Wikipedia

Pohjois-Amerikan arkaainen kausi

(Ohjattu sivulta Pohjois-Amerikan arkaainen kulttuuri)

 

Pohjois-Amerikasta löydetty varhainen kivikautinen, intiaanien tekemä arkaainen nuolenkärki.

Pohjois-Amerikan arkaainen kausi 8000–1000 eaa. oli intiaanikulttuurien jakso, jolloin liikkuvat kiertelevät ihmisryhmät metsästivät, kalastivat ja keräilivät luonnon antimia. Kausi alkoi, kun avointa maastoa suosinut jääkauden aikainen suurriista hävisi suurten alueiden metsittyessä ja ihmisen metsästyksen vuoksi. Näin suurriistan metsästykseen pohjautunut paleointiaanien elämäntapa muuttui pienriistan metsästykseksi. Vuosikierron mukainen elämäntapa jatkui[1]. Useamman laisia eläimiä ja kasveja alettiin käyttää ravinnoksi. Arkaaisella jaksolla tapahtui työkaluvalikoimassa hienostumista. Joillain alueilla keräilyn merkitys kasvoi kauden keskivaiheilla. Joka tapauksessa väestö kasvoi, syntyi uusia heimoja, joiden erilaiset perinteet näkyivät lukuisina erityylisinä keihään- ja nuolenkärkinä. Laajoilla alueilla tapahtui kauden edetessä päälliköiden mahdin kasvua. Kauppa levisi laajalle. Kausi päättyi maanviljelyn luoman kiinteän kyläasutuksen syntyyn. Se tapahtui eri alueilla hyvin eri aikoina suunnilleen välillä 3500–700 eaa. Kauden jälkeisiä eurooppalaisten tuloa edeltäneitä kulttuureja sanotaan jälkiarkaaisiksi. Arkaainen kausi tunnetaan yhä suhteellisen huonosti, vaikka aikakauteen liittyviä uusia löytöjä tehdään jatkuvasti.

Arkaainen kausi muokkaa

Määritelmä muokkaa

Arkaainen kausi oli Pohjois-Amerikassa pienriistan metsästyksen, kalastuksen ja kasvien keräilyn luonnehtima kausi paleointiaanien suurriistan metsästyksen ja jälkiarkaaisen maanviljelyn kausien välissä. Kauden lopussa syntyi kiinteä maanviljelyasutus.[2][3].

Arkaainen kausi oli noin 8000/6000–1000 eaa. Arkaaiset intiaanit liikkuivat riistan perässä, mutta pysyivät paleointiaaneja enemmän paikoillaan. Vesistöjen läheisyys tarjosi mahdollisuuden kiinteämpään asutukseen, koska vesistä sai usein kalaa ravinnoksi. Jokien ja järvien lähellä oli tunkioita sisältäviä pysyviä asuinpaikkoja. Mutta yleisemmin metsästäjä-keräilijöiden[4] elämä oli liikkuvaa eri kokoisina ryhminä vuodenaikojen tahdissa.

Väestön kasvuun liittyvä liikkuvuuden puute synnytti monia erilaisia heimoja, ja kulttuurierot näkyivät eri alueiden erityyppisissä, ajan mukana vaihtelevissa keihäänkärkityyleissä[5].

Ilmastonmuutos muokkaa

Jääkauden aikainen suurriista kuoli osin sukupuuttoon jo ennen jääkauden loppua. Kun jääkauden lopulla ilmasto lämpeni, Pohjois-Amerikan monet aiemmin preeriana ja tundrana olleet alueet metsittyivät. Samaan aikaan jää vetäytyi Yhdysvaltain alueelta pohjoiseen ja koilliseen. Ilmasto, kasvillisuus ja eläimistö muuttuivat jääkauden lopusta sen jälkeisellä Watershed-ajalla. Monet suuret riistaeläimet kuolivat ehkä osin metsästyksen, osin ilmastonmuutosten takia noin 10 000 eaa. Näin ihmisille jäi metsästettäväksi vain pienempää riistaa. Vielä 8000 eaa. monilla alueilla maaperä oli nuorta ja kasvit ilmestyivät vetäytyvän jään jättämälle maalle. Näihin aikoihin ympäristönmuutos alkoi hidastua.[6]

Ilmastokausissa alun anatermaaliselvennä oli viileä, kostea 7000–5000 eaa. altitermaaliselvennä enintään 5000–2500 eaa., huipussaan 4400 eaa. Nykyinen meditermaaliselvennä 2500 eaa.[7] Ilmaston vaihteluihin saattaa osaltaan liittyä Clovis-kärkiä muistuttavien metsästäjien käyttämien peitsimäisten kärkien katoaminen 5000 eaa.[8]

Preeria lienee ollut laajimmillaan holoseenin lämpimimmällä kaudella.

Työkalut ja tekniikka muokkaa

Arkaaisen intiaanikulttuurin tekniikka oli tyypillistä metsästäjä-keräilijöiden tekniikkaa, jota oli helpohko valmistaa luonnosta saatavista raaka-aineista. Arkaaiselle kaudelle oli ominaista työkalujen kehitys paremmin tarkoitukseen soveltuviksi[9]. Työkaluvalikoima oli laaja ja riippui kulttuurialueesta, alueen tarjoamasta materiaalista ja tarpeista.

Kokeilemalla kehitettiin muun muassa keihäänheittimestä tehokkaampi metsästysase[5]. Myöhemmällä arkaaisella kaudella kivipainoja liitettiin atlatliin sen tehon lisäämiseksi.[10]

Kivikirves, jossa on uurrettu kanta varren kiinnitystä varten, ilmestyi Iowaan arkaaisella ajalla muun muassa Cherokee Seweriin[11].

Varhaisimmat kirveiden, veneiden, kudottujen vaatteiden ja korien jäänteet ovat arkaaiselta kaudelta.[12]. Korien lisäksi ruokaa varastoitiin nahkapusseihin. Uusia ruoanvalmistus- ja säilytysmenetelmiä otettiin käyttöön. Varhaisimmat varmat todisteet kesystä koirasta Amerikassa ovat arkaaiselta ajalta. Keramiikkaa ei tunnettu, piippuja ja astioita tehtiin kivestä. Jousi ja nuoli saapuivat Aasiasta Kanadaan vasta kauden lopuilla noin 2500 eaa. leviten hitaasti etelään[13].

Kupari tunnettiin Suurten järvien alueella.

Yellowstonen kansallispuiston Abasaroka-vuorten alueella oli ensin pitkulaisia paleointiaanien kärkiä muistuttavia kärkiä ajoitusten mukaan noin 7300–6000 eaa. Tämän jälkeen tulivat täysin erilaiset pienemmät, kolmiomaiset kärjet 6000 eaa. alkaen. Ne pienenivät ja kapenivat noin 3500 eaa. alkaen. leveitä kärkiä oli tassaselvennä 900 eaa. alkaen, ja tarkasti muotoiltuja sekä veitsimäisiä että leveämpiä kolmiomaisia kärkiä noin 700 eaa. alkaen[14].

Maanviljely kiinteytti asutuksen kauden lopussa muokkaa

Kauden edetessä alettiin yhä enemmän viljellä maata metsästyksen keräilyn rinnalla ja lopulta asua kiinteillä paikoilla ja rakentaa monumentaalisia kumpuja. Arkaainen kausi päättyi joillain alueilla jo välillä 3000–2000 eaa., toisilla 700 eaa. Väestö ja väestötiheys kasvoivat, ja intiaanit eivät voineet enää etsiä metsästysalueita laajoilta täysin asumattomilta seuduilta. Kiinteillä asuinpaikoilla alettiin käyttää raskaampia ja mutkikkaampia työkalujoukkoja, joita ei tarvinnut kuljettaa mukana, muun muassa raskaita jauhinkiviä. Liikkuvuus pieneni, epätasa-arvo eri ihmisten välillä kasvoi, ryhmäkoot olivat silti pieniä. Ehkä eri heimojen välisen vihamielisyyden vuoksi aiemmin kaukaa haettu materiaali otettiinkin nyt läheltä, ja esineet tehtiin huonolaatuisesta kivestä. Myöhemmällä arkaaisella kaudella kauppa taas laajeni. Arkaaiset intiaanit polttivat metsää peuran metsästyksen helpottamiseksi.[10]

Alakaudet muokkaa

Varhainen arkaainen 8 000 – 6 000 eaa. muokkaa

 
Varhaisarkaainen heittoaseen kärki.

Arkaaisen kauden alussa oli Pohjois-Amerikassa 2 000 vuoden ajan suurta biisonia, jota metsästettiin. Tällöin paleointiaanien kulttuuri käytännössä jatkui preerialla. Ihmiset liikkuivat 25-100 ihmisen joukoissa vuosikierron mukana riistan ja keräiltävien kasvien perässä.

Arkaainen kausi alkoi Daltonin kulttuurin tyyppisinä ensimmäisinä varhaisarkaaisina kulttuureina[15]selvennä. Mississippin metsäisessä jokilaaksossa vallinnutta Daltonin kulttuurille oli ominaista leirin vaihto muutaman vuoden välein riistatilanteen mukaan sekä, ensimmäinen varmasti löydetty kirves[16]selvennä ja pienriistan metsästys. Itäisen metsämaan ja preerian varhaisarkaainen kulttuuri poikkesivat toisistaan. Kausi alkoi 10 000–8 000 vuotta sitten. Varhainen arkaainen oli kaakkoisessa Pohjois-Amerikassa 8 000–6 000 eaa., jääkauden Kanadan Laurentidin jäätikön lopullinen vetäytyminen. Samalla syntyi uusia alueellisia nuolenkärkityyppejä, kuten Palmer, Kirk ja LeCroy sekä suppeilla alueilla St. Albans, Kessell, Big Sandy ja Kanawah. Monien alueellisten nuolenkärkityyppien synty kertoo uusien heimojen synnystä ja ehkä väestönkasvustakin. Tältä kaudelta on löydetty muun muassa neuloja, ongenkoukkuja, keihäänheittopuita, kanootteja, vaatteenpalasia, lävistimiä, poria ja hakkuuveitsiä. Ihmiset asuivat osan vuodesta paikallaan, osan vuodesta vaelsivat. Kaakkois-Yhdysvaltain myöhemmälle varhaisarkaaisella kaudelle 8800–8000 radiohiilivuottaselvennä sitten oli tyypillinen keihäänkärki, jonka kanta oli haarautuva[16]selvennä.

Itäisen metsämaan arkaainen oli kaudella melko yhtenäinen koko itäisen metsämaan alueella, Kehityssarja vei tällä kaudella Daltonin kärjistä Morrow Mountainiin. Kauden alun Hardawaysta on löydetty Daltonin eli Hardawayn kärkiä. Asutus keskittyi luultavasti jokien ympärille, joita pitkin ehkä vaelleltiin kesä- ja talvi-leirin välillä[17].

Keskiarkaainen 6 000 – 3 000 eaa. muokkaa

Monilla alueilla harjoitettiin metsästystä ja luonnonkasvien keräilyä, toisilla oli kalastus tärkeämpi. Kalastuksen ja muun vedestä saatavan ravinnon merkitys kasvoi. Ensimmäistä kertaa pyydystettiin suuria määriä äyriäisiä. Asutus oli monilla paikoilla tilapäistä ja liikkuvaa[18]. Kiinteää asutusta oli silti paikoin, mistä kertovat valmistellut hautaukset ja varastot. Piikiven ja -liuskeen kauppaa harjoitettiin. Uusien intiaaniheimojen synty jatkui.

Keskiarkaaisen kauden keihäänkärjet eivät olleet niin viimeisteltyjä kuin aiempien kausien aikana Iowassa. Keskiarkaaisen kauden kärjet olivat yleensä pienempiä ja huonommin tehtyjä kuin paleointiaanien. Keskiarkaainen kärkien valmistukseen käytetty kivi oli paikallista eikä aina parasta mahdollista kärkien tekoon. Tämä kertoi paikoilleen asettuneista heimoista, jotka eivät käyneet kivikauppaa keskenään ja olivat ehkä keskenään vihamielisiä. Uusia nuolenkärkityyppejä olivat Stanly, Morrow Mountain, Levy, Eva, Benton, Cypress Creek, Arrendondo, White Springs, Sykes ja Newnan. Joidenkin työkalujen laatu koheni, muun muassa uritetut kirveet ilmestyivät keskisellä keskiarkaaisella kaudella[19].

Ilmasto muuttui kaudella, ja kuivui noin 5000 eaa. Ilmasto ja kasvillisuus olivat esimerkiksi Iowassa erilaisia kuin varhaisarkaaisella kaudella, ja Kosterissa kasvoi keräilyn merkitys.[20].

Noin 7000 eaa. viljeltiin jo kurpitsaa Itäisen Metsämaan alueella[21].

Myöhemmän ajan kummunrakentajien enemmän suosimat maakummut ilmestyivät keskiarkaaisella ajalla jo noin 4500–4000 eaa.[22], ja varhaisimmat Labradorin kumpuhautaukset ovat ajalta 5600 eaa.[23]. Watson Braken isot kummut ajoitetaan aikaan noin 3400 eaa. Noin 3 000 eaa. rakennettiin Lousianassa kumpuja.

Noin 4000 eaa. alkoi Tennesseessä näkyä merkkejä väestön kasvusta. Paikoin alkoi olla yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Jotkut sivut olivat yhteiskunnallisesti mahtavampia kuin toiset. Tämä näkyi hautausseremonioiden määrän kasvuna. Ylhäiset saivat kaupan kautta merestä simpukankuoria ja Suurten järvien kuparia[4].[24]

Myöhäisarkaainen muokkaa

 
Calf Creekin nuolenkärkii preerialta arkaaisen ajan loppupuolelta.

Myöhäisarkaaista kautta luonnehtii maanviljely ja paikoillaan asuminen sekä laaja kauppa. Georgiaan ilmestyi Pohjois-Amerikan ensimmäinen keramiikka noin 2500 eaa.[18]. Savannahjoen keihäänkärjet olivat taas vaihteeksi suurempia, mikä saattaa kertoa kaukaa tuodusta laadukkaasta piikivestä[25].

Green Riverista Kentuckysta on löydetty merkkejä puutarhaviljelystä. Noin 3000 eaa. asutusta siirtyi idässä meren rannikolle. Eteläisen Yhdysvaltain itärannikon alueella oli myöhäisarkaaisella kaudella osterinpyyntiä harjoittavien heimojen kiinteitä asutuspaikkoja. Atlantin rannikon harvinaisen runsaasti punaista okraväriä haudoissaan käyttänyt punamaalikulttuuri lopullisessa muodossaan myöhäisarkaainen. Poverty Pointiin liittyvä kulttuuri Mississippijoen laaksossa synnytti pysyviä kaupunkeja satelliittiyhteisöineen. Niinpä oli syntynyt mutkikkaita päällikkökuntia. Tähän kulttuuriin liittyi laaja kauppa. Haudoista on löydetty merkkejä sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Myöhäisellä arkaaisella kaudella ilmestyi keramiikkaa eteläiselle Pohjois-Atlantin rannikolle; tämä keramiikka levisi länteen Alabamaan ja Mississippiin, ja etelään Floridaan. Tämä oli tullut ekä etelä-amerikan arawak-intiaaneilta. Keramiikan leviämistä pidetään siirtymävaiheena vaeltelevista heimoista paikoilleen asuviin. Kaakossa alkoi kummunrakennus, joka jatkui seuraavilla Woodlandin ja Mississippin kausilla. Noin 1500 eaa. osa irokeeseista vaeklsi stelään tullakseen cherokeiksi[26] Lounaassa myöhemmällä puebloalueella alettiin viljellä näihin aikoihin maissia.

Myöhäisarkaakine kausi jatkui noin vuoteen 1000 eaa.

Mikroteräperinne arkaaisella kaudella muokkaa

Luoteisessa Pohjois-Amerikassa mikroteriä tuottanutta varhaista NAMANT-perinnettä ei pidetä intiaanien vaan pikemminkin ehkä eskimojen ja aleuttien varhaisten sukulaisten ylläpitämänä. Tämä perinne saapui Beringian alueelle paleointiaanien jälkeen.

NAMANT-perinne levisi etelään Alaskan jääkäytävää pitkin noin 7000 eaa.[27]. Denalin kompleksin väestö kasvoi ja oli löydöistä päätellen suuri sillä karibunmetsätyksellä elävä väestö noin 8000 vuotta sitten mutta Denalin kompleksi hävisi noin 7500 vuotta sitten[28]. Näihin aikoihin Alaskaankin levisivät arkaaiset muun muassa pitkulaisia keihäsmäisiä kärkiä tekevät perinteet etelästä[29]. Mikroterät levisivät Kuningatar Charlotten saarille ja Brittiläiseen Kolumbiaan noin 7000 BP[30]. Mikroteräperinne hävisi Alaskan niemimaan eteläkärjeltä ja Kodiakin saarelta noin 4000–3000 eaa., jolloin seudulle tuli suuria kaksipuolisia veitsiä tehnyt perinne[30]. Etelämpänä mikroterät säilyivät pidempään kuin Arktiksessa. Mikroteriä oli luoteisen Pohjois-Amerikan rannikoilla ja sisämaassa WRST-alueella vielä 2200 BP eli hieman ennen ajanlaskun alkua[31]. Tämä niin sanottu luoteinen mikroteräperinne säilyi Mckenziejoellakin suunnilleen ajanlaskun alkuun. Siihen oli sekoittunut arkaaiselle tyypillinen keihäsmäinen ja pohjoisarkaainen sivusta lovettu kärkiperinne[31].

Toisaalla Keski-Kanadassa intiaanit levittäytyivät etelästä luultavasti puurajan mukana Thelonjoelle asti. Lännempänä saapui 4000 eaa. Alaskaan etelästä "pohjoinen arkaainen" perinne[32]. Pohjoiseen arkaaiseen liittyi kaksipuolisia lovettuja kärkiä ja myös mikroteriä. Ei tiedetä, keitä pohjoisen arkaaisen kulttuurin luojat olivat[31].

Alueet muokkaa

Pääartikkeli: Pohjois-Amerikan arkaaisen kulttuurin alueet

Kirjallisuutta muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Native Peoples of North America - Archaic Period: Spreading Out and Settling In www.cabrillo.edu. Arkistoitu 29.11.2017. Viitattu 15.12.2017.
  2. ↑ Atlas of Ancient America, Michael Coe Dean Snow and Elizabeth Benson, An Equinoix Book, Oxford 1986, Facts on File 1986, : Cultural Atlas Series, ISBN 0-8160-1199-0, ISBN 978-0-81601199-5, s. 33
  3. ↑ Archaic in the Southeast: A Reappraisal (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b Archaeology & the Native Peoples of Tennesse, ARCHAIC PERIOD - 8,000+ to 1,000 BC Mcclungmuseum.utk.edu (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ a b First Human Residents, Archaic Period Foragers (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Atlas of Ancient America, s. 36
  7. ↑ Atlas of Ancient America, s. 41
  8. ↑ Atlas of Ancient America, s. 35–55
  9. ↑ Past Worlds, The Times Atlas of Archaelolgy, Times Books 1988, ISBN 0-7230-0306-8, luku North America after the ice
  10. ↑ a b Atlas of Ancient America, s. 38
  11. ↑ Archaic Period Stone Axe, kuva kivikirveestä (englanniksi)
  12. ↑ Atlas of North American Indian, Carl Waldman, ISBN 0-87196-850-9, 1985, Ancient Indians, Archaic Indians (Foraging indians) s. 5
  13. ↑ Henriksson: Kotka ja vaahteranlehti. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1994. ISBN 951-45-6628-9
  14. ↑ C. W. Ceram, Ensimmäinen amerikkalainen, Kirjayhtymä, 1973 ISBN 951-26-0313-6 kuva sivulla 94
  15. ↑ The Late Paleoindian/Early Archaic Period, Toby Morrow, 1996 The University of Iowa
  16. ↑ a b lap1
  17. ↑ The Eastern Woodlands, Archaic In The East
  18. ↑ a b Archaic Period: Overview, New Georgia Encyclopedia, History and Archaeology, Georgiaencyclopedia.org (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ First People: The Early Indians of Virginia, Middle Archaic 6,000 2,500 B.C.
  20. ↑ The Middle Archaic Period Toby Morrow 1996, The University of Iowa]
  21. ↑ Prehistoric American Indians in Tennessee | McClung Museum of Natural History & Culture mcclungmuseum.utk.edu. Viitattu 14.12.2017. (englanniksi)
  22. ↑ The Adena Culture of the Woodland Period in the Woodland Culture Area of the Eastern US (Arkistoitu – Internet Archive), Maximilian O. Baldia]
  23. ↑ An Introduction to North America's Native People, ADENA
  24. ↑ http://mcclungmuseum.utk.edu/wp-content/uploads/sites/38/2013/03/Chapman_PrehistoricAmericanIndiansinTennessee.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) PREHISTORIC AMERICAN INDIANS IN TENNESSEE Jefferson Chapman, PhD Frank H. McClung Museum The University of Tennessee, Knoxville Research Notes No. 27
  25. ↑ File:WV Stone Industry Evolution.jpg
  26. ↑ Archaic North America - Native Americans – Quatr.us Study Guides quatr.us. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
  27. ↑ Coe 1986, Atlas of ancient america s. 34
  28. ↑ Hoffecker, J. 2006. A Prehistory of the North: Human Settlements of the Higher Latitudes. Rutgers University Press: New Jersey.]
  29. ↑ West 1996
  30. ↑ a b Cambridge Atlas of archaeology, s. 362
  31. ↑ a b c A Brief Over View Of The Arctic's Cultural Sequences (Paleo-Arctic Tradition 12,000 B.P. and 6000 B.P.) alaskanartifacts.com. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
  32. ↑ Cambridge Atlas of archaeology, s. 362

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Amerikan arkaainen kausi.
Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit
Intiaanien alkuperä • Paleointiaanit • Amerikan historia
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikan intiaanit • Arkaainen kausi • Arkaaisen kulttuurin alueet • Jälkiarkaaiset kulttuurit • Kanadan kivikausi • Kanadan kilven arkaainen perinne • Alaskan varhaiset arktiset kulttuurit
Keski-Amerikka
Mesoamerikan intiaanikulttuurit • Mesoamerikan intiaanikulttuurien muotoutumisvaihe
Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit • Keski-Andien intiaanikulttuurit • Perun keskinen esikeraaminen kausi • Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe • Perun varhaiskeraaminen kausi • Pohjois-Andien intiaanikulttuurit • Ecuadorin intiaanikulttuurit • Kolumbian intiaanikulttuurit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjois-Amerikan_arkaainen_kausi&oldid=22097290”