Avaa päävalikko

Krasnojarsk (ven. Красноярск) on suurkaupunki Itä-Siperiassa Venäjällä Jenisein varrella. Kaupunki sijaitsee Krasnojarskin aluepiirin eteläosassa ja on aluepiirin hallinnollinen keskus.[5]

Krasnojarsk
(Красноярск - Krasnojarsk)
Ilmakuva kaupungista
Ilmakuva kaupungista
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä

Krasnojarsk

Koordinaatit: 56.0104°N, 92.8525°E

Valtio Venäjä
Liittovaltiosubjekti Krasnojarskin alue
Perustettu 1628
Hallinto
 – Pormestari Edkham Akbulatov[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 172 km²
Väkiluku (2012) 1 006 856[2]
 – Tiheys 5300 as./km²
Aikavyöhyke UTC+7 (MSK+4) [3][4]









VäestöMuokkaa

Krasnojarskin väkiluku on noin miljoona, ja se on Siperian suurimpia kaupunkeja. Väkiluku on kasvanut myös 2000-luvulla. Vuoden 2010 väestönlaskennassa Krasnojarskin kaupunkipiirikunnan asukasluku oli 974 591, josta 973 826 asui varsinaisessa Krasnojarskin kaupungissa ja 765 kaupunkipiirikunnan maaseutualueilla.[6] Kaupunki saavutti miljoonan asukkaan rajan 6. huhtikuuta 2012.[7]

Asukasluvun kehitysMuokkaa

Vuosi Krasnojarskin
asukasluku
1840 6 888 [8]
1897 26 699[9]
1931 82 811
1956 328 000
1959 412 375[10]
1970 648 113[11]
1979 796 305[12]
1989 912 629[13]
2002 909 341[14]
2010 973 826[6]
2012 1 006 856[2]

TalousMuokkaa

Kaupungissa on laivanrakennus-, kone-, puunjalostus-, nahka-, kemian- ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi tuotetaan alumiinia. Kaupungin läheisyydessä Jeniseissä on suuri vesivoimala, joka on yksi maailman suurimmista. Toisen maailmansodan aikana kaupunkiin siirrettiin runsaasti teollisuutta Neuvostoliiton Euroopan puolisilta alueilta.

LiikenneMuokkaa

Krasnojarskin rautatieasema on tärkeä asema Siperian radalla, runsas 4 050 kilometriä Moskovasta itään. Kaupungissa on myös jokisatama, ja sen läheisyydessä sijaitsee Jemeljanovon lentoasema.[15][5][16] Kaupungissa on rakenteilla metrolähde?.

Opetus ja tutkimusMuokkaa

Krasnojarskissa toimii vuonna 2006 perustettu Siperian federaatioyliopisto, joka syntyi, kun yhdistettiin neljä aiempaa suurta korkeakoulua: Krasnojarskin valtionyliopisto, Krasnojarskin teknillinen valtionyliopisto, Krasnojarskin arkkitehtuurin ja rakennustekniikan valtionakatemia sekä Krasnojarskin värimetallien ja kullan valtionyliopisto.

Krasnojarskiin perustettiin Novosibirskin yliopiston haaraosasto vuonna 1963, ja se itsenäistyi 1969 Krasnojarskin valtionyliopistoksi. Lisäksi kaupungissa toimii Sukatševin metsäinstituutti ja Venäjän tiedeakatemian osastoja.

HistoriaMuokkaa

 
Krasnojarskin vaakuna vuodelta 1804.

Krasnojarsk on perustettu 1628 kasakka Andrei Dubenskoin johdolla rajalinnoitukseksi Katša- ja Jeniseijokien yhtymäkohtaan. Vuosina 1735–1741 tiet yhdistivät kaupungin läheisiin Atšinskiin ja Kanskiin ja siten muuhun Venäjään.selvennä 1800-luvun kaupunki oli Siperian kasakoiden keskus. Kaupungin oikeudet se sai 1822, jolloin siitä tuli Jenisein kuvernementin hallintokeskus. Kaupunki oli syrjäisen sijaintinsa vuoksi myös poliittisista syistä karkotettujen sijoituspaikka.

Vuonna 1749 löydettiin kaupungin eteläpuolelta 680 kilon painoinen meteoriitti, joka tuotiin 1772 kaupunkiin tutkittavaksi saksalaisen Peter Simon Pallasin johdolla. Meteoriitista tuli ensimmäinen hapolla etsattu, ja G. Thomson löysi siitä Widmanstättenin kuviot. Sen mukaan nimettiin myös pallasiitti.

Siperian radan valmistuminen 1895 ja kultalöydöt vaikuttivat suuresti kaupungin kasvuun. Siitä tuli Krasnojarskin aluepiirin hallinnollinen keskus 1934. Stalinin kaudella kaupungin lähellä oli suuri vankileiri.

Vuonna 1964 valmistui Jeniseihin 30 kilometriä Krasnojarskista pohjoiseen Krasnojarskin vesivoimalaitos. Voimalaitospato loi jokeen 200 kilometriä pitkän jäätymättömän alueen ('polynja'), joka muutti aluetta kosteammaksi ja lämpimämmäksi.[17]

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja yksityistämisen aikana suuri osa kaupungin teollisuutta meni konkurssiin tai päätyi epämääräisten liikemiesten käsiin. Liikemies Anatoli Bykov menetti alumiinisulattamon omistuksen, kun hänet tuomittiin liikemieskumppaninsa murhasta[18]. Alumiinisulattamo ja voimalaitos ovat nykyisin Oleg Deripaskan RusAlin ja RusHydron omistuksessa.[17]

UrheiluMuokkaa

Krasnojarskilainen jääpalloseura Jenisei on yksi Neuvostoliiton menestyneimmistä jääpalloseuroista, se voitti 11 kertaa maan mestaruuden vuosina 1980-1991. Nykyisin Jenisei pelaa Venäjän jääpallon superliigassa. Kaupungissa on samannimiset jalkapalloseura FC Jenisei Krasnoyarsk sekä koripalloseura BK Jenisei Krasnojarsk, joka pelaa koripalloa maan pääsarjassa.

Kirkolliset olotMuokkaa

Krasnojarskissa on Inkerin kirkon Siperian rovastikuntaan kuuluva seurakunta.

LähteetMuokkaa

  1. Regnum.ru
  2. a b Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
  3. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  4. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  5. a b toim. V. H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: {{{Julkaisija}}}. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  6. a b Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 20.1.2013. (venäjäksi)
  7. Goroda-millionniki Rossii 17.12.2012. ria.ru. Viitattu 20.1.2013. (venäjäksi)
  8. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Krasnojarsk löytyy julkaisun sivulta 14/41 otsikon Jeliseiskaja gubernija yhteydestä.) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  9. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  10. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  14. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  15. Route of train 002 Moscow Iaroslavskaia - Vladivostok poezda.net. Viitattu 20.4.2013. (englanniksi)
  16. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: {{{Julkaisija}}}, 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  17. a b Moscow Times
  18. |http://www.moscowtimes.ru/article/862/49/245649.htm Moscow Times]

Aiheesta muuallaMuokkaa