Avaa päävalikko

Pohjois-Amerikan jälkiarkaaiset kulttuurit

Jälkiarkaainen jakso Pohjois-Amerikan intiaanien historiassa on se kausi, jolloin maanviljely synnytti suuria yhdyskuntia varsinkin lounaaseen ja kaakkoon. Jälkiarkaaisen jakson katsotaan monesti alkavan noin 1000 eaa. Itäisen metsämaan kummunrakentajat ja lounaisalueen pueblokulttuuri olivat kehittyneitä jälkiarkaaisia kulttuureja ajan Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureiksi. Mississippin laaksoon ja sen sivuhaaroihin keskittynyt kummunrakentajien kulttuuri luhistui 1400-luvulla ja monet pueblot autioituivat. Tämä saattoi liittyä ilmastonmuutokseen vuoden 1300–1400 jaa tienoilla. Tällöin keskiajan lämpökausi päättyi ja pieni jääkausi alkoi[1], mikä kuivatti monin paikoin ilmastoa.

Sisällysluettelo

Mississippin laakson kulttuurivaiheetMuokkaa

Mississippin laakson arkeologisten kulttuurivaiheiden nimitykset eri alueilla, muun muassa Mississippin alajuoksulla,

Ala-Mississippi Ala-Yazoo Ala-Yazoo
ajat
Tensas/Natchez Cahokia Cahokian ajat Ohio/Miss.jokien
yhtymäkohta
Ohio/Miss. ajat
Historiallinen Russell 1650–1750 jaa Tensat/Natchez Tyhjä
alue
1350 jaa -
Pohjois-Amerikan kolonisaatio
Jackson Phase 1500–1650 jaa
Plaquemine/Mississippin kulttuuri
Myöhäinen Plaquemine/Mississippi
Keskimmäinen Plaquemine/Mississippi
Varhainen Plaquemine/Mississippi
Wasp Lake 1400–1650 jaa Translyvania/Emerald
Lake George 1300–1400 jaa Fitzhugh/Foster Sand Prairie 1275–1350 jaa Medley-veihe 1300–1500 jaa
Winterville 1200–1300 jaa Routh/Anna Moorehead 1200–1275 jaa Dorena-vaihe 1100–1300 jaa
Siirtymävaiheen Coles Creek Crippen Point 1050–1200 jaa Preston/Gordon Lohmann
Sterling
1050-1200 jaa
Coles Creekin kulttuuri
Myöhäinen Coles Creek
Keskinen Coles Creek
Varhainen Coles Creek
Kings Crossing 950–1050 jaa Balmoral Myöhäisen
metsämaan
perinteen
loppuvaihe
900–1050 jaa James Bayou
-vaihe
900–1100 jaa
Aden 800–950 jaa Ballina
Bayland 600–800 jaa Sundown Myöhäinen
metsämaan
vaihe
400–900 jaa Cane Hills-vaihe
Berkley-vaihe
600–900 jaa
400–600 jaa
Baytownin kulttuuri
Baytown 2
Baytown 1
Deasonville 500–600 jaa Marsden
Little Sunflower 400–500 jaa Indian Bayou
Marksvillen kulttuuri
Myöhäinen Marksville
Varhainen Marksville
Issaquena 200–400 jaa Issaquena Keskimmäinen
metsämaan
vaihe
200 eaa – 400 jaa La Plant
Burkett
100 eaa – 400 jaa
550–100 eaa
Anderson
Landing
0–200 jaa Point Lake/
Grand Gulf
Tchefuncten kulttuuri Tuscola 400 eaa-0 eaa Panther Lake
Jaketown Poverty Point 700–400 eaa Frasier Varhainen Woodland 700–200 eaa O'Bryan Ridge 700–550 eaa
- 1000–700 eaa - Myöhäisarkaainen 1000–200 eaa

[2][3] Cahokia phases and dates taken from "Ancient Cahokia and the Mississippians", by Timothy Pauketat, 2004, Pp-6.[4]. Ohio and Mississippi River Confluence Phases and dates taken from "Kentucky Archaeology", edited by R. Barry Lewis, 1996, Pg - 16.[5]

Jälkiarkaainen kausi Suurilla tasangoillaMuokkaa

 
Kartiomainen tiipii-teltta oli monien preeriaintiaanien asumus.

Preerialla oli asutusta jo varhain paleointiaanien ajalla[6]. Sitten tuhansia vuosia kestäneellä arkaaisella kaudella alueella asui joitain metsästäjä-keräilijäryhmiä. Nämä joutuivat syrjäytetyiksi, kun maanviljely saapui seudun jokilaaksoihin luultavasti pitkin Mississippi-Missouri-jokiverkostoa. Luultavasti itäisen metsämaan hautakumpouja tehneeseen Hopewellin perinne synnytti tänne noin 250–950 jaa vallinneen tasankojen metsämaan perinteen[7]. Niinpä 3-4 ha suuruinen kylä, liittyen Kansas Cityn Hopewellin kulttuuriin elätti itsensä maissin viljelyllä. Etelämpänä oli Hopewellin toinen haara, Cooperin Hopewell. Eräässä vaihteessa koko Keskilännen sen itäpuolella olevalle alueelle ulottui monia kansoja ja heimoja kattanut laaja kauppaverkosto. Esimerkiksi Kansasiin tuotiin Suurten järvien kuparia[8]. Keramiikka levisi tännekin muualta. Esimerkiksi Missourijoen varrelle syntyi maanviljelyllä elävä kyläkulttuuri, joka kukoisti puita kasvavilla jokivarsilla. Myöhäinen tasankojen metsämaan kulttuuri jatkoi noin vuoteen 1100 jaa asti[9], Missiissippin Cahokiahan nousi noin 1050 jaa[10].

Mutta pohjoisilla tasangoilla jatkui läpi tasankojen metsämaan ajan ja sen jälkeenkin biisoninmetsästys ja keräily[8]. Myöhäisen tasankojen metsämaan jakson ajalla tasngoille saapuivat lopulta jousi ja nuoli[8]. Tasankojen metsämaan jakson jälkeen alkoi niin sanottu tasankojen kyläkulttuuri eli "Plains Village". Se pohjautui idässä temppelikumpuja tehneeseen Mississippin kulttuuriin. Maanviljely levisi "Prairie Peninsulaan" jossa kasvoi sekapreeriaa ja lehtimetsiä[11] noin 800–900 jaa[11] ja tasankoalueen pohjoisiasaan asti noin 1200 jaa[11]. Jousi ja nuoli saapuivat tasangoille noin 200 jaa, Prairie Peninsulaan 600 jaa ja koillislle tsangoille 800 jaa[11].

Tasankojen kyläkulttuurin asutukset olivat suurempia ja järjestyneempiä kuin Hopewelliin pohjautuneet aiemmat asutukset. Ne olivat linnoitetuja ja kiinteitä, niissä oli runsaasti varastokuoppia ja talot olivat moniperheisiä yhteistaloja. Työkalujen ja keramiikan valikoima oli edellistä vaihtelevampaa[12].

Elämä pohjautui suuressa määrin maissiin ja muihin viljeltäviin kasveihin. Tasankojen kyläkulttuurin yhteiskunnat eivät liene olleet järjestyneitä valtiota läheneviä päällikkökuntia niin kuin jotkut suuret Mississippin keskukset olivat[12]. Pohjois- ja Etelä-dakotaan syntyi "Middle Missouri" perinne[8]. Keskitasangoilla vallitsi "keskitasankojen perinne" 100–1400 jaa[8]. Kyläkulttuuri taantui ja väestö väheni 13. vuosisadalla vallinneen kuivuuden takia. Väki pakeni Mississippin alavirtaan. Tästä syntynyt uusi "coalescent tradition" levisi vuorollaan 1450–1680 tänne ja toi luultavasti tänne esim pawneet[13] tai arikarat[14].

Noin 1200 preerialla oli suuri kuivuus, jonka takia alueen asutus keskittyi Mississippin-Missourin jokilaaksojen viljelykylliin. Noin 1400-1500 preerialla eli ihmisiä lähinnä viljelykseen sopivissa jokilaksoissa. Mutta noin vuonna 1400–1500 ilmasto muutti kuivan preerian runsasravinteista biisoniruohoa kasvavaksi biisonien paratiisiksi[15]. Biisonit saattoivat syödä tätä lajia kuivanakin, sateen jälkeen biisoniruoho alkoi kasvaa nopeasti tiiviinä, lyhyenä ruohoisena mattona.

Biisoniruoho kestää hyvin eläinten laiduntamista. Biisoniruohon lisäksi preerialla kasvoi pohjoisa puhveliruohoa, gramaruohoa, lännen partaruohoa jne. Nämä kasvilajikkeet elättivät biisonilaumoja, joissa 25x50 mailin alalla saattoi olla 12 miljoonaa biisonia[16]. Vuonna 1830 preerialla eli 60 miljoonaa biisonia jotka riittivät hyvin ravinnoksi alueen 50000 intiaanille. Biisonien ilmaantuminen suurilukuisina houkutteli maanviljelyintiaanit biisoninmetsästäjiksi 10–20 vuoden sisään[17]. Toiset heimot jatkoivat silti maanviljelyä ainakin osan vuodesta kuten mandanit.

Tasankojen metsästyskulttuurin syntyMuokkaa

Valkoiset toivat Meksikoon hevosen, joka levisi villinä 1500-luvulta lähtien nykyisen New Mexicon osavaltion seuduilta pohjoiseen ja itään myös preerialle[18] vuosina 1600–1770.

Hevosen ja valkoisten tulo aiheutti sen, että monia maanviljelijäheimoja heimoja mm siouxit jja arikaratsiirtyi idästä ja etelästä Suurille tasangoille[12]. Toiset heimot kuten pohjoisesta tulleet comanchet[19] ja kiowat muuttuivat arkaaisista metsästäjä-keräilijöistä kierteleviksi biisonin metsästäjiksi[12].

Niinpä vuosina 1750–1850 preeriaintiaanien liikkuvaan elämäntapaan pohjautuva kulttuuri syntyi, levisi ja syveni, kun heimo toisensa jälkeen omaksui helpohkon alatuksena takaavan biisonin metsästyksen.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Earth and Ocean Sciences, Nicholas School of the Environment and Earth Sciences, Duke University, USAlähde tarkemmin?
  2. Lower Mississippi, Lower Yazoo, and Tensas/Natchez table taken from "Emerging Patterns of Plum Bayou Culture: Preliminary Investigations of the Toltec Mounds Research Project", by Martha Ann Rolingson, 1982. s. 66.
  3. Rolingson, Martha Ann (1982). Emerging Patterns of Plum Bayou Culture: Preliminary Investigations of the Toltec Mounds Research Project. Arkansas Archaeological Survey, s. 66. ISBN 1-56349-042-0. 
  4. Pauketat, Timothy (2004). Ancient Cahokia and the Mississippians. Cambridge University Press, Pp-6. 
  5. Lewis, R. Barry (1996). Kentucky Archaeology. University Press of Kentucky. ISBN 0-8131-1907-3. 
  6. Pauketat Loren 2005, s 161, luku 7, kirjoittaja Dale Henning "The evolution of Plains Village Tradition"
  7. Atlas of Ancient America, Michael Coe, s 64
  8. a b c d e Coe s 64
  9. Pauketat Loren 2005, s 164
  10. Pauketat Loren 2005, s 165, 166
  11. a b c d Pauketat Loren 2005, s 162
  12. a b c d Coe s 65
  13. Coe s 65
  14. Pauketat Loren 2005, s 163
  15. Lips 81
  16. Lips 83
  17. Lips 81
  18. Waldman, Atlas of North American indian s 56
  19. Waldman s 40