Finnwatch

suomalainen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva yhdistys

Finnwatch ry on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva yhdistys, joka pyrkii edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia ammattiyhdistys-, kehitys- ja ympäristöjärjestöjä.

FinnWatch
Perustettu 2009
Hallituksen puheenjohtaja Matti Ylönen
Aiheesta muualla
Finnwatch.org

Finnwatch tarkkailee suomalaisten ja Suomeen vahvasti sidoksissa olevien yritysten toiminnan globaaleja vaikutuksia. Järjestö osallistuu selvitystensä pohjalta yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä pyrkii vaikuttamaan muun muassa Suomen ja EU:n yritysvastuupolitiikkaan. Järjestö on selvityksissään ottanut kantaa mm. osinkoverotukseen sekä aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Finnwatch aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2002 eräiden kansalaisjärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöhankkeena.[1] Se rekisteröityi 2009 erilliseksi yhdistykseksi, joka aloitti itsenäisen toimintansa syksyllä 2010.

Finnwatchin hallituksen puheenjohtaja on tutkija Matti Ylönen ja toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Sipilän hallitus lakkautti 2015 järjestön kehitysyhteistyövaroista maksetun viestintä- ja globaalikasvatustuen, jota se oli saanut 50 000–60 000 euroa vuodessa. Lisäksi sen jäsenjärjestöjen tukia leikattiin 30–40 prosenttia.[2] Käytännössä järjestö sai kuitenkin Sipilän hallituksen aikana (2015-2018) edelleen pääosin edellisen hallituksen myöntämää ulkoministeriön tukea noin 588 000 euroa.[3]

JäsenjärjestötMuokkaa

Julkaisuja ja tutkimuksiaMuokkaa

Finnwatchin mukaan kansalaisten ja kuntalaisten tulee vaatia valtion ja kotikuntiensa päättäjiltä verovastuullisia ja taloudellisesti avoimia julkisia hankintoja. [4]

Mehiläinen, Terveystalo, Attendo ja veroparatiisitMuokkaa

Terveydenhoitoalan yritysten verojärjestelyt herättivät vuosina 2012 ja 2013 paljon huomiota suomalaisessa mediassa. Finnwatch raportin mukaan Mehiläinen ja Terveystalo siirsivät voittojaan ulkomaille lainoilla, joita ne ottivat samaan konserniin kuuluvilta ulkomaisilta yhtiöiltä. Voitot päätyivät alhaisen verotuksen maihin rekisteröityneisiin yhtiöihin, jotka saivat Suomen tytäryhtiöiltä merkittäviä korkotuloja.[5]

Attendo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelualan konserni. Konsernin pääkonttori on Tukholmassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2012 Suomessa 325 miljoonaa euroa. Varsinainen liiketoiminta on ollut joka vuosi voitollista. Rahoituskulut vetivät Suomen Attendon tuloksen tappiolle. Attendon lääkärit säästivät Suomessa veroissa yhtiön verosuunnittelun kautta tyypillisesti 100 000 euroa veroissa ja eläkemaksuissa kolmessa vuodessa.[5]

Andy HallMuokkaa

Tutkija Andy Hall teki vuoden 2012 lopussa järjestön tilauksesta tutkimusta ananasmehutiivistettä valmistavan Natural Fruit -yhtiön työntekijöiden oloista. Tammikuussa 2013 tutkimuksesta julkaistiin raportti, jonka mukaan Pirkka-, Rainbow- ja Eldorado-ananasmehujen taustalla oli pakkotyövoiman käyttöä.[6]. Hallia vastaan nostettiin yli seitsemän miljoonan euron korvausvaatimukset sisältävät kanteet Thaimaassa.[7] Hän sai syyskuussa 2016 kahden, toisen lähteen mukaan kolmen, vuoden ehdollisen tuomion ja sakot yhtiön maineen loukkaamisesta ja aikoo valittaa tuomiosta[8][9].

Thaimaan korkein oikeus vahvisti marraskuussa 2016 alempien tuomioistuinten vapauttavan päätöksen toisesta Hallia vastaan Natural Fruit -yhtiön nosttamasta kunnianloukkaussyytteestä, joka koski Hallin Maynmarissa antamaa haastattelua. Päätöksen mukaan korkeimmalla oikeudella ei ole tuomiovaltaa Myanmarissa tehdystä haastattelusta nostettuun syytteeseen. Tuomioistuimen mukaan poliisin tutkinnassa ilmeni väärinkäytöksiä.[9]

#430miljoonaa -kampanjaMuokkaa

Vuonna 2020 Finnwatch julkaisi #430miljoonaa -nimisen kampanjan, jonka tarkoituksena oli tuoda esiin sekä estää aggressiivista verosuunnittelua. Kampanjan nimi tulee järjestön arvioimasta 430 miljoonan euron veromenetyksestä, joka on verovälttelyn seurausta sekä verotuottoarviosta, joka järjestön mukaan voitaisiin saada verojärjestelmää korjaamalla.

Kampanja sai voimakasta kritiikkiä erityisesti yrittäjiltä, yrittäjäjärjestöiltä sekä mm. Keskuskauppakamarilta ja aikaan sai mm. boikotteja kampanjaa tukeneita järjestöjä kohtaan. Kampanjaa syytettiin mm. yritysten leimaamisesta verovälttelijöiksi ja sen todellisen agendan väitettiin olleen verojen korottaminen. [10] Myös nimettöminä esiintyvät veroasiantuntijat ovat kritisoineet kampanjaa ja sitä on Kauppalehden toimittajan Olli Herralan toimesta nimitetty mm. "veropornoksi".[11]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa