Muurahaishappo

kemiallinen yhdiste

Muurahaishappo eli metaanihappo on yksinkertaisin karboksyylihappo, jonka molekyylikaava on HCOOH. Muurahaishappo on väritöntä, pistävänhajuista, syövyttävää ja savuavaa nestettä, joka muodostaa sumua kosteassa ilmassa. Muurahaishappo syövyttää useita metalleja, kuten esimerkiksi alumiinia, lyijyä ja valurautaa. Se on heikko happo, jonka happovakio on Ka = 1,80 * 10-4[1] (huoneenlämmössä) ja pKa = 3,77. Muurahaishapon EY-numero on 200-579-1.

Muurahaishappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi Metaanihappo
CAS-numero 64-18-6
PubChem CID 284 ja 18971002
SMILES O=COH
Ominaisuudet
Molekyylikaava CH2O2
Moolimassa 46,03 g/mol
Sulamispiste 8,4 °C
Kiehumispiste 100,8 °C
Tiheys 1,22 g/cm3
Liukoisuus veteen Liukenee veteen hyvin
85-prosenttista muurahaishappoa purkissa.

Luonnossa muurahaishappoa esiintyy monissa Hymenoptera-lahkon hyönteisissä, kuten mehiläisissä ja muurahaisissa, sekä kasveissa kuten nokkosissa ja kuusen neulasissa. Happo saa näiden hyönteisten pistoksen kirvelemään. Muurahaishappo löydettiin vuonna 1671 tislaamalla muurahaisia.[2][3]

Muurahaishapon suoloja nimitetään formiaateiksi.

Muurahaishappoa käytetään AIV-rehun säilöntään. Menetelmän etuna on rehun korkea valkuaisainepitoisuus verrattuna kuivaheinään.

Lähteet

muokkaa
  1. CEM 262: Table of Acid Dissociation Constants www2.chemistry.msu.edu. Viitattu 19.11.2017.
  2. Wray, J.: Extract of a Letter, Written by Mr. John Wray to the Publisher January 13. 1670. Concerning Some Un-Common Observations and Experiments Made with an Acid Juyce to be Found in Ants. Philosophical Transactions of the Royal Society of London, 1670, 5. vsk, nro 57–68, s. 2063. doi:10.1098/rstl.1670.0052 ISSN 0261-0523
  3. History of the process and present state of animal chemistry. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.