Mikael Agricolan jumalaluettelo

Mikael Agricolan jumalaluettelo on Mikael Agricolan vuonna 1551 esittämä hämäläisten ja karjalaisten jumalien luettelo. Luettelo on esitetty Agricolan Dauidin Psaltarin, eli Raamatun kirjan suomennoksen esipuheessa. Luettelo on suomalaisen uskontotieteen ja kansanuskon tutkimuksen oppihistoriallinen lähtökohta.[1]

Dauidin Psalttari.

Kahden kahdentoista jumalan luettelon esipuheeksi Agricola kirjoittaa "Epeiumalat monet tesse / muinen palueltin caucan ia lesse (kaukana ja lähellä)".[1]


"Epejumalat monet tesse / muinen palveltin cauan ja lesse.
Neite cumarsit Hemelaiset / seke Miehet ette Naiset.
Tapio Metzest Pydhyxet soi / ja Achti wedhest Caloja toi.
Äinemöinen wirdhet tacoi / Rachkoi Cuun mustaxi jacoi.
Lieckiö Rohot jwret ja puudh / hallitzi ja sencaltaiset mwdh.
Ilmarinen Rauhan ja ilman tei / ja Matkamiehet edheswei.
Turisas annoi Woiton Sodhast / Cratti murhen piti Tavarast.
Tontu Honen menon hallitzi / quin Piru monda willitzi.
Capeet mös heilde Cuun söit / Calevanpojat Nijttut ja mwdh löit.

Waan Carjalaisten Nämet olit / Epejumalat cuin he rucolit.
Rongoteus Ruista annoi / Pellonpecko Ohran casvon soi.
Wirancannos Cauran caitzi / mutoin oltin Caurast paitzi.
Egres hernet Pawudh Naurit loi / Caalit Linat ja Hamput edestoi.
Köndös Huchtat ja Pellot teki / quin heiden Epeuskons näki.
Ja quin Kevekylvö kylvettin / silloin ukon Malja jootijn.
Sihen haetin ukon wacka / nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte paljo Häpie sielle techtin / quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky / jalosti Ukoi pohjasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon / käkri se liseis Carjan casvon.
Hiisi Metzeleist soi Woiton / Wedhen Eme wei calat vercon.
Nyrckes Oravat annoi Metzast / Hittavanin toi Jenexet Pensast.

Eikö se Cansa wimmattu ole / joca neite wsko ja rucole.
Sihen Piru ja Syndi weti heite / Ette he cumarsit ja wskoit neite.
Coolludhen hautijn Rooca wietin / joissa walitin parghutin ja idketin.
Menningeiset mös heiden Wffrins sait / coska Lesket hoolit ja nait.
Palveltin mös paljo muuta / Kivet Cannot Tädhet ja Cwuta."[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko, s. 71. Gaudeamus, 2018.
  2. Suomalaisen muinaisuskon ja kirkkohistorian tekstejä Juha Seppänen. Arkistoitu 18.2.2012. Viitattu 22.3.2010.