Nornickel
Nornickel (ven. Норникель, aik. Norilski nikel ven. ГМК «Норильский никель») on suuri venäläinen metallurgia-alan osakeyhtiö. Se on maailman suurin nikkelin ja palladiumin tuottaja ja suurimpia platinan ja kuparin tuottajia. Lisäksi yhtiö tuottaa mm. kultaa, hopeaa, kobolttia ja rodiumia. Sen tytäryritys Stillwater Mining Company (Denverissä, Coloradossa) on suuri koboltin, rodiumin, hopean, kullan, telluurin, seleenin, iridiumin, ruteniumin ja hiilen tuottaja.
| Nornickel | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | OAO |
| Osake |
RTS: GMKNLSE: MNOD MCX: GMKN OTCBB: NILSY |
| ISIN | RU0007288411 |
| Perustettu | 1935 / 1989 / 1993[1] |
| Toimitusjohtaja | Denis Morosov |
| Puheenjohtaja | Andrei Klišas |
| Kotipaikka | Moskova, Venäjä |
| Toimiala | kaivostoiminta, metalliteollisuus |
| Tuotteet | nikkeli, palladium, kupari, platina, kulta, koboltti, seleeni, telluuri, rodium, hopea, iridium, rutenium, hiili |
| Liikevaihto |
 11 550 milj. USD (2006)[2] |
| Liikevoitto |
7 024 milj. USD (2006)[2] |
| Omistaja | Vladimir Potanin, Oleg Deripaska, Mihail Prohorov |
| Kotisivu | www.nornik.ru |
Nornickelin pääkonttori on Moskovassa. Yhtiön osakkeet ovat myynnissä Moskovan RTS- ja Micex-pörsseissä. Yhtiö kuuluu RTS Indexiin ja NASDAQiin. Yhtiö tuottaa 1,5 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Talouslehti Forbesin kevään 2012 listauksessa Nornickel oli Venäjän 8. suurin ja maailman 339. suurin julkisesti noteerattu yritys.[3]
Kaivokset ja sulatot, liikevaihto, työvoimaMuokkaa
Yhtiön tehtaat sijaitsevat Siperiassa Norilskin ja Talnahin alueella Krasnojarskin aluepiirin pohjoisosassa. Yhtiön merkittävin kaivos ja sulattamo sijaitsevat Norilskin kaupungin alueella. Kaivostoiminnalle tyypillisesti ne ovat myös alueen suurimmat saastuttajat. Tehdas on alueen suurin työnantaja, sen työvoima on 96 000 ihmistä. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2005 seitsemän miljardia dollaria.
Omistus ja johtoMuokkaa
Nornickelin pääomistaja on oligarkki Vladimir Potanin. Yhtiön johtoon kuuluvat Andrei Klišas, Mihail Prohorov ja Igor Komarov. Potaninin merkittävä kilpailijansa on Rusalia hallitseva Oleg Deripaska, joka osti neljänneksen yhtiöstä Prohorovilta, joka on edelleen merkittävä yhtiön omistaja.[4]
Marraskuussa 1989 yhdistettiin kolme kombinaattia Norilski Nikel -yhtiöksi. 30. kesäkuuta 1993 siitä tuli osakeyhtiö RAO Norilski Nikel. Vuonna 2000 yhtiöstä tuli Norilsk Mining Company. Vuonna 2001 se läpikävi vielä yhden järjestelyn ja sai nimen GMK Norilski nikel (Gornometallurgitšeskaja kompanija NN). Yhtiöön kuuluu myös pietarilainen Gipronikel-instituutti. Vuonna 2016 yhtiö sai nykyisen nimensä Nornickel.
HistoriaaMuokkaa
1600-luvulta alkaen venäläiset tiesivät, että Taimyrin niemimaa sisältää paljon kuparia ja nikkeliä. 1920-luvulla Neuvosto-Venäjä aloitti kaivostoiminnan Norilskin alueella. 23. kesäkuuta 1935 alkoi Stalinin 1. viisivuotissuunnitelman osana Norilskin kombinaatin rakentaminen. 10. maaliskuuta 1939 kombinaatti alkoi tuotantonsa.
Murmanskin alueelle rakennettiin kuparin ja nikkelin jalostuskapasiteettia, vuonna 1935 Severonikel Montšegorskiin, vuonna 1946 Petšenganikel Nikeliin ja 1956 Zapoljarnyihin.
Vuonna 2016 yhtiö myönsi päästäneensä padosta suodatusvesiä Norilskin alueella joestea toiseen. Sen seurauksena joen vesi värjäytyi kirkkaanpunaiseksi. Yhtiö sai vain vajaan tuhannen dollarin sakot.[5]
Toukokuun lopussa vuonna 2020 Norilsk Nickelin voimalaitoksesta vuoti dieseliä Ambarnajajokeen värjäten sen verenpunaiseksi. Asiantuntijoiden mukaan joen ekosysteemi meni sekaisin kymmeniksi vuosiksi. Dieselöljyä vuoti yteensä 20 000 tonnia. Suurin osa dieselistä valui jokeen, mutta maaperäänkin polttoainetta pääsi 6 000 tonnia. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan tuhot Ambarnajajoella olivat tuolloin yhdet rajuimmista nyky-Venäjän historiassa. Tuho ulottui jopa 350 neliökilometrin alueelle. Kesti kaksi päivää ennen kuin tieto lonnettomuudesta tuli paikallisviranomaisille. Hallinto sai tiedon sosiaalisen median kautta. Yleisradion mukaan Norilsk Nickelin ympäristövastuuta ja riskienhallintaa kuvaa, että voimalaitoksen dieselsäiliön tukipilarit ovat alkaneet upota jo aikaisemmin, ja juuri pilarien uppoaminen on tiettävästi aiheuttanut dieselin säiliöön repeämiä. Onnettomuus olisi siis pystytty välttämään, jos asiaan olisi puututtu ajoissa.[5] Säiliöitä kannattelevat pilarit alkoivat vajota niiden alla sulavaan ikiroutaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta napapiiri lämpenee yli kaksinkertaista vauhtia muuhun maailmaan verrattuna. Lämpenemisen välittömät vaikutukset näkyvät kesäisin laajoina maastopaloina sekä ikiroudan sulamisen. Alueella tehtiin kesäpäiväntasauksena vuonna 2020 pohjoisen napapiirin pohjoispuolen alustava lämpöennätys, 38 astetta.[6]
Kesäkuun 2020 lopulla uutisoitiin kaivosyhtiön mahdollisesti tekemästä ympäristörikoksesta. Yhtiön epäillään laskeneen raskasmetalleja sisältäviä jätevesiään luontoon Siperian arktisella tundra-alueella.[7]
Heinäkuussa tytäryhtiö Norilsk Transgaz päästi 45 tonnia lentokonepolttoainetta luontoon.[8]
Yhtiö ja SuomiMuokkaa
1970-luvulla silloiset suomalaisyritykset, Outokumpu Oy, A. Ahlström Osakeyhtiö ja Rauma-Repola Oy osallistuivat osana Suomen idänkauppaa osuuskunta Metexin nimissä uusien nikkeli- ja kuparisulattojen rakentamiseen Norilskiin. Tuotanto käynnistyi vuonna 1981.
Nornickel osti vuoden 2006 lopulla yhdysvaltalaisen OM Groupin nikkeli- ja erikoismetalliyksiköt. Kauppaan sisältyi Harjavallan nikkelitehdas, jonka Outokumpu Oyj myi OMG:lle vuonna 2000. Harjavallan tehdas on suurimpia venäläiseen omistukseen siirtyneitä yrityksiä Suomessa.
NikkelipäästöMuokkaa
- Pääartikkeli: Harjavallan nikkelipäästö
Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Harjavallan suurteollisuuspuistossa sijaitsevalta tehtaalta pääsi jäähdytysveden mukana 66 000 kiloa nikkeliä ja pienempiä määriä muita metalleja Kokemäenjokeen heinäkuun 2014 ensimmäisen viikonlopun aikana. Yhtiön tiedotteen[9] mukaan nikkelipäästö havaittiin sunnuntaina puolen päivän aikaan. Jokiveden laatua seurataan eri näytteenottopisteissä. Toistaiseksi jokivedelle ei edelleenkään ole asetettu käyttörajoituksia. Joesta on löytynyt kuolleita simpukoita. Simpukkakuolemat johtuvat todennäköisemmin nikkelipäästöstä.[10] Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Hautojärvi on pahoitellut päästöä ja lupaa, että Norilsk Nickel vastaa korvauksista ja jälkiselvittelyjen kustannuksista.
LähteetMuokkaa
- ↑ Norilsk Nickel: Norilsk Nickel history Norilsk Nickel. Viitattu 24. kesäkuuta 2007. englanti
- ↑ a b Norilsk Nickel: Norilsk Nickel tilinpäätöstiedot 2006 4. kesäkuuta 2007. Norilsk Nickel. Viitattu 24. kesäkuuta 2007. englanti
- ↑ The World's Biggest Public Companies (pdf) Forbes, forbes.com. Viitattu 22.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Venäjän oligarkit taistelevat lähellä Talouselämä.
- ↑ a b Dieselvuoto värjäsi joen verenpunaiseksi Norilskissa ja järkytti presidentti Putinin: "Somestako tämäkin tieto nykyään saadaan?" Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2020.
- ↑ Siperiassa 38 astetta – Juhannuksena mitattiin napapiirin kaikkien aikojen korkein lämpötila Yle Uutiset. Viitattu 22.6.2020.
- ↑ Venäläislehti: Kaivosyhtiö pumpannut jätevesiään luontoon Siperiassa – samalla alueella sattui aiemmin valtava öljyvuoto Yle Uutiset. Viitattu 28.6.2020.
- ↑ Venäjän arktisella alueella taas polttoainevuoto – kyseessä sama kaivosjätti kuin kahdessa muussakin tämän kesän ympäristötuhossa Yle, 2020
- ↑ Tiedote: Nikkelipäästö Kokemäenjokeen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalta Norilsk Nickel. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Kokemäenjoen simpukkakuolemat johtuvat nikkelipäästöstä YLE Uutiset. Viitattu 14.7.2014.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Nornickel-yhtiön sivusto (venäjäksi) (englanniksi)
- Poljus kullankaivuyhtiö (englanniksi) (venäjäksi)
- Stillwater Minining Company (englanniksi)
- Interros Holding Company (engl.)
- Gipronikel-instituutti (englanniksi) (venäjäksi)
- Putin Seeks Quick End to Norilsk Nickel Conflict (2012-08-20) (englanniksi) (rian.ru)
1. Gazprom | 2. Rosneft | 3. Sberbank | 4. Lukoil | 5. TNK-BP | 6. Surgutneftegaz | 7. VTB | 8. Norilski nikel | 9. Tatneft | 10. Transneft | 11. Novatek | 12. Rostelecom | 13. Inter RAO JeES | 14. MegaFon | 15. RusGidro | 16. Novolipetski metallurgitšeski kombinat | 17. Severstal | 18. Magnit | 19. AFK Sistema | 20. Rosseti | 21. FSK JeES | 22. Uralkali | 23. Metšel | 24. RUSAL | 25. ALROSA | 26. Nomos-Bank | 27. X5 Retail group | 28. Magnitogorski metallurgitšeski kombinat | 29. PhosAgro | 30. Aeroflot |
RTS Index -indeksin yrityksetAcron | AFK Sistema | ALROSA | Aeroflot | Bank VTB | Bašneft | Diksi | FGC UES | FosAgro | Gazprom | Inter RAO UES | LSR Group | Lukoil | Magnit | MegaFon | Metšel | MMK | Mosenergo | Moskovan pörssi | MTS | M.video | Nornickel | NCSP | NLMK | Novatek | PIK Group | Polymetal International | Polyus Gold | Rosneft | Rosseti | Rostelecom | RUSAL | RusAgro | RusHydro | Sberbank | Severstal | Surgutneftegaz | Tatneft | Transneft | Unipro | United Wagon Company | Uralkali | VTB | Yandex |