Avaa päävalikko

Ahti

suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskossa esiintyvä veden jumala tai haltija
Tämä artikkeli kertoo Ahdista suomalaisessa kansanperinteessä. Muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.

Ahti on suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskossa esiintyvä veden jumala tai haltija.

Vedenjumala AhtiMuokkaa

 
Elias Muukka: Ahdin valtakunnassa (1934).

Mikael Agricolan ”epäjumalien” luettelossa vuodelta 1551 Achti toi vedestä kaloja:

Achti wedhest caloia toi

Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä runomuotoisessa versiossa Agricolan luettelosta Achtes täyttää verkot hitaasti erilaisilla kaloilla:

Retia lenta replet diversis piscibus Achtes[1]

Veden jumalana Ahti esiintyy pääasiassa loitsuissa, mutta vain melko harvoin. Toisinaan nimi Ahti on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan haltijaa yleensä, niin että runoissa mainitaan myös metsän, maan tai tuulen Ahti.[2]

Merta tai järveä nimitetään nykyisinkin usein Ahdin valta­kunnaksi.[3]

Kalevalan AhtoMuokkaa

Lönnrot käyttää Kalevalassa vedenjumalan nimenä Ahti-nimen harvinaisempaa versiota Ahto, koska Ahti viittaa teoksessa Ahti Saarelaiseen eli Lemminkäiseen. Ahto esiintyy Kalevalan 41. runossa[4] kuuntelemassa Väinämöisen kanteleensoittoa.

LähteetMuokkaa

  1. Muut suomalaisten jumalien esittelyt ennen porthanin aikaa Kansanrunous.net. Viitattu 20.9.2015.
  2. Otavan iso tietosanakirja, 1. osa (A–Celle), s. 148, hakusana Ahti. Keuruu: Otava, 1960.
  3. Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A–K), s. 16, hakusana Ahti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7.
  4. Yhdesviidettä runo Kansanrunous.net. Viitattu 20.9.2015.
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.