Wikipedia

Norilsk

Norilsk (ven. Норильск) on suljettu kaupunki[2] Krasnojarskin aluepiirissä Venäjällä. Sen asukasluku on noin 175 365[1]. Se on Siperian pohjoisin kaupunki ja Murmanskin jälkeen asukasluvultaan maailman toiseksi suurin napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki. Norilskia ei ole yhdistetty maanteillä eikä rautateillä, eli sinne ei pääse eikä sieltä pääse pois maateitse.[2] Norilsk on tiettävästi Venäjän saastunein kaupunki.[3]

Norilsk
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä.
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä.

Norilsk

Koordinaatit: 69.3525°N, 88.1948°E

Valtio Venäjä
Liittovaltiosubjekti Krasnojarskin aluepiiri
Perustettu 1935
Kaupungiksi 1953
Väkiluku (2010) 175 365[1]
Aikavyöhyke UTC+7 (MSK+4)









Norilskin kaupungin alueella sijaitsevat venäläisen Norilski nikel -yrityksen merkittävin kaivos ja sulattamo. Nikkeli-, kupari- ja palladiumkaivos on maailman suurin. Neuvosto-Venäjä aloitti Norilskin alueella kaivostoiminnan 1920-luvulla. 23. kesäkuuta 1935 alkoi Stalinin ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaan kuuluva Norilskin kombinaatin rakentaminen. Kombinaatti aloitti tuotannon 10. maaliskuuta 1939.

Historia

muokkaa

Jo Tazjoen varrelle 1600-luvulla perustetun Mangazejan asukkaat (nykyisin hylätty kaupunki on osa Jamalin Nenetsiaa) tiesivät Norilskin seudun rikkaista malmivaroista. 1860-luvulla kauppiaat rakensivat lähelle nykyistä Norilskin kaupunkia kuparin sulattamiseen sopivan laitteiston. Alueella aloitettiin vuonna 1919 geologinen tutkimustyö, ja vuonna 1921 geologeille valmistui ensimmäinen asuintalo. Vuonna 1935 tehtiin päätös Norilskin kombinaatin perustamisesta. Vuosina 1935–1955 seudun työvoima oli pääosin Norillag-vankileirin vankeja. Leiri perustettiin Stalinin aikana vuonna 1935, ja siellä ehti leirin toiminta-aikana olla yli puoli miljoonaa vankia. Rautatieyhteys Jenisein varrella sijaitsevaan Dudinkan satamaan rakennettiin vuosina 1935–1937.[4] Ensimmäinen nikkelitonni tuotettiin 1942.[5][6]

Norillag-leiri kuului Gulag-vankileirijärjestelmään, ja se oli yksi suurimmista ja ankarimmista leireistä. Vankileirin vangeista osa oli suomalaisia, inkeriläisiä ja virolaisia. Norilskin kaupungin sulkeminen ulkopuolisilta liittyy osin vankileireihin, sillä 1930-luvulla poliittisten vainojen yltyessä Neuvostoliiton johto halusi eristää vangit muusta yhteiskunnasta. Vankileirien sijainnit salattiin, eikä niitä merkitty tavallisiin karttoihin. Nykyisin monet Norilskin asukkaat eivät halua puhua aiheesta, ja he kutsuvat leirin aluetta Golgataksi. Osa vangeista haudattiin kaivosalueelle, heidän joukossaan todennäköisesti suomalaisiakin. Joka tapauksessa leirillä teloitettiin suomalaisia ja inkeriläisiä.[7]

Kaivosalueella on muistomerkkejä muun muassa latvialaisille, virolaisille, liettualaisille, puolalaisille ja japanilaisille vangeille. Leirillä oli ainakin 22 eri kansallisuuden edustajaa. Kattavaa julkista selvitystä Norillagin vangeista, heidän määrästään, taustoistaan ja kohtaloistaan ei ole tehty. Tiedot ovat hajallaan venäläisissä arkistoissa, esimerkiksi Venäjän keskusarkistossa, sotilasarkistossa ja turvallisuuspoliisi FSB:n arkistossa Moskovassa. Osa tiedoista on luokiteltu salaisiksi, ja jos vangille ei ole tehty kunnianpalautusta eli rehabilitaatiota, omaisten on hyvin vaikeaa päästä tietoihin käsiksi.[7]

 
Teatteritalo
 
Leninski Prospekt

Vuodesta 1939 lähtien Norilsk oli työperäinen (kaupunkityyppinen) taajama ja vuodesta 1953 alkaen kaupunki.[5][6]

Norilskin lähistöllä sijaitsee yksi maailman suurimmista nikkeliesiintymistä. Kaupungin merkittävin työnantaja on kaivos- ja metallurgian alalla toimiva Norilski nikel -suuryhtiö. Kaupungin keskeisin teollisuus on tähän liittyvää kaivos- ja sulattotoimintaa. Kaivoksista louhitaan nikkelin lisäksi kuparia, kobolttia, platinaa ja hiiltä.lähde?

Nykyaika

muokkaa

1978–1981 suomalaiset yritykset, mukaan lukien Outokumpu Oy, A. Ahlström Osakeyhtiö ja Rauma-Repola Oy, rakensivat osia Norilski nikelin uusista nikkeli- ja kuparisulatoista[8]. Hankkeen aikana Norilskissa asui useita kymmeniä suomalaisia perheineen.

Norilsk oli neuvostoaikana suljettu kaupunki, kunnes 1990-luvulla se päätettiin avata. Vuonna 2001 Norilsk kuitenkin suljettiin uudestaan ulkomaalaisilta, jotka saavat matkustusluvan kaupunkiin vain tiukkojen kriteereiden perusteella. Vuonna 2005 naapurikaupunki, runsaan 50 000 asukkaan suljettu kaupunki Talnah (Талнах) liitettiin Norilskiin, mikä on kaupungin asukasluvun kasvun tärkein syy vuoden 2002 väestönlaskentaan verrattuna (tuolloin 134 832 asukasta).

Liikenne

muokkaa
 
Alykelin lentoasemaa.

Norilskissa toimii Norilsk-Alykelin lentoasema. Sieltä käsin toimii NordStar-lentoyhtiö.[9][10][11] Kaupungista on myös lentoyhteys esimerkiksi Rosneftin Vostok Oilin mega-hankeen satamapaikkakunnalle Buhta Severiin. Kaupungin kautta kulkee myös Nornickelin hallitsema yksityinen Norilskin rautatie. Muusta rataverkosta erillinen, alkujaan paljolti pakkotyöleiri Norillagin voimin vuonna 1937 valmistunut, noin 115 kilometriä pitkä johtaa Talnahista Norilskin kautta Jenisein varrella sijaitsevaan Dudinkan satamaan. Ratayhteys palvelee rahtikuljetuksia; henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1988.[12][13]

Ympäristöongelmat

muokkaa
 
Väärävärisatelliittikuva Norilskista ympäristöineen

Norilsk-Talnahissa sijaitseva nikkeli-, kupari- ja palladiumkaivos on maailman suurin. Tehtaat ovat saastuttaneet laajalti alueen ympäristöä happosateilla ja savulla. Arviolta prosentti koko maailman rikkidioksidipäästöistä tulee tämän yhden kaupungin tehtaista.

Blacksmith Instituten mukaan Norilsk oli niin vuonna 2006 kuin vielä 2013 yksi maailman kymmenen saastuneimman paikkakunnan joukossa.[14]

Kesäkuussa 2020 Norilsk Nickel -yhtiön tytäryhtiön voimalaitoksen hajonneesta säiliöstä vuoti yteensä 20 000 tonnia dieselöljyä jokeen ja maaperään.[15]

Muuta

muokkaa

Pussy Riot -yhtyeen johtohahmo Nadežda Tolokonnikova on syntyisin Norilskista.[16]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru. 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 16.8.2012. (venäjäksi)
  2. ↑ a b Norilsk New York Times (vaatii kirjautumisen)
  3. ↑ Varaudu hintojen nopeaan nousuun – lue mihin kaikkeen Venäjän vastapakotteet osuvat suomalaisten arjessa Yle Uutiset. 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022.
  4. ↑ Norilsk Suuri neuvostotietosanakirja eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio. 1969–1978. dic.academic.ru. Viitattu 29.7.2013. (venäjäksi)
  5. ↑ a b Goroda Rossii: entsiklopedija: Norilsk. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6 Kaupunkiartikkelin nettiversio] (viitattu 29.7.2013). (venäjäksi)
  6. ↑ a b Norilsk Geografitšeskaja entsiklopedija -kokoelmatietosanakirjan verkkoartikkelit. Viitattu 29.7.2013. (venäjäksi)
  7. ↑ a b Siperiassa vankileirillä raatoi myös suomalaisvankeja julkaisu=Yle Uutiset yle.fi. Viitattu 30.6.2019.
  8. ↑ Yudanov, Yu I, Soviet-Finnish Economic Cooperation: Significance for the National Economy of Both Countries, Finnish-Soviet Economic Relations. 198–212, Springer-Verlag, 1983
  9. ↑ Aeroport Norilsk Alykel (Аэропорт Норильск Алыкель (NSK)) aeroport-norilsk.ru. Viitattu 24.3.2024. (venäjäksi)
  10. ↑ NSK/UOOO: Norilsk Alykel Airport, Russia flightradar24.com. Viitattu 24.3.2024. (venäjäksi)
  11. ↑ Aeroport Norilsk Alykel (Аэропорт Норильск Алыкель) aviawp.ru. Viitattu 24.3.2024. (venäjäksi)
  12. ↑ Anna Sorokina: How does one of the world's most northerly railways operate? rbth.com. 2.10.2023. Viitattu 24.3.2024. (englanniksi)
  13. ↑ 12 февраля Норильская железная дорога отмечает 85-летие sgnoilsk.ru. 12.2.2021. Viitattu 24.3.2024. (venäjäksi)
  14. ↑ Top Ten Toxic Threats in 2013: Cleanup, Progress, and Ongoing Challenges The Blacksmith Institute. 18.9.2006. The Blacksmith Institute. Viitattu 13.1.2014. (englanniksi)
  15. ↑ Dieselvuoto värjäsi joen verenpunaiseksi Norilskissa ja järkytti presidentti Putinin: "Somestako tämäkin tieto nykyään saadaan?" Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
  16. ↑ Naděžda Tolokonniková Česko-Slovenská filmová databazé. Viitattu 8.1.2020 (tšekiksi).

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Krasnojarskin aluepiirin kaupungit

Hallinnollinen keskus: Krasnojarsk
Artjomovsk | Atšinsk | Bogotol | Borodino | Divnogorsk | Dudinka | Igarka | Ilanski | Jeniseisk | Kansk | Kodinsk | Lesosibirsk | Minusinsk | Nazarovo | Norilsk | Šarypovo | Sosnovoborsk | Ujar | Užur | Zaozjornyi | Zelenogorsk | Železnogorsk

Krasnojarskin aluepiirin piirijako

Kaupunkipiirit:
Atšinsk • Bogotol Borodino • Divnogorsk • Jeniseisk • Kansk • Kedrovyi • Krasnojarsk • Lesosibirsk • Minusinsk • Nazarovo • Norilsk • Šarypovo • Solnetšnyi • Sosnovoborsk • Zelenogorsk • Železnogorsk

Piirit:
Aban • Atšinsk • Balahta • Berjozovka • Biriljussy • Bogotol • Bogutšany • Bolšaja Murta • Bolšoi Upui • Dzeržinskoje • Evenkia • Idrinskoje • Ilanski • Irbeiskojen • Jemeljanovo • Jeniseisk • Jermakovskoje • Kansk • Kazatšinskojen piiri • Karatuzkoje • Kežma • Kozulka • Krasnoturansk • Kuragino • Mana • Minusinsk • Motygino • Nazarovo • Nižni Ingaš • Novosjolovo • Partizanskoje • Pirovskoje • Rybnoje • Sajan • Šarypovo • Severo-Jeniseiski • Suhobuzimskoje • Šušenskoje • Taimyr • Tasejevo • Turuhansk • Tjuhtet • Ujar • Užur

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Norilsk&oldid=22281811”