hajoamistuotteena syntyy metanolia, mutta ei ole osoitettu syntyykö sitä elimistössä ja imeytyykö se verenkiertoon.[46]

Akuutti metanolimyrkytys jaetaan kolmeen vaiheeseen: 1) humala, 2) asidoosi ja 3) keskushermoston, näköhermon ja silmän verkkokalvon vaurioitumiseen. Ensimmäinen vaihe eli humalatila alkaa yleensä nopeasti. Asidoosi ja silmien ja keskushermoston vaurioiden kehittyminen vie enemmän aikaa, se voi viedä jopa 1–1,5 vuorokautta. Metanolimyrkytyksen oireita ovat humala, pyörrytys, heikkous, vapina, päänsärky, pahoinvointi, raju oksentelu, vatsan ja lantion alueen kovat kivut sekä erilaiset näköhäiriöt.[47] Metanoli voi aiheuttaa pienenäkin annoksena (4–15 ml) pysyvän sokeuden.[48] Verkkokalvovaurioita esiintyy vain ihmisillä ja apinoilla.[47]

Metanoli imeytyy hyvin ruoansulatuskanavasta ja höyrynä keuhkoista jakautuen elimistön vesitilaan. Sen pitoisuus on suuri silmän lasiaisessa sekä näköhermossa. 5–10 prosenttia metanolista erittyy muuttumattomana virtsaan ja hengitysilmaan ja 90–95 prosenttia metaboloituu maksassa formaldehydiksi ja edelleen muurahaishapoksi. Metanolin poistumisnopeus elimistöstä on viidesosa etanolin vastaavasta. Tämän takia pienetkin toistuvat metanoliannokset aiheuttavat aineen kumulatiivisen kertymisen elimistöön.[47][49]

Metanoli imeytyy ihon läpi ja suurista määristä aiheutuu myrkytys.[50]

Metanolin hapettumistuotteista muurahaishappo aiheuttaa vaikean metabolisen asidoosin ja formaldehydi estää solujen entsyymitoimintaa. Verkkokalvon vaurioiden arvellaan syntyvän joko formaldehydin suorana toksisena vaikutuksena tai koska metanoli sitoutuu hemoglobiiniin ja solujen hengitysentsyymien rautaan, jolloin runsaasti happea käyttävä verkkokalvo kärsii hapenpuutteesta.[47]

Hoito muokkaa

Akuuttia metanolimyrkytystä hoidetaan estämällä myrkyllisten metaboliittien muodostumista. Tämä voidaan tehdä antamalla etanolia infuusiolla siten, että sen pitoisuus veressä on 1,0–1,5 ‰ 2–5 vrk:n ajan, jolloin se kilpailee metanolin kanssa hapettavasta entsyymistä, alkoholidehydrogenaasista.[51] Alkoholidehydrogenaasin estäjällä (4-metyylipyratsolilla eli fomepitsolilla[52]) voidaan estää metanolin metaboliaa. Metanolin erittymistä diureesiin voidaan tehostaa antamalla furosemidia tai mannitolia. Myös suuret foolihappoannokset nopeuttavat sen erittymistä. Tärkeimpänä hoitotoimenpiteenä pidetään hemodialyysiä metanolin ja sen metaboliittien poistamiseksi elimistöstä, se korjaa samalla myös asidoosia.[47][49]

Metanolimyrkytykset Suomessa muokkaa

Ennen vuotta 1989 metanolipohjaisia aineita ei saanut ostaa kuin poliisin myöntämällä luvalla, mikä käytännössä lopetti aineen kaupan miltei kokonaan[53]. 1980-luvulla metanolin aiheuttamia myrkytyskuolemia sattui Suomessa pari-kolme vuodessa, mutta vuoden 1989 jälkeen 30–40 vuodessa[53]. EU:iin liittymisen jälkeen vuoteen 2011 mennessä Suomessa metanoli oli tappanut viranomaisten mukaan 431 ihmistä. Sen jälkeen metanolia sisältävät tuotteet siirrettiin lukkojen taakse ja vuosittain on kuollut kymmenkunta ihmistä.[54]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia, s. 83. Otava, 1979. 951-1-05378-7.
  2. ↑ Päästötalkoiden heikoin lenkki on polttoaine. Tiede, Huhtikuu 2014. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 1457-9030. Lainaus: "Tähän asti hiilivetyjen kemiallisia sidoksia on pilkottu platinalla, kullalla ja muilla kalliilla katalyyteillä. Nyt Scripps-instituutin Roy Periana kertoo kollegoineen Science-lehdessä, että purkutyöhön sopivat yllättäen myös yleiset ja edulliset lyijy ja tallium. Niitä käytettäessä säästyy myös huomattavasti energiaa. Ne reagoivat hiilen ja vedyn kanssa jo 180 asteen lämpötilassa, kun arvokatalyytit vaativat kuumennuksen tuhannen asteen tuntumaan. Mikä parasta, nesteytyksestä poistuu yksi vaihe kokonaan. Kaasun ainesosia ei tarvitse nykyiseen tapaan erotella etukäteen, vaan seoksen voi käyttää sellaisenaan eri alkoholien, kuten metanolin ja etanolin, valmistukseen."
  3. ↑ Ikkala, Tapio: Vihdoinko vetypolttoaine on täällä? – Uudella katalyytilla vetyä tuotetaan jopa 1000 kertaa halvemmalla Tekniikka&Talous. 15.9.2015. Talentum. Viitattu 23.9.2015.
  4. ↑ Song Jin et al.: Efficient hydrogen evolution catalysis using ternary pyrite-type cobalt phosphosulphide (Abstract) Nature.com. 5.5.2015. Macmillan Publishers. Viitattu 23.9.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Converting natural gas into liquid methanol efficiently and cost-effectively Gas Technology Institute. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi) Lainaus: "Under ARPA-E funding, GTI is developing a new low-temperature process to convert natural gas or methane-containing gas into methanol and hydrogen for liquid fuel or chemicals production. The new process being created by GTI uses metal oxide catalysts that are continuously regenerated in a reactor that is similar to a battery. Using metal oxide catalysts reduces the energy required during the conversion process. The process is more efficient and less capital-intensive than current approaches and has the added benefit of operating at room temperature. Results to date have been very positive. The combustion efficiency of the whole process is 83% and the carbon efficiency is 90 %. Long-term tests for 1,000 hours plus system design and testing are planned, with production levels in a prototype system anticipated at a gallon per day.​"
  6. ↑ François Maréchal, Georges Heyen, Boris Kalitventzeff: Energy Savings in Methanol Synthesis: Use of Heat Integration Techniques and Simulation Tools (PDF) 26.9.2002. Belgia: Université de Liège. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi) Lainaus: "Starting with a classical methane conversion of 60% for the classical system, we identify solutions with up to 93 % of the overall methane conversion when we transform the net mechanical power produced into methane savings at the country level."
  7. ↑ a b Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn), s. 2644–2645, art. Metyylialkoholi. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7.
  8. ↑ Lampinen, s. 119: "Puupohjainen synteettinen metanoli oli yksi vaihtoehtoinen polttoaine, jota sodan aikana suunniteltiin otettavan liikennekäyttöön, mutta valmistuksen aloittamisesta saatiin tehtyä päätös vasta vuonna 1943, joten tehdasta ei saatu valmiiksi ennen sodan loppumista. Puupohjainen metanolisynteesi aloitettiin Suomessa teollisesti vuonna 1949 Enso-Gutzeitin metanolitehtaalla Imatralla. Kapasiteetti oli 3500 t/v eli tehdashanke osoitti mahdolliseksi soveltaa kaasutuspohjaisia synteesejä varsin pienessä kokoluokassa, paljon pienemmässä kuin esimerkiksi Saksan 1940-luvun FT-tehtaat olivat. Se merkitsee, että kaasutuspohjaisten synteettisten biopolttoaineiden, eli metanolin lisäksi myös metaani ja FT-polttoaineet, valmistus puusta pienessä kokoluokassa tuli Suomessa teknisesti osoitettua jo 1940-luvulla."
  9. ↑ Lampinen, s. 294. Taulukko 5.6. Synteesikaasupohjaisten polttoaineiden tuotannon hyötysuhde puusta
  10. ↑ Methanol from Biomass Fact Sheet European Biofuels Technology Platform. 18.12.2012. CPL Press. Viitattu 14.4.2014. (englanniksi) Lainaus: "In the past there was some small-scale production of methanol from biomass. In 2004 the German company Choren Industries GmbH produced methanol from wood using its Carbo-V process. In the Chemrec AB pilot plant in Piteå, Sweden about 6 tons per day of methanol is used as an intermediate in the production of BioDME. While the biochemical route through methanothrophic bacteria is still in an early state of development the conversion of biogas to methanol has been proven at bench scale. ZSW has proven that methanol could be produced from biogas at a decentralised level."
  11. ↑ Mulder, Kenneth & Hagens, Nathan & Fisher, Brendan: Burning Water: A Comparative Analysis of the Energy Return on Water Invested. (Table 3) AMBIO, February 2010, 39. vsk, nro 1, s. 30–39. doi:10.1007/s13280-009-0003-x. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Konsolidoitu TEKSTI: 32006R1907 — FI — 15.02.2021 eur-lex.europa.eu. Viitattu 19.8.2021.
  13. ↑ OVA -ohje, Metanoli
  14. ↑ Metanoli voi syrjäyttää vetyauton 2008. Tekniikka ja Talous. Viitattu 6.8.2013.
  15. ↑ Methanol Economy USC Dornsife. University of Southern California. Viitattu 23.4.2014. (englanniksi) Lainaus: "Methanol is an excellent high-octane fuel for internal combustion engines and is an even more efficient fuel in fuel cells. Because it is a liquid at ambient temperatures (Boiling point: 64.6 ºC), methanol can be readily stored and transported using existing infrastructure."
  16. ↑ Speed-o-motive: Engine Building (arkistoitu 2012-06-18) RacingSecrets.com. 1998. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi) Lainaus: "15.5:1- Is the highest compression ratio suggested for unrestricted alcohol fuel engines."
  17. ↑ Cassady, s. 65: "In addition, major engine modifications such as an increase in the compression ratio may be made in order to take advantage of the higher octane number of methanol in order to produce better thermal efficiency and an increase in fuel mileage. These modifications constitute a second phase of possible engine conversions. No full scale tests of such conversions have been reported."
  18. ↑ EPA, 2002. s. 2: "Methanol and methanol blends have higher octane ratings than gasoline, which reduces engine “knock” and can produce in a higher engine efficiency. The higher octane also gives methanol-fueled vehicles more power and quicker acceleration."
  19. ↑ Billinton, Peter; Heatley, Rex; Storm, John: Compression Ratios Ray Hall Turbocharging. 14.11.2014. Viitattu 2.5.2015. (englanniksi) Lainaus: "Going back to our simple heat engine again as a basis, we can say by the use of Methanol we are getting twice the weight of fuel to ignite, at the same time we can increase the compression ratio to a much higher figure thus producing much greater power or force on the piston, and so in fact obtaining a more efficient engine."
  20. ↑ Billinton, Peter; Heatley, Rex; Storm, John: Basic Fuel Characteristics Ray Hall Turbocharging. 14.11.2014. Viitattu 2.5.2015. (englanniksi) Lainaus: "ethanol permits the use of very high compression ratios when unsupercharged or high boost pressures when supercharged. The large cooling effect increases volumetric efficiency and is of particular use in the supercharged engine reducing charge temperature after compression."
  21. ↑ Sileghem & Van De Ginste, 2011. Lainaus: "Due to the higher compression ratio and turbocharging, higher efficiencies can be achieved in comparison with a converted gasoline engine."
  22. ↑ Sileghem & Van De Ginste, 2011. Lainaus: "The combustion characteristics of methanol offer also the potential of applying load control strategies with EGR and lean combustion which can improve the efficiency."
  23. ↑ Pickerill, Ken: ”Basic Fuel Additives”, Automotive Engine Performance – 6th Edition, s. 186. Clifton Park, New York: Cengage Learning, 2014. ISBN 978-1-133-59287-7. (englanniksi) Lainaus: "Methanol is the lightest and simplest of the alcohols and is also known as wood alcohol. It can be distilled from coal, but most of what is used today is derived from natural gas. Many automakers continue to warn motorists about using a fuel that contains more than 10 percent methanol and cosolvents by volume. Methanol is recognized as being far more corrosive to fuel system components than ethanol, and it is this corrosion that has automakers concerned."
  24. ↑ Cassady, s. 64–65: "Several corrosion and compatibility problems associated with the use of methanol in blends with gasoline as a motor fuel have been described. There has been much less experience reported concerning the use of pure methanol as a motor fuel. Many of the problems encountered with the use of blends may also appear during pure fuel use, but this has not been proven by experience. Significant corrosion occurs after water causes separation of gasoline and methanol-water phases in blends. Much of this corrosion may be caused by the water in the lower phase. This separation does not take place when pure methanol is utilized as a motor fuel. water is highly soluble in pure methanol and any traces found in the fuel system will be taken into the solution. The compatibility problems associated with the use of pure methanol as a motor fuel have been more extensively investigated. It may be expected that compatibility problems between pure methanol and Viton fuel system elements, metacrylate fuel filters and possibly certain types of fuel pump diaphragms and gaskets may exist."
  25. ↑ Cassady, s. 65: "The limited experience with the use of pure methanol as a motor fuel has uncovered some compatibility problems with certain fuel system components. Some test vehicles have suffered no corrosion or compatibility problems, and others have required alterations to avoid them. There is a need for further fleet testing in which the problems of corrosion and materials compatibility with pure methanol fuel are extensively investigated. It will only be through the experience gained during such fleet tests that all of these problems can be uncovered."
  26. ↑ Cassady, s. 65: "The conversions necessary to enable a vehicle to operate with pure methanol as a fuel can be divided into two phases. Because the energy per cubic foot of stoichiometric mixtures of methanol and gasoline fuels is very similar, the modifications necessary to convert a conventional gasoline engine to pure methanol are relatively simple. These conversions, to enable the use of pure methanol fuel in conventional engines will be called first phase conversions. Such conversions involve changes to the carburetor, intake manifold, fuel system, and spark advance curve and do not require major engine modifications. This phase of engine modification may be easily carried out on a fleet of automobiles and has been done in several cases."
  27. ↑ Zubrin, Robert: Methanol Wins National Review Online. 1.12.2011. National Review. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi) Lainaus: "First, I ran the car on 100 percent methanol. This required replacing the fuel-pump seal made of Viton, which is not methanol compatible, with one made of Buna-N, which is. The new part cost 41 cents, retail. In order to take proper advantage of methanol’s very high octane rating (about 109), I advanced the timing appropriately. This dramatically improved the motor efficiency and allowed the ordinarily sedate sedan to perform with a significantly more sporty spirit. As measured on the dyno, horsepower increased 10 percent. With these modifications complete, I took my Cobalt out for a road test. The result: 24.6 miles per gallon."
  28. ↑ Huneycutt, Jeff: Alcohol Fuel Conversion – Double Duty Engineering Hot Rod. 1.9.2003. Viitattu 29.4.2015. (englanniksi) Lainaus: "Because alcohol can easily contaminate the oil supply and potentially cause a bearing failure, Troutman switched from a low-tension to a standard racing ring package. The change can cost a little in terms of parasitic friction losses, but it does reduce piston blow-by and cuts down the opportunity for the alcohol fuel to enter the oil supply."
  29. ↑ Inst Francais Du Petrole, 1986. s. 186. Lainaus: "Based on the kinds of problems seen in these tests, the following actions are recommended:
    • Every effort should be made to keep the methanol out of the oil to remove it as rapidly as possible. Engine modifications to permit fast oil warming or the use of demulsifiers are two possible approaches for reducing methanol contamination.
    • Base polymers of seals should be modified so that they absorb less methanol. That is, the base polymers should be changed so that their solubility parameter differs from the solubility parameter of methanol.
    • Additives used in seal formulations should be methanol insoluble as well as oil and water insoluble."
  30. ↑ Inst Francais Du Petrole, 1986. s. 184–190
  31. ↑ Sands, Jason: Why There's Power in Methanol. Hot Rod, March 2015, 68. vsk, nro 3, s. 104, 106. New York, New York: The Enthusiast Network Magazines. ISSN 0018-6031. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.4.2015. (englanniksi) Lainaus: "Methanol has come back in a big way, with many race cars making the switch and even some street vehicles running the stuff."
  32. ↑ Heng Hui: China methanol usage to surge as new fuel standards take effect ICIS News. 4.4.2013. ICIS. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi) Lainaus: "Across different provinces in China, methanol blends on fuel in varying degrees – ranging from 5–100 % – are being adopted, supporting expectations of strong consumption in the coming years."
  33. ↑ Ryan, Marge: Methanol – Clean Fuel for the Future? (PDF) Fuel Cell Today. 8.5.2013. Johnson Matthey. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  34. ↑ Beyond the Internal Combustion Engine – The Promise of Methanol Fuel Cell Vehicles (PDF) 28.2.2001. American Methanol Institute. Viitattu 25.2.2015. (englanniksi)
  35. ↑ EPA, 2002. s. 2: "There are some safety concerns with methanol because it burns with a nearly invisible flame, making flame detection difficult for vehicle owners and operators."
  36. ↑ Methanicom. "With the IRL’s introduction of night races in 1997, the burning of Methanol fuel was visible for the first time, seen with a light blue haze. From then on, as a safety feature, additional coloring elements were placed in the fuel so that Methanol would burn visibly."
  37. ↑ EPA, 2002. s. 2: "Yet methanol is much less flammable than gasoline and results in less severe fires when it does ignite."
  38. ↑ Emsley, John: Molekyyligalleriat, s. 232. Suomentanut Ketola, Veli-Pekka. Art House, 1998. ISBN 951-884-240-X. Lainaus: "Synteesikaasu voidaan muuttaa myös metanoliksi, joka on 65 asteen lämpötilassa kiehuva neste ja sopii sellaisenaan autonmoottorin polttoaineeksi. Sitä käytetään kuuluisassa Indianapolis 500 -autokilpailussa, koska se palaa puhtaasti eikä räjähdä bensiinin tapaan, jos kolarissa rikkoutunut polttoainesäiliö syttyy tuleen."
  39. ↑ Methanicom. "Methanol had long provided a safer alternative to gasoline. It had a higher flash point, was easily extinguishable with water, and burned invisibly."
  40. ↑ Shav Glick: Safer at Any Speed : Many of the Dangerous Risks in Indy Car Racing Are Eliminated by Design Los Angeles Times. 6.8.1989. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi) Lainaus: After the MacDonald-Sachs fire, in which both cars were loaded with gasoline, the United States Auto Club mandated that methanol, a less volatile fuel, be used exclusively. "Methanol is much safer than gasoline, much more stable and more difficult to ignite," Russell said. "Methanol is also much easier to control than gasoline because it absorbs water."
  41. ↑ Methanol #Oxidation of Methanol
  42. ↑ a b 4 milliä voi viedä näön, 15 milliä tappaa – 10 kysymystä metanolia sisältävistä tuulilasinpesunesteistä 23.10.2015. Yle.fi. Viitattu 23.10.2015.
  43. ↑ HS haku: Metanoli
  44. ↑ Kiteellä keitetään taas pontikkaa YLE. Viitattu 6.8.2013.
  45. ↑ EPA, 2000. Lainaus: "The Reference Dose (RfD) for methanol is 0.5 milligrams per kilogram body weight per day (mg/kg/d) based on increased liver enzymes (SAP and SGPT) and decreased brain weight in rats. The RfD is an estimate (with uncertainty spanning perhaps an order of magnitude) of a daily oral exposure to the human population (including sensitive subgroups) that is likely to be without appreciable risk of deleterious noncancer effects during a lifetime. It is not a direct estimator of risk but rather a reference point to gauge the potential effects."
  46. ↑ Sensitivity to aspartame probed 2009. BBC. Viitattu 6.8.2013. (englanniksi)
  47. ↑ a b c d e Alkoholien ja eräiden teknokemiallisten tuotteiden aiheuttamat akuutit myrkytykset (Pdf)
  48. ↑ Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 49-50. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses
  49. ↑ a b Alkoholimyrkytykset
  50. ↑ http://www.ttl.fi/ova/metanoli.html
  51. ↑ Alkoholiongelmaisen hoito: Korvikealkoholimyrkytys Kaypahoito.fi Julkaistu 21.08.2018 viitattu 21.6.2022
  52. ↑ Antidootit myrkytyksissä.
  53. ↑ a b Suomi hakenee toistamiseen metanolille myyntikieltoa Euroopan unionilta Helsingin Sanomat 30.5.2002 Viitattu 4.2.2017]
  54. ↑ Kuittinen, Teppo: EU ei uskonut, että suomalaiset joisivat tätä – nyt jo yli 400 turhaa kuolemaa Ilta-Sanomat. 7.3.2015. Viitattu 26.12.2019.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Metanoli.
Alkoholit
metanoli etanoli propanoli butanoli pentanoli heksanoli heptanoli oktanoli nonanoli dekanoli undekanoli dodekanoli
CH3OH C2H5OH C3H7OH C4H9OH C5H11OH C6H13OH C7H15OH C8H17OH C9H19OH C10H21OH C11H23OH C12H25OH

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metanoli&oldid=21990377”