Nukleotidi on nukleiinihappojen eli DNA:n ja RNA:n rakenneyksikkö. Nukleotidiin kuuluu kolme osaa: emäs- ja sokeriosa, jotka muodostavat nukleosidin, sekä fosfaatti. DNA:n sokeriosa on D-deoksiriboosi ja RNA:n D-riboosi. Emäsosa voi olla joko puriini- tai pyrimidiiniemäs. DNA:n emäsosia ovat guaniini, adeniini, sytosiini ja tymiini. RNA:n emäsosat ovat muuten samat, mutta tymiinin tilalla on urasiili. Nukleotidissa fosfaattiosa liittyy fosfodiesterisidoksella pentoosin viidennen hiilen hydroksyyliryhmään, ja ensimmäiseen hiileen liittyy joko puriini- tai pyrimidiiniemäs. Nukleotidit puolestaan liittyvät toisiinsa siten, että toisen nukleotidin fosfaattiosa muodostaa sidoksen toisen nukleotidin pentoosin kolmanteen hiileen liittyneen hydroksyyliryhmän kanssa.
Nukleotidit. Punaisella fosfaatti, keltaisella sokeri ja sinisellä emäs.
DNA:n ja RNA:n rakenneosina toimimisen lisäksi nukleotideilla on muitakin tehtäviä soluissa. Adenosiinitrifosfaatti (ATP) on tärkeä molekyyli solujen energiataloudessa. Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi (NAD+), nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti (NADP+), flaviiniadeniinidinukleotidi (FAD) ja flaviinimononukleotidi (FMN) toimivat koentsyymeinä hapetus-pelkistysreaktioissa. Metaboliassa tärkeä koentsyymi A sisältää nukleotidirakenteen. Syklinen adenosiinimonofosfaatti (cAMP) ja syklinen guanosiinimonofosfaatti (cGMP) toimivat viestimolekyyleinä.[1]
- ↑ Heino J ja Vuento M: Biokemian ja solubiologian perusteet, 1. painos, 2. luku Biomolekyylit. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.
Aiheesta muualla
muokkaa
| Nukleosidien rakenneosat
|
|
| Nukleiinihappojen rakenneosat
|
|
| Nukleiinihapot
|
|
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nukleotidi Wikimedia Commonsissa