Perun keskinen esikeraaminen kausi
Perun keskinen esikeraaminen kausi ajoittui noin vuosiin 6500/6000–3000 eaa. Perun intiaanikulttuurien historiassa. Suunnilleen näihin aikoihin tapahtui asutuksen paikalleen asettuminen, alpakan kesytys ja puuvillan viljelyn alku. Huaca Prietassa rakennettiin suurta kumpua jo 5500 eaa. Nanchocin löytöjen mukaan kasteluviljely alkoi vuorten rinteillä. Näihin aikoihin lienee rakennettu ensimmäiset pienet monumentaalirakennukset nanchociin. Muun muassa Chilen rannikon Chinchorron kulttuurissa tehtiin hautauksia ja muumiointeja.
Huaca Prieta
muokkaaPerun varhaisin löydetty kumpu sijaitsee Huaca Prietassa. Sinne alettiin rakentaa kumpua jo 5500 eaa. Kumpu oli alusta asti melko suuri: 5 m korkea, 25 m leveä ja jopa 35 m pitkä. Kummun rakenne kertoo suunnittelusta. Kivirakennelmia ei tuolloin vielä tehty. Seuraavassa vaiheessa noin 4500-3300 eaa tehtiin ensimmäinen myöhemmälle ajalla hyvin tyypillinen upotettu kuoppa ja kummussa oli kiviseiniäkin. [1]
Nanchoc
muokkaaKauteen liittyy pitkään asuttu Pohjois-Perun Cajamarcan alueen Nanchoc Zaña-joen laaksossa, 500 m korkeudessa merenpinnasta Andien rinteillä.[2] Nanchocissa on merkkejä varhaisesta kasteluviljelystä Andien vuorten juuren joen tulvasuistoista ajalta 3400, jopa 4700 radiohiilivuotta eaa. Tämän mukaan Andien kasteluviljely olisi kehittynyt sisämaan vuorilla eikä rannikon jokilaaksoissa niin kuin yleensä aiemmin on ajateltu.[3][4]. Varhaisimmat täällä viljellyt kasvit olivat puuvilla ja ehkä rituaalisissa tarkoituksissa käytetty koka, joista kumpikin olivat ei-ravintokasveja. Ehkä paikalla on myös viljelty maniokkia ravinnoksi.
Nanchocista on löydetty myös ajalta 4000–2500 radiohiilivuotta eaa. kaksi pitkää, matalaa, rinnakkaista, 1,2–1,5 m korkeaa maakumpua, jotka on rakennettu vaiheittain, ja jotka ovat 32–35 m pitkiä. Kummut on toistuvasti rakennettu uudelleen, ja päällystetyt kivellä. [5] Niiden kolme sivua on päällystetty basaltilla ja kalkkikivellä. Näitä kahta kumpua kutsutaan nimellä Cemeterio de Nanchoc. Ne saattavat kertoa varhaisesta yhteiskunnan jakautumisesta kahteen luokkaan, ja olla varhainen seremoniakeskus, myöhempien U:n muotoisten suurten temppelien edeltäjä. .[6].
Paikalta löydetyt kotilot viittaavat kauppaan 75 km päässä olevan rannikon kanssa. Uskotaan niihin liittyvän kahteen ryhmään jakautuneeseen yhteisöön, jollaiset olivat myöhemmin tavallisia Etelä-Amerikassa. mutta mikään ei viitata siihen, että Nanchocissa olisi ollut yhteiskuntaluokkia.[7] Tämä viittaa jonkinlaiseen joukkorakentamiseen. Tämä enteili myöhempiä Perun monumetteja.[8]. Kumpujen rakentaminen on ajoitettu välille 5000–3500 eaa. tai 4500–3000 eaa. Nanchociin liittyi luiden rikkomista, käsittelyä luultavasti ihmissyöntiä.[9]
Zaña – jokilaakso
muokkaaZana-jokilaaksosta Chiclayon läheltä Pohjois-Parusta on löydetty kanavia, jotka ajoittuvat aikaan 4700–2500 eaa.
Nanchocin vaiheet
muokkaa- Las Pircas 6500–4000 eaa. elliptisiä taloja, ehkä kasteluviljelyä
- Tierra Blanca 4000–3000 eaa., puolineliömäisiä taloja ja kaksi maakumpua, väestö kasvanut, kasteluviljelyä. Sekatalous: maanviljely, kasvien keräily ja metsästys.
La Paloma
muokkaaLa Paloman kylä on eräs parhaiten tutkituista varhaisista kivikautisista kylistä, jotka liittyvät kiinteän asutuksen syntyyn Perun rannikolla. Kylä perustettiin Perun rannikolle Chilca-joen laaksoon noin 5800 eaa.[10], ja se kasvoi suurimpaan muutaman sadan asukkaan kokoonsa vuoteen 3000 eaa. mennessä.
Se sijaitsee Chilca-joen laaksossa, joka on noin 70 km Limasta etelään ja ulottuu jopa 4 000 metrin korkeuteen. Laaksosta on löydetty monia varhaisia Perun kivikautisia esikeraamisia maanviljelyn alkua valottavia paikkoja. Näitä ovat La Paloma, Chilca 1, Tres Ventanas ja Kiqche[11].
Erään toisen arvion mukaan La Paloman kalastajakylässä asuttiin vain osan vuodesta noin 6500 eaa. alkaen, kiinteämmin noin 5000 eaa.[12]
La Palomassa oli soikeita kuoppataloja, kuolleiden taloja ja simpukankuoritunkioita. Kylässä ei liene ainakaan alussa asuttu ympäri vuoden, vaan La Paloman asukkaat vaeltelivat joinain vuodenaikoina muualla. Noin 4500 eaa. kylään rakennettiin suurempia taloja[10].
Chilca-joen laaksossa oli myös Chilca 1:ksi nimitetty muinainen kylä.
Cerro Palomasta Chilcan laaksosta on löydetty ajalta 4500–4000 eaa. huolellisesti kivetty allasmainen rakennelma, joka voi olla julkisen rakennuksen pohja.[13][14] Se tuo mieleen myöhempien aikojen temppelien lähellä olevan syvennykset[15].
Sechin Bajo
muokkaaCasmajoen haaran Sechinjoen laaksossa sijaitseva Sechin Bajon monumentaalirakentaminen on ajoitettu aikaan noin 3600–3500 eaa. Casmajoen laaksossa asuttiin jo 6000 eaa, ja Sechin Bajossa jo 4500 eaa. Sechin Bajon vanhin rakennelma on ajoitettu välille 3700–2900 eaa. Monesti sanotaan 3500 aa. Vanhin tunnettu Etelä-Amerikan monumentaaline temppeli. Aadoberakenelma. Ensimmäiset savireliefit. Pyöreä syvennys. Paikasta on löydetty muun muassa korotettu tasanne, allasmainen rakennelma ja friisi. Friisi esittää luultavasti ihmisuhrausta[16].
Huaricanga
muokkaaFortaleza-jokilaakson Huaricanga on Norte Chicon kulttuurin varhaisin tunnettu keskus. Arkeologien mukaan se ajoittuu aikaan 3500 eaa. Paikalta on löydetty mm kaksi huancaa, seremoniakumpua. Paikalla tehtyjen tutkimusten mukaan maissin viljely oli merkittävä elinkeino. Huaricangatsa on löydetty myös ensimmäinen sauvajumalan kuva.
Lähteet
muokkaa- ↑ Tham, Teresa E. Rosales Dillehay, Tom D Pino, Mario: Chronology, mound-building and environment at Huaca Prieta, coastal Peru, from 13 700 to 4000 years ago. Antiquity 85:48-70, September 2012. Antiquity.
- ↑ Jack Rossen, Tom D. Dillehay: BONE CUTTING, PLACEMENT, AND CANNIBALISM? MIDDLE PRECERAMIC MORTUARY PATTERNS OF NANCHOC, NORTHERN PERU (ISSN 0717-7356 versión on-line) 2008 Universidad de Tarapacá Facultad de Ciencias Sociales Administrativas y Económicas Departamento de Antropología. (englanniksi)
- ↑ Tom D. Dillehay, Herbert H. Eling, Jr. Jack Rossen: Preceramic irrigation canals in the Peruvian Andes 3.10.2005. Department of Anthropology, Vanderbilt University, Nashville,. (englanniksi)
- ↑ https://archive.today/20130801115300/http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1288011
- ↑ Bruce Owen: Peopling of the New World and early occupation Andean Archaeology and Ethnohistory. 2003.
- ↑ Helaine Silverman: Andean Archaeology (sivu 32) books.google.fi.
- ↑ Nancy White: Määritä nimeke! (ARCHAIC/PRECERAMIC (6000–2000 B.C.): EMERGENCE OF SEDENTISM, EARLY CERAMICS) SOUTH AMERICAN ARCHAEOLOGY. 21.1.2005. Indiana University Bloomington. (englanniksi)
- ↑ http://www.indiana.edu/~arch/saa/matrix/saa/saa_mod03.html
- ↑ http://www.scielo.cl/scielo.php?pid=S0717-73562001000100010&script=sci_arttext
- ↑ a b http://rcp.missouri.edu/bobbenfer/pdfs/Early_Villages_ms.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://worldhistoryforusall.sdsu.edu/units/three/landscape/03_landscape2.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Nancy White: SOUTH AMERICAN ARCHAEOLOGY :ARCHAIC/PRECERAMIC (6000–2000 B.C.): EMERGENCE OF SEDENTISM, EARLY CERAMICS (MATRIX) 2003-04. Bloomington: Indiana University. (englanniksi)
- ↑ PRIMEROS HABITANTES DEL PERÚ timeline. Timetoast. Viitattu 15.11.2020. (englanniksi)
- ↑ PRIMEROS HABITANTES DEL PERÚ: EL HOMBRE DE CERRO PALOMA historicas.blogspot.com. Arkistoitu 29.6.2020. Viitattu 15.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Carpeta Pedagógica: Hombre de Cerro Paloma historiadelperu.carpetapedagogica.com. Viitattu 15.11.2020.
- ↑ Oldest Urban Site in the Americas Found, Experts Claim news.nationalgeographic.com. Viitattu 15.3.2017.