Avaa päävalikko

Mehiläinen Oy on yksityinen terveydenhuoltopalvelujen tuottaja Suomessa. Mehiläisen omistajia ovat pääomasijoittaja CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot, LähiTapiola-ryhmä, eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma, Apteekkien Eläkekassa, Valion Eläkekassa, Valtion Eläkerahasto sekä suomalaiset yksityishenkilöt ja sijoittajat [2][1]. Vuonna 2018 Mehiläisellä oli lääkäreitä yli 5 400, joista ammatinharjoittajina toimii noin 3 300. Lääkärikeskuksia on yli 57 ja henkilöstöä kokonaisuudessaan yli 18 800 henkilöä. Sairaaloita on 11 eri puolilla Suomea.[1][3]

Mehiläinen Oy
Mehiläisen logo.svg
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1909
Toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää
Puheenjohtaja Andreas Tallberg
Kotipaikka Helsinki
Toimiala terveydenhuolto
Liikevaihto 915,9 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Oikaistu liikevoitto 84,4 milj. € (2018)[1]
Nettotulos Tilikauden voitto 27,3 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö 18800 (2018)[1]
Omistaja CVC, LähiTapiola, eläkeyhtiöt, eläkekassat ja yksityishenkilöt
Kotisivu www.mehilainen.fi
Duodecimin sairaalan eli sairaala Mehiläinen Helsingin kulmatorni. Arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema tyyliltään klassisismia edustava rakennus valmistui Pohjoisen Hesperiankadun varrelle vuonna 1932.

Toukokuussa 2018 Tritonin ja KKR:n hallinnoimat rahastot myivät Mehiläisen muun muassa LähiTapiolalle, Varmalle, Ilmariselle ja CVC Capital Partners Fundille.[4]

HistoriaMuokkaa

Sairaalaosakeyhtiö Mehiläisen perusti neljä lääkäriä vuonna 1909 Helsingissä. Yritys toimi alun perin Huvilakadulla 42-paikkaisena mutta muutti vuonna 1932 omaan sairaalarakennukseensa Pohjoisen Hesperiankadun varrelle. Jatkosodan aikana sairaala toimi sotasairaalana. Vuonna 1984 yhtiöön ostettiin Hakaniemen Lääkäriasema, ja yhtiö alkoi muotoutua konserniksi.

Lääkärikeskus Vuori perustettiin Turussa vuonna 1932. Lääkärikeskus Vuori fuusioitui Meditorin kanssa. Syntynyt yritys fuusioitui 1950-luvulla perustetun yksityisen lääkäriaseman Vaguksen kanssa Tohtoritaloksi.

Vuonna 2001 Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen ja Tohtoritalo fuusioituivat Mehiläinen Oy:ksi.[5]

Yhdistyminen Mediverkon kanssaMuokkaa

Mediverkko ja Mehiläinen ilmoittivat yhdistymisestään 18.11.2014. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Mediverkon perustajaosakas ja toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.[6]

30.1.2015 lähtien Mediverkko on ollut osa Mehiläinen-konsernia. Yritysten kokonaisliikevaihto oli tuolloin yli 360 milj. €, ja henkilöstöä niissä oli yhteensä yli 9 000.[7]

YritysostotMuokkaa

Mehiläinen on tehnyt vuodesta 2015 vuoden 2018 marraskuuhun yhteensä 41 yritysostoa.[8]

OP:n työterveyspalveluiden ostoMuokkaa

Vuonna 2019 OP kertoi myyvänsä Pohjola Terveyden työterveyspalvelut Mehiläiselle.[9] Pohjola Terveyden työterveyspalveluliiketoiminta oli laajuudeltaan 800 asiakasyritystä ja se tuotti työterveyspalveluita niiden lähes 19 000 työntekijälle[10]. Pohjola Terveys tiedotti aloittavansa koko 250 hengen henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 20 tehtävän päättymiseen.[11]

OmistusMuokkaa

CapMan ja Sitra myivät Mehiläisen osake-enemmistön ruotsalaiselle H-Careholding AB:lle keväällä 2006.[12] H-Careholdingin, nykyiseltä nimeltään Ambea AB, pääomistaja oli pääomasijoittaja 3i, minkä jälkeen omistajiksi tulivat helmikuussa 2010 Kohlberg Kravis Roberts & Co ja Triton AB. Mehiläisen omistajia ovat pääomasijoittajien Tritonin, KKR:n ja HgCapitalin hallinnoimat rahastot, eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma sekä suomalaiset yksityishenkilöt. Rahastojen kautta Mehiläisellä on muitakin suomalaisia omistajia, kuten Kuntien eläkevakuutus.[1] 13.6.2017 tiedotettiin LähiTapiola-ryhmän ostavan omistusosuuden Mehiläisestä strategisen kumppanuuden aloittamisen yhteydessä[13].

Mehiläinen Konserni Oy:n omistus (2019):

  • CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot 57 %
  • LähiTapiola-ryhmä 20 %
  • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 8 %
  • Valtion Eläkerahasto (VER) 5 %
  • Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 %
  • Apteekkien Eläkekassa 0,6 %
  • Valion Eläkekassa 0,4 %
  • Muut sijoittajat ja yksityishenkilöt yhteensä 5 %

[14]

VerovastuullisuusMuokkaa

Finnwatchin toukokuussa 2019 julkaistussa sote-alan verovastuullisuusselvityksessä, Mehiläinen sai kuudesta vertaillusta yhtiöstä huonoimman kokonaisarvosanan -2 (asteikolla -11 ... +11). Finnwatch toteaa raportissaan että Mehiläinen julkaisee verkkosivuillaan veropolitiikkansa, jonka se kertoo perustuvan avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Yhtiö vastasi lähes kaikkiin Finnwatchin esittämiin kysymyksiin. Mehiläisellä on euromääräiseltä suuruudeltaan erittäin merkittävä veroriita, ja se on hävinnyt riidan hallinto-oikeudessa. Mehiläisellä ei ole aggressiivisia osakaslainajärjestelyjä, mutta se on selvitystä edeltävinä vuosina ollut alikapitalisoitu rahoituslaitoksilta otetuilla lainoilla, joista maksettavat korot vähentävät Suomessa näytettävää veronalaista tulosta ja yhtiön omavaraisuusaste on ollut huomattavasti alan keskiarvoa matalampi. 2018 yritysjärjestelyissä suomalaisen konsernin omavaraisuusaste on noussut. Yli puolet Mehiläisen lääkäreistä työskentelee ulkopuolisina palveluntarjoajina, ja yhtiön osaomistuksessa oleva OmaPartners Oy maksaa osakaslääkäreille työpanososinkoja. Vuonna 2018 näitä osinkoja on mak-settu 6,05 miljoonan euron arvosta.[15]

Ongelmia toiminnassaMuokkaa

Mehiläinen itse ja siihen kuuluva, hoivapalveluja tuottava yhtiö (silloiselta nimeltään Carema) saivat osakseen vuonna 2011 runsaasti negatiivista julkisuutta Pohjoismaissa. Julkisuudessa käsiteltiin Jerseyn veroparatiisiin suuntautunutta, sinänsä laillista aggressiivista verosuunnittelua[16] ja hoivapalvelujen arkeen liittyviä säästöjä.[17][18]

Tammikuussa 2019 Esperin hoivakodissa sattuneen kuolemantapauksen myötä nousseen julkisen keskustelun myötä Yle nosti esille, että kolmesta suuresta hoivakotiyrityksestä Esperin ja Attendon lisäksi myös Mehiläisen hoivakodeissa on ollut muun muassa hoitajien määrän alimitoituksesta johtuvia ongelmia.[19]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Mehiläisen vuosikatsaus 2018 mehilainen.fi. Viitattu 3.4.2018.
  2. Mehiläisen omistus ja johto mehilainen.fi. 13.6.2017. Viitattu 18.4.2019.
  3. Mehiläinen yrityksenä mehilainen.fi. Viitattu 18.4.2019.
  4. Eronen, Eeva: Nyt ostettiin Mehiläinen – Ostajiin kuuluva LähiTapiola ei kommentoi tietoa 1,8 miljardin kauppahinnasta Talouselämä. 18.5.2018. Viitattu 19.5.2018.
  5. http://www.mehilainen.fi/dynamic/fin/index.php?module=CompanyInfo&func=showHistory
  6. Mehiläinen ja Mediverkko yhdistyvät terveys- ja sosiaalipalvelualan suunnannäyttäjäksi 18.11.2014. Mehiläinen. Viitattu 18.11.2014.
  7. Taloussanomat: Mehiläinen ja Mediverkko yhdistyvät Ilta-Sanomat. 18.11.2014. Viitattu 28.4.2019.
  8. Sote-markkinoilla käy kova rytinä – yrityskauppa joka neljäs päivä Uusi Suomi. Viitattu 9.2.2019.
  9. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/op-karsii-edelleen-myy-pohjola-terveyden-tyoterveyspalvelut-mehilaiselle/76df8a47-b060-4298-bbb8-1702e5f5e4fd
  10. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006074421.html
  11. Pohjola Terveys myy työterveyspalvelunsa Mehiläiselle – aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut Kaleva.fi. Viitattu 28.4.2019.
  12. http://www.sitra.fi/en/News/release_2006-03-17.htm
  13. Mehiläinen ja LähiTapiola aloittavat strategisen kumppanuuden: LähiTapiola Mehiläisen osaomistajaksi mehilainen.fi. 13.6.2017. Viitattu 29.6.2017.
  14. https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehilaisen-omistus-ja-johto
  15. Vertailu sote-yritysten verovastuullisuudesta 05/2019. Finnwatch. Viitattu 15.6.2019.
  16. http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89561-verorahat-veroparatiisiin-yleista-toimintaa
  17. Carema smiter undan skatter HBL. 12.11.2011. Viitattu 22.12.2011. (ruotsiksi)
  18. Hoivayhtiön skandaali paisuu Ruotsissa – vanhusten kustannuksella säästetään kilpaa IS. 22.12.2011. Viitattu 22.12.2011.
  19. Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin yle.fi. Viitattu 29.1.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Pesonen, Hannu: Mehiläinen: 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009. ISBN 9789511236221.

Aiheesta muuallaMuokkaa