Avaa päävalikko

Norilsk (ven. Норильск) on noin 175 365 asukkaan[1] suljettu kaupunki Krasnojarskin aluepiirissä Venäjällä. Se on Siperian pohjoisin kaupunki ja Murmanskin jälkeen asukasluvultaan maailman toiseksi suurin napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki. Norilskia ei ole yhdistetty maanteillä eikä rautateillä, eli sinne ei pääse eikä sieltä pääse pois maateitse.[2] Venäläisen Norilski nikel -yrityksen merkittävin kaivos ja sulattamo sijaitsevat Norilskin kaupungin alueella. Nikkeli-, kupari- ja palladiumkaivos on maailman suurin. 1920-luvulla Neuvosto-Venäjä aloitti kaivostoiminnan Norilskin alueella. 23. kesäkuuta 1935 alkoi Stalinin 1. viisivuotissuunnitelman osana Norilskin kombinaatin rakentaminen. 10. maaliskuuta 1939 kombinaatti aloitti tuotantonsa.

Norilsk
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä

Norilsk

Koordinaatit: 69.3525°N, 88.1948°E

Valtio Venäjä
Liittovaltiosubjekti Krasnojarskin aluepiiri
Perustettu 1935
Kaupungiksi 1953
Väkiluku (2010) 175 365[1]
Aikavyöhyke UTC+7 (MSK+4)









HistoriaMuokkaa

Jo Tazjoen varrelle 1600-luvulla perustetun Mangazejan asukkaat (nykyisin hylätty kaupunki on osa Jamalin Nenetsiaa) tiesivät Norilskin seudun rikkaista malmivaroista. 1860-luvulla kauppiaat rakensivat lähelle nykyistä Norilskin kaupunkia kuparin sulattamiseen sopivan laitteiston. Vuonna 1919 alueella aloitettiin geologinen tutkimustyö, ja 1921 geologeille valmistui ensimmäinen asuintalo. Vuonna 1935 päätettiin perustaa Norilskin kombinaatti. Vuosina 1935–1955 seudun työvoima oli pääosin Norillag-vankileirin vankeja. Leiri perustettiin Stalinin aikana vuonna 1935. Siellä ehti leirin toiminta-aikana olla yli 500 000 vankia. Vuosina 1935–1937 rakennettiin rautatieyhteys Jenisein varrella sijaitsevaan Dudinkan satamaan.[3] Vuonna 1942 tehtaalla tuotettiin sen ensimmäinen nikkelitonni.[4][5]

Norillag-leiri oli osa Gulag-vankileirijärjestelmää, ja se oli yksi suurimmista ja ankarimmista leireistä. Vankileirin vangeista osa oli suomalaisia, inkeriläisiä ja virolaisia. Norilskin kaupungin sulkeminen liittyy osin vankileireihin; 1930-luvulla poliittisten vainojen yltyessä Neuvostoliiton johto halusi eristää vangit muusta yhteiskunnasta. Vankileirien sijainnit salattiin, eikä niitä merkitty tavallisiin karttoihin. Nykyisin monet Norilskin asukkaat eivät halua puhua aiheesta, ja he kutsuvat leirin aluetta Golgataksi. Osa vangeista haudattiin kaivosalueelle, heidän joukossaan todennäköisesti suomalaisiakin. Joka tapauksessa leirillä teloitettiin suomalaisia ja inkeriläisiä.[6]

Kaivosalueella on muistomerkkejä muun muassa latvialaisille, virolaisille, liettualaisille, puolalaisille ja japanilaisille vangeille. Leirillä oli ainakin 22 eri kansallisuuden edustajaa. Kattavaa julkista selvitystä Norillagin vangeista, heidän määrästään, taustoistaan ja kohtaloistaan ei ole tehty. Tiedot ovat hajallaan venäläisissä arkistoissa, esimerkiksi Venäjän keskusarkistossa, sotilasarkistossa ja turvallisuuspoliisi FSB:n arkistossa Moskovassa. Osa tiedoista on luokiteltu salaisiksi, ja jos vangille ei ole tehty kunnianpalautusta eli rehabilitaatiota, omaisten on hyvin vaikeaa päästä tietoihin käsiksi.[6]

 
Teatteritalo
 
Leninski Prospekt

Vuodesta 1939 lähtien Norilsk oli työperäinen (kaupunkityyppinen) taajama ja vuodesta 1953 alkaen kaupunki.[4][5]

Norilskin lähistöllä sijaitsee yksi maailman suurimmista nikkeliesiintymistä. Kaupungin merkittävin työnantaja on kaivos- ja metallurgian alalla toimiva Norilski nikel -suuryhtiö. Kaupungin keskeisin teollisuus on tähän liittyvää kaivos- ja sulattotoimintaa. Kaivoksista louhitaan nikkelin lisäksi kuparia, kobolttia, platinaa ja hiiltä.lähde?

NykyaikaMuokkaa

1978-1981 suomalaiset yritykset, mukaan lukien Outokumpu Oy, A. Ahlström Osakeyhtiö ja Rauma-Repola Oy, rakensivat osia Norilski nikelin uusista nikkeli- ja kuparisulatoista[7]. Hankkeen aikana Norilskissa asui useita kymmeniä suomalaisia perheineen.

Norilsk oli neuvostoaikana suljettu kaupunki, kunnes 1990-luvulla se päätettiin avata. Vuonna 2001 Norilsk kuitenkin suljettiin uudestaan ulkomaalaisilta, jotka saavat matkustusluvan kaupunkiin vain tiukkojen kriteereiden perusteella. Vuonna 2005 naapurikaupunki, runsaan 50 000 asukkaan Talnah (Талнах) liitettiin Norilskiin, mikä on kaupungin asukasluvun kasvun tärkein syy vuoden 2002 väestönlaskentaan verrattuna (tuolloin 134 832 asukasta).

LiikenneMuokkaa

Norilskissa sijaitsee Alykelin lentoasema. Sieltä käsin toimii Nordstar-lentoyhtiö.

YmpäristöongelmatMuokkaa

 
Väärävärisatelliittikuva Norilskista ympäristöineen

Norilsk-Talnahissa sijaitseva nikkeli-, kupari- ja palladiumkaivos on maailman suurin. Tehtaat ovat saastuttaneet laajalti alueen ympäristöä happosateilla ja savulla. Arviolta prosentti koko maailman rikkidioksidipäästöistä tulee tämän yhden kaupungin tehtaista.

Blacksmith Instituten mukaan Norilsk oli niin vuonna 2006 kuin vielä 2013 yksi maailman kymmenen saastuneimman paikkakunnan joukossa.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 16.8.2012. (venäjäksi)
  2. https://www.nytimes.com/interactive/2017/12/03/world/europe/norilsk-arctic.html
  3. Norilsk (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 29.7.2013. (venäjäksi)
  4. a b Goroda Rossii: entsiklopedija: Norilsk. Kaupunkiartikkelin nettiversio. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6. (venäjäksi)
  5. a b Norilsk Geografitšeskaja entsiklopedija -kokoelmatietosanakirjan verkkoartikkelit. Viitattu 29.7.2013. (venäjäksi)
  6. a b Siperiassa vankileirillä raatoi myös suomalaisvankeja – Suljetussa kaupungissa elämä on yhä eristynyttä Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2019.
  7. Yudanov, Yu I, Soviet-Finnish Economic Cooperation: Significance for the National Economy of Both Countries, Finnish-Soviet Economic Relations. 198-212, Springer-Verlag, 1983
  8. The Blacksmith Institute: Top Ten Toxic Threats in 2013: Cleanup, Progress, and Ongoing Challenges 18. syyskuuta 2006. The Blacksmith Institute. Viitattu 13. tammikuuta 2014. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa