Helsinki-Malmin lentoasema

lentoasema Helsingissä
(Ohjattu sivulta Malmin lentoasema)

Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä, ruots. Helsingfors-Malm flygplats; IATA: HEMICAO: EFHF) on lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen. Vuonna 1936 valmistunut lentoasema oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema lukuun ottamatta vuosia 1944–1946, jolloin kenttä oli valvontakomission hallinnassa. Tuona aikana päälentoasemana toimi Hyvinkään lentokenttä. Vuoteen 1946 saakka Helsinki-Malmin lentoaseman alue kuului Helsingin maalaiskuntaan ja sen jälkeen Helsingin kaupunkiin.

Helsinki-Malmin lentoasema
Helsinki-Malmin lentoasema
Helsinki-Malmin lentoasema
IATA-koodi HEM
ICAO-koodi EFHF
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°15′14″N, 025°02′39″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Malmin lentokenttäyhdistys ry
Valmistumisvuosi 1936
Korkeus 17 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Helsinki – 10 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
18/36 1 280 30 asfaltti
09/27 1 024 30 asfaltti (suljettu)
Matkustajamäärä (2009) 1 282
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
www.efhf.fi
Malmin lentoaseman vihkiäiset toukokuussa 1938.

Nykyisin lentoaseman toiminta koostuu lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista. Laskeutumisten määrällä mitattuna Helsinki-Malmin lentoasema on Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain.[2] Finavian mukaan vuonna 2012 Helsinki-Malmin lentoasemalle tehtiin yli 38 000 lentoonlähtöä ja laskeutumista. Malmin lentokenttäalueen pinta-ala on 138 hehtaaria, ja se on kokonaisuutena luetteloitu valtioneuvoston vahvistamaksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[3]

Suomen hallitus teki vuonna 2014 periaatepäätöksen vetäytyä Malmin kentältä ”asuinrakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla”. Hallitus asetti edellytykseksi tälle muutokselle Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtämisen korvaavalle kentälle. Helsingin kaupunki osti maa-alueen kiinteistön Finavialta saman vuoden marraskuussa, ja valtion on määrä vetäytyä kentältä vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut kaavarunkoluonnoksen, jossa alueelle sijoitetaan asuntoja noin 25 000:lle asukkaalle. Lentokentän säilyttämistä kannattavat ovat vastustaneet rakentamissuunnitelmia.

Finavia vetäytyi kentän ylläpitovastuusta 31. joulukuuta 2016. Viimeinen lennonjohdon ohjaama laskeutuminen tapahtui tasan kello 17.00. Viimeinen laskeutunut kone oli BF-Lento Oy:n Cessna 152 OH-CRA. Lentotoiminta Finavian operoimana päättyi kello 22.00 ja lentotoiminnan operointi siirtyi Malmin lentokenttäyhdistys ry:n vastuulle 1. tammikuuta 2017 kello 00.00. Samalla lentokenttä siirtyi kokonaisuutena Helsingin kaupungin ylläpitovastuulle.

HistoriaMuokkaa

 
Helsinki-Malmin lentoasemarakennus vuonna 1949.
 
Helsinki-Malmin lentoaseman terminaali vuonna 2020
 
Pienkone lasketutumassa Malmin lentoasemalle.

Helsingin ensimmäisen lentokentän, Helsingin lentoaseman, rakennustyöt alkoivat vuonna 1935, ja se valmistui toimintakuntoon Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Väliaikaiseen käyttöön kenttä otettiin 16. joulukuuta 1936. Ensimmäisenä laskeutui lentomestari Urho Heiskalan ohjaama VL Tuisku, toisena Suomen Ilmapuolustusliiton De Havilland Moth ”Pilvetär” (OH-ILD) ohjaimissaan everstiluutnantti Ahonius. Varsinaisen lentoliikenteen avasi kolmas kone, Ernst Rollin lentämä ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju 52 ”Södermanland”.[4]

Aero O/Y:n, nykyisen Finnairin, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrille[5] muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken-yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. Dag Englundin ja Vera Rosendahlin suunnittelema, funktionalistista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938,[6][7] ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Kentän avajaiset olivat osa juuri meneillään ollutta kansainvälistä ilmailunäyttelyä. Kentän vihkiäisten juhlavieraina olivat presidentti Kallion sairastuttua puoliso Kaisa Kallio, marsalkka Mannerheim ja pääministeri A. K. Cajander.[8]Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.

Malmin lentokenttä suunniteltiin kokonaisuutena alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi yhtenä ensimmäisistä maailmassa.lähde? Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka. Ennen sotaa ja sotien välisenä aikana Malmille liikennöi päivittäin koneita Berliinistä, Amsterdamista, Tallinnasta ja Varsovasta. Ruotsista lentoja oli kaksi kertaa päivässä.[9]

Talvisota keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. Jatkosodassa Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa. Tänä aikana siviililennot siirrettiin Hyvinkään lentokentälle.[10]

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Suomeen saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, kun nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui. Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.

Tämän jälkeen Malmista kehittyi Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus ja pääkaupunkiseudun yleisilmailukenttä. Suomen Ilmailuliitto järjesti Malmilla moottorilentokursseja jo kesällä 1953.[11] Malmi kuitenkin palveli Finnairin aikataulunmukaista kotimaan lentoliikennettä useiden viikkojen ajan virkamieslakon aikana 1986, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasema oli suljettuna.[12] Malmin lentoasema sai kansainvälistä huomiota toukokuussa 1987, jolloin Mathias Rust lähti sieltä kuuluisalle lennolleen Punaiselle torille.[13]

Infrastruktuuri ja ensimmäiset rakennuksetMuokkaa

SuunnitteluMuokkaa

Lentoaseman ovat suunnitelleet Rakennushallituksen arkkitehdit.[14] Kentän ja kiitoteiden suunnittelu annettiin Tie- ja vesirakennushallitukselle.[15]

Lentokonehallin suunnittelivat arkkitehti Dag Englund, Onni Ermala, joka oli Rakennushallituksessa piirtäjän vakanssilla, ja arkkitehti Yrjö Sadeniemi. Sadeniemi oli hankkeen alkuvaiheessa vielä Rakennushallituksen edeltäjän, Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja.[14]

Terminaalirakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Yrjö Waskinen, Dag Englund, Vera Rosendahl ja Onni Ermala. Suunnittelutyötä johtivat viraston pääjohtajaksi vuonna 1936 valittu arkkitehti Väinö Vähäkallio ja yliarkkitehti Martti Välikangas.[14]

KiitotietMuokkaa

 
Koillis-lounaissuuntainen kiitotie 05/23 ei ole ollut aikoihin käytössä. Alkuperäinen betonipäällyste kuuluu Euroopan vanhimpiin.

Malmin lentokentän rakentamisen vaiheet määräsi kiire: Ruotsissa oltiin luopumassa vesilentoliikenteestä heti, kun Bromman lentoasema valmistuisi vuonna 1936. Helsingin ja Tukholman välinen lentoliikenne lakkaisi, jollei Helsinkiin saataisi maalentokenttää. Kiitotiet rakennettiin ensin ja ne toteutettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen työvaihe vuosina 1935–1936 käsitti koko kenttäalueen maanrakennustyöt salaojituksineen ja kuivatuksineen, neljän sorapintaisen kiitotien, koneiden seisontapaikkojen ja yhdysteiden ja lentoaseman tulotien rakentamisen. Kiitoteiden pituus oli 800 metriä ja niiden leveys 120 metriä, jossa varsinaista liikennealuetta oli keskellä 70 metrin leveydeltä ja sen molemmin puolin oli 25 metrinen vahvistettu alue. Sorapintaisia kiitoteitä ja muita liikennealueita ympäröivät osat kentästä kylvettiin nurmelle. Ensimmäinen vuorokone laskeutui Malmin lentoasemalle joulukuussa 1936.[16]

Kiitotiet olivat kaksi vuotta sorapintaiset[16] ja niiden pölyämistä hillittiin tietervalla.[17] Toisessa rakennusvaiheessa vuonna 1939 ne saivat päällysteekseen kymmenen senttimetriä paksun, paikalla valetun betonilaattapinnan. Betonipäällyste peitti 800-metriset kiitotiet koko pituudelta, mutta vain 30 metrin levyisenä kaistana. Betonipäällyste tehtiin myös kentän yhdysteille, kiitotien päissä olleille kääntöpaikoille ja vuonna 1938 valmistuneen terminaalin eteen koneiden seisontatasanteelle. Malmin lentoasema oli ensimmäisiä eurooppalaisia lentoasemia, jonka kiitotiet olivat kokonaan kestopäällystetyt.[18]

Vuoden 1940 kesäolympialaiset oli tarkoitus järjestää Helsingissä. Lentoliikenteen ja -koneiden kehitys oli edennyt aimo harppauksin ja johti Malmin kiitoteiden pidennystarpeeseen jo vuonna 1938. Etelä-pohjoissuuntaisen pääkiitotien pidennys alkoi vuonna 1939, samaan aikaan, kun kentällä tehtiin päällystystöitä. Länsi-itäsuuntaisen poikittaiskiitotien pidentämin alkoi myöhemmin; sota ja lentokentän oleminen valvontakomission hallussa viivästyttivät sen pidentämistä niin paljon, että sen osalta työ valmistui vasta 1940-luvun lopulla. Kiitoteiden pidennykset olivat aluksi sorapintaisia. Etelä-pohjoissuuntaisen kiitotien pituudeksi tuli 1 400 metriä ja länsi-itäsuuntaisen 1 100 metriä.[18]

Helsinki-tekstiMuokkaa

 
HELSINKI-teksti on entistetty alkuperäisen näköiseksi. Taustalla terminaalirakennus ja lentokonehalli.

Lentokentän keskialueelle merkittiin eurooppalaisen tavan mukaan kentän isäntäkaupungin nimi suurin kirjaimin. Teksti ”HELSINKI” on 64 metriä pitkä ja sen kirjaimet ovat kuusi metriä korkeat. Kirjaimet tehtiin kalkkikivirouheesta. Teksti tehtiin vuonna 1937 ja se näkyi taivaalle 1950-luvun lopulle saakka. Kirjaimet katosivat vähitellen nurmen alle. Ne paikallistettiin vuonna 2013 ja entisöitiin talkoilla alkuperäiseen mallisiksi keväällä 2015.[19]

LentokonehalliMuokkaa

 
Lentokonehallin iso päätyikkuna.

Ensimmäinen Malmin lentoasemalle valmistunut rakennus oli lentokonehalli eli hangaari, joka on mitoitettu viidelle Junkers Ju 52 -lentokoneelle. Valtavan lentokonehallin lisäksi lentokonehalliin kuuluu matala takaosa ja siipirakennus, joka on kaksikerroksinen ja jossa oli myös koko aseman lämpökeskus. Rakentaminen aloitettiin kesällä 1936 ja rakennus valmistui lokakuussa 1937. Koska terminaalin rakennustyöt voitiin aloittaa vasta vuonna 1937 ja työ valmistui keväällä 1938, hangaarissa oli aluksi tilat matkustajille, tullille ja passitarkastukselle, myös lennonjohto toimi aluksi lentokonehallissa. Matalassa lentokonehallin takaosassa oli muun muassa korjaamotiloja, siipirakennus oli toimistoille.[20]

Rakennus on kooltaan vaikuttava, sen bruttoala on noin 5 000 neliömetriä, tilavuus noin 40 000 kuutiometriä ja hangaarin ala noin 3 170 neliömetriä.[21] Lentokonehallissa on isot ikkunat, ja rakennuksen kentän puoleisella sivulla on kaksi moottorikäyttöistä liukuovea, joiden kummankin vapaa aukko on 48 metriä. Halli on perustettu 300 rautabetonipaalun varaan. Rakennuksen julkisivut ovat slammattua tiiltä. Hangaarin betonilattian liikuntasaumat on muodostavat kuusikulmioisen kuvion. Hallin teräsprofiileista koottujen kattotuolien jänneväli on poikkeuksellisen pitkä. Hallin rakennesuunnitelman teki insinööritoimisto U. Varjo, joka oli ollut mukana suunnittelemassa Härmälän lentokonetehdasta. Malmin lentoaseman lentokonehalli oli eräs Euroopan suurimmista yksittäisistä hangaareista.[20]

Lentokonehalli on lämmitetty, hallissa on tavalliset lämpöpatterit ja lisäksi nopeaan lämpötilan nostoon oli lämpöpuhaltimet. Liukuovien kynnyksissä olevat tuulettajat loivat oviaukkoon ilmaverhon, joka osaltaan esti lämpöä karkaamasta hallista ovien ollessa auki.[20]

Varhaisissa suunnitelmissa oli myös toinen lentokonehalli, joka olisi sijoittunut symmetrisesti terminaalirakennukseen nähden. Suunnitelma toisesta hangaarista jäi lopulta toteutumatta.[15]

TerminaaliMuokkaa

 
Terminaalirakennus

Lentoaseman suunnittelutehtävää varten tehtiin opintomatkoja Eurooppaan, erityisesti merkittäväksi koettiin Berliinin Tempelhof ja Budapestin lentoasema, joka muistutti Malmin terminaalia.

Kolmikerroksisesta, sylinterimäisestä rakennuksesta erkanee kaksi matalaa siipirakennusta. Yleisö pääsi kattoterasseille ulkoportaita pitkin. Lennonjohtotorni on rakennuksen kentän puolella. Korkeaan keskihalliin tulee valoa lanterniini-ikkunoista.

Ensimmäisessä kerroksessa oli saapuvien ja lähtevien matkustajien tilat. Toinen kerros varattiin ravintolalle ja kolmas toimistoille.

Talon ympäri kiertävät nauhaikkunat terrastirapattujen vaakapintojen välissä. Ravintolan sisustus hankittiin pääasiassa Artekista. Sisustuksen värit suunnitteli taiteilija Eino Kauria. Maalauspinnoissa hyödynnettiin muun muassa erilaisia kiiltoasteita.[14]

Terminaalin ulkorappauksen tilalle asennettiin pellit 1950-luvun lopulla ja ensimmäisen kerroksen ulkoseinät muurattiin kahitiilistä. Peruskorjauksessa vuosina 1966–1967 näköalatasanteille johtavat ulkoportaat poistettiin ja ravintolasta terassille johtavat ovet korvattiin ikkunoilla. Uusi lennonjohtotorni rakennettiin kerrosta korkeammaksi. Alun perin symmetrisistä ravintolan portaista toinen peitettiin päältä lattialla ja aulan yhteydessä olevan baarin Artek-sisustus hävitettiin.[22]

ToimintaMuokkaa

Nykyään Helsinki-Malmin lentoasema on yleisilmailukäytössä. Asemalla toimii useita kaupallisia ilmailualan yrityksiä muun muassa yleisölennätys-, taksilento-, lentokonevuokraus-, helikopterivuokraus-, laskuvarjohyppy-, kuumailmapallolento- ja lentokoulutusyrityksiä sekä useita ilmailukerhoja mukaan lukien Suomen Ilmailuliitto.

Malmin lentokenttä on keskittynyt ammattilentäjäkoulutukseen ja ammattimaiseen lentotoimintaan. Kaikesta liikenteestä koulutuslentoja on 75–80 prosenttia,[23] ja vuonna 2002 Helsinki-Malmin lentoasemalla koulutettiin puolet kaikista Suomen lentäjistä ja kaksi kolmasosaa ammattilentäjistä.[24]

Harrasteilmailun osuus on noin 20 prosenttia kentän toiminnasta. Harrastelentäjiä on Malmilla noin 700. llmailutoimintaa tukevissa yhdistyksissä ja lentokerhoissa lisäksi useita tuhansia jäseniä. Malmin Ilmailukerhossa on noin 400 jäsentä, Espoon Moottorilentäjissä noin 100 jäsentä ja Poutahaukoissa noin 30 jäsentä. Ilmailukerhot muun muassa tarjoavat lentokoulutusta jäsenilleen. Malmilla toimii myös Lennokkikerho RAKU ry sekä Laskuvarjohyppykerho Skydive Finland ry. Laskuvarjohyppyjä tehtiin 13 500 vuonna 2013.lähde?

Liikenteellisestä näkökulmasta Malmin lentoasema on ainoa vapaalla aikataululla palveleva kevyemmän liikenteen kansainvälinen lentokenttä 150 kilometrin säteellä pääkaupungista. (Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen ainoa ns. koordinoitu lentoasema, joka ei palvele aikataulutonta liikennettä ilman tunteja ennen matkaan lähtöä tehtävää ajanvarausta.[25]) Malmin ja muiden lentopaikkojen välistä lentoliikennettä rekisteröitiin pelkästään kentän omien toimijoiden kesken vuonna 2013 noin 7 500 laskeutumista[26], mikä tekee Malmista matkalentoliikenteen suoritteiltaan Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän.[27]

 
Pienlentokoneita ja helikoptereita Malmin lentoasemalla.

Malmin lentoasema on toiminut poikkeustilanteissa, kuten vuoden 1986 virkamieslakon aikana, Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä kevyemmälle kalustolle.[28] Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Helsingin vartiolentueen tukikohta sijaitsi Malmilla vuoden 2016 loppuun asti, jolloin se siirtyi muualle muiden valtion toimintojen ohessa (yhteensä noin 14% kentän laskeutumisista[29]).

Lentoasemalla toimii noin 30 yksityistä kaupallista yritystä[30], noin 20 yhdistystä[31] sekä Helsingin Pelastuslaitos.[32] Kansainvälisenä rajanylityspaikkana kentällä on saatavilla myös Rajavartiolaitoksen ja Tullin palvelut. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa euroa.[33]

Funkistyylinen Malmin lentokenttä on yksi Helsingin kaupungin matkailunähtävyyksistä.[34] Asemalla on nähtävissä uusia ja vanhoja lentokoneita, ja näköalaravintolasta voi nähdä lentokoneiden nousut ja laskut. Kentältä voi tilata sightseeing-lennätyksiä.[35] Kentällä järjestettävät ilmailunäytökset ja muut yleisötapahtumat ovat suosittuja.[36][37][38]

Loppuvuodesta 2015 kentän operaattoriksi Finavian tilalle tarjoutui yksityinen operaattori Aviastar. Sen liiketoimintasuunnitelman mukaan kentän olisi mahdollista tulla toimeen omillaan.[39] Vuonna 2015 perustettu Go! Aviation ilmaisi myös halukkuutensa siirtää Helsingin toimintonsa kentälle, mutta yhtiön lentotoiminta ei koskaan päässyt alkamaan.[40]

Finavia luopui Malmin lentoaseman ylläpidosta 31. joulukuuta 2016. Lentokenttää operoi 1. tammikuuta 2017 alkaen Malmin lentokenttäyhdistys ry vuoteen 2019 ulottuvalla vuokrasopimuksella Helsingin kaupungin kanssa. Malmin kentän ilmailuyhdistykset ja lentokerhot sekä lähes kaikki yksityiset lentokoulut ja muut ilmailualan yritykset toimivat siellä edelleen.

Englantilainen muusikko Ed Sheeran konsertoi Malmin lentokentällä 23. ja 24. heinäkuuta 2019 osana Divide-kiertuettaan.[41][42] Yhteensä lippuja myytiin 106 000 kappaletta.[43]

Toiminnan päättyminenMuokkaa

 
Helsinki-Malmin lentoasema vuonna 2006.

Malmin lentokentän korvaavista ratkaisuista ja yleisilmailun mahdollisuuksista on vuodesta 2000 lähtien tehty lukuisia selvityksiä.[44]

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi kesäkuussa 2005 Ilmailulaitokselle uuden toimeksiannon selvittää päävaihtoehtoina Malmin lentoaseman toiminnan jatkamista ja/tai uuden korvaavan lentoaseman rakentamista pääkaupunkiseudulle. Helmikuussa 2008 ministeriö päätti käynnistää yleisilmailukentän sijaintivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Valmisteluvaiheessa ongelmaksi muodostui, ettei ministeriöllä eikä millään muullakaan taholla ollut siinä vaiheessa hanketta uuden lentokentän rakentamiseksi. Ministeriö teki eri osapuolille alkuvuodesta 2011 esityksen yhteistoiminnan järjestämisestä YVA:n toteuttamiseksi. Saamiensa vastausten perusteella ministeriö katsoi, ettei YVA-prosessia jatketa ilman maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten osallistumista hankkeeseen, ja sijaintikysymys piti siirtää ratkaistavaksi maakuntakaavassa.[45]selvennä

Syyskuussa 2013 riippumaton kansalaisryhmä esitti ehdotuksensa, jossa kenttäalueen suunnittelun lähtökohtana olisi ilmailun, liiketoiminnan, harrastekäytön ja asumisen yhdistelmä.[46]

Suomen hallitus päätyi 25. maaliskuuta 2014 kehysriihessään periaateratkaisuun vetäytyä Helsinki-Malmin lentokentältä siten, että alue olisi Helsingin kaupungin käytettävissä viimeistään 2020-luvun alussa.[47] Helsinki osti Finavialta kentän kiinteistöt marraskuussa 2014,[48] ja Kaupunkisuunnitteluvirasto sai syyskuussa 2015 valmiiksi luonnoksen alueen kaavarungosta. Alueelle on kaavailtu asuntoja noin 25 000 ihmiselle ja 2 000 työpaikkaa.[49]

Oikeuskanslerille tehtiin kantelu, jonka mukaan kehysriihipäätös olisi tehty ilman asiaankuuluvia tietoja ja virheellisin perustein. Syyskuussa 2015 oikeuskansleri totesi, ettei valtion vetäytymispäätöksessä ole rikottu mitään nimenomaista lainsäädäntöä. Näin ollen valtio aikoo vetäytyä tehtyjen päätösten mukaisesti kentältä vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tämän toteutuessa Helsinki-Malmin lentokentän maa-aluetta hallinnoi vuoden 2017 alusta lähtien yksin Helsingin kaupunki. Alueen asuinrakentamiskäyttöön mahdollistavat seutu- ja yleiskaava-asiat ovat vireillä.[44]

Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä kannattaa erityisesti Malmin lentoaseman ystävät ry.[50] Yhdistyksen tavoitteena on lentokentän toiminnan kehittäminen, edistäminen ja tukeminen.[51] Yhdistys teetti TNS Gallupilla mielipidetutkimuksen lentokentän tulevaisuudesta elokuussa 2014. Kysyttäessä Uudellamaalla asuvilta, tulisiko Malmin lentokenttä säilyttää nykyisessä käytössään lentokenttänä vai muuttaa asuntorakentamiskäyttöön, 59 % vastaajista halusi säilyttää kentän nykyisessä käytössään. 67 % vastaajista oli tällä kannalla, mikäli asuinrakentamisen tavoitteet voitaisiin täyttää muilla tavoin.[52] Malmin lentoaseman ystävät ry jätti lokakuussa Uudenmaan ely-keskukselle esityksen Malmin lentokentän ja sen rakennusten suojelusta rakennusperinnön suojelua koskevan lain nojalla.[48] Sen ylläpitämässä, lentoaseman säilyttämistä puoltavassa adressissa oli syyskuussa 2015 noin 70 000 allekirjoitusta.[49] Kentän ilmailukäytössä säilyttämisen puolesta laadittiin myös kuntalaisaloite, jonka allekirjoitti 13 197 kaupunkilaista. Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti maaliskuussa 2016, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin.[50]

Suomen lennonjohtajien yhdistys ry pitää Malmin lentokenttää olennaisena osana pääkaupunkiseudun ilmaliikenneverkostoa. Yhdistyksen mukaan suurin osa Malmilta suoritettavista koulutus- ja helikopterilennoista ei sovellu liikennelentokoneiden joukkoon Helsinki-Vantaalle. Yhdistys pitää kentän lakkauttamista ja lentokoulutuksen siirtämistä pois sen valvotusta ympäristöstä turvallisuusriskinä.[53] Liikennelentäjäyhdistysten kattojärjestö Suomen lentäjäliitto on luonnehtinut kentän lakkautushanketta virheeksi ja katsonut sen heikentävän kasvun edellytyksiä.[54]

Kansalaisten lakialoite "Lex Malmi"[55] luovutettiin eduskunnalle 8. helmikuuta 2017. Aloitteessa esitetään Malmin lentoaseman säilyttämistä ilmailukäytössä lainsäädännön kautta. Aloitteen tavoitteena on Helsingin seudun ja Suomen saavutettavuuden turvaaminen lentoliikenteen kasvaessa sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnustetun kulttuuriperintöympäristön säilyttäminen.

Helsingin kaupunki tyhjensi kentän lentokonehallit saatuaan kiinteistöt omistukseensa. 60 lentokoneen lämmitettyä lentokonehallia on pidetty pääasiassa tyhjillään, kun lentokoneet varastoidaan ulkosalle. Helsingin kaupunki on ohjeistanut halleja vuokraavaa Tukkutoria, että tiloja voi vuokrata ainoastaan tapahtumakäyttöön. Pelastuslaitoksen mukaan tilat eivät kuitenkaan sovellu siihen. Iltalehden laskelmien mukaan kaupunki on menettänyt marraskuuhun 2018 mennessä neljännesmiljoonan vuokratulot puolessatoista vuodessa.[56]

Korvaaviksi kentiksi on useita vaihtoehtoja, joista Nummelan lentokenttä on lähin, noin 50 kilometrin päässä, ja ainakin yhden yrityksen toiminta on laajenemassa sinne. Ympäristölupa kuitenkin rajoittaa laajentamista. Kentän ylläpitäjä hakee uutta lupaa.[57]

Valvomaton lentopaikkaMuokkaa

Helsingin kaupunki ja Malmin lentokenttäyhdistys ry allekirjoittivat 21. joulukuuta 2016 vuokrasopimuksen, joka päättyy viimeistään vuoden 2019 lopussa ja jolla yhdistys saa käyttöönsä noin 39 hehtaarin alueen lentotoimintaa varten.[58] Vuokra-alueeseen kuuluu kiitotie 18/36 ympäristöineen.[59] Alueen vuosivuokra on 92 000 euroa[58] ja vuokraus mahdollisti lentotoiminnan jatkamisen Malmilla, ja kenttä toimi ilmailumääräysten mukaisena AGA M1-1 lentopaikkana.[59] Kentällä ei ole vuoden 2016 jälkeen lennonjohtopalveluja.[58]

MerkitysMuokkaa

KulttuuriperintöarvotMuokkaa

Museovirasto on luetteloinut Malmin lentoaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[3] ja puoltaa lentokentän säilyttämistä.[60] Malmin lentoaseman poikkeuksellisen hyvin säilynyt sotia edeltävän ajan ilmailumiljöö[6][7] on saanut myös kansainvälistä tunnustusta: Se otettiin World Monuments Fundin julkaisemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosina 2004 ja 2006.[61] Malmin lentoasema kokonaisuutena kuuluu myös modernin arkkitehtuurin merkittäviä kohteita kartoittavan ja säilyttävän kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdelistalle.[62] Kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra valitsi Malmin lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta maaliskuussa 2016.[63]

Liikenteellinen merkitysMuokkaa

Kun Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaa on Suomen ainoa ns. slot-koordinoitu lentoasema, joka palvelee aikataulutonta liikennettä vain erillisestä, tunteja etukäteen tehtävästä anomuksesta,[64] on Malmin lentoasema puolestaan 150 kilometrin säteellä Helsingistä ainoa liikelentoja ja muuta aikataulutonta liikennettä vapaasti palveleva kansainvälinen lentokenttä.[65]

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijatyöryhmä ei vuonna 2015 kyennyt osoittamaan korvaavaa kenttää Malmin lentokentän toiminnoille. Yksityisellä rahoituksella toimivaa kenttää ei olisi ryhmän mukaan mahdollista toteuttaa ilman julkista tukea.[44]

LuontoarvotMuokkaa

Malmin kentän niittyalue on heinäkurpan merkittävimpiä syyslevähdyspaikkoja Suomessa, ja siellä tavataan useita EU:n lintudirektiivin I liitteessä mainittuja lajeja.[66] Riippumattomien asiantuntijoiden kesällä ja syksyllä 2015 toteuttamissa alustavissa kenttätutkimuksissa todettiin Malmin lentokenttäalueen olevan myös useiden Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV(a) yksilöimien, tiukkaa suojelua edellyttävien nisäkäslajien elinympäristö[67] ja lajirikas perhosniitty.[68]

Kenttäalueen laitoja kiertää 5,7 kilometrin kuntorata ja ulkoilureitti.[69] Ulkoilupolun koillisella metsäosuudella kasvaa mesimarjaa, käenkukkaa ja puna-ailakkia.[70]

TilastotMuokkaa

Matkustajamäärät Helsinki-Malmin lentoasemalla vuosittain[71]
Vuosi Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Muutos
2005 1 447 15 1 493 +2,6 %  
2006 1 353 128 1 481 −1,3 %  
2007 1 174 0 1 174 −20,7 %  
2008 1 156 33 1 189 +1,3 %  
2009 1 282 3 1 285 +8,1 %  

Huom. Vuodesta 2010 eteenpäin Finavia ei ole tilastoinut Helsinki-Malmin lentokentän matkustajia. Tavaraliikennettä Finavia ei ole tilastoinut Helsinki-Malmin lentokentän osalta, eikä kaupallisen lentoliikenteen erillinen tilastointi ole ollut käytäntönä.

Kansainväliset lento-operaatiot Helsinki-Malmin lentoasemalla vuosittain (Finavia)[72]tarvitaan parempi lähde
Vuosi Muutos
2010 475  
2011 503 +6 %  
2012 494 −1 %  
2013 560 +13 %  
2014 609 +9 %  
2015 705 +16 %  

LähteetMuokkaa

  • Freese, Simo et al.: Malmin lentoasema, ympäristöhistoriaselvitys. Helsinki: Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF).

ViitteetMuokkaa

  1. EFHF Helsinki-Malmi (PDF) (osa EFHF AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 25.8.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 25.8.2011.
  2. a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 5.8.2011).
  3. a b Malmin lentoasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.10.2015.
  4. Aero 1937, s. 25
  5. Aero 1937 s. 172
  6. a b Pesu, Minna: Malmin lentoasema eilen ja tänään Rakennusperintö-sivusto. 26.11.2008. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  7. a b Malmin lentoasema, Helsinki 1938 (PDF) Rakennusperinnön vuosi 2003. 2003. Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  8. Sakari Virkkunen: ”6. Kohtalokas pääsiäinen”, Kallio – Talonpoikaispresidentti, s. 87. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07600-0.
  9. Nordman, Liisa: Malmin lentokenttä sotavuosina 1939–1944; Kenttä, halli ja ympäröivää maisemaa Helsinki: Kansalaismuisti. Viitattu 16.1.2018.
  10. Nordman, Liisa: Malmin lentokenttä sotavuosina 1939–1944; Muistelmia ja 73 valokuvaa Helsinki: Kansalasimuisti. Viitattu 16.1.2018.
  11. Uola, Mikko: Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta 1919–1994, s. 205. Suomen Ilmailuliitto, 1994.
  12. Malmi Helsinki-Vantaan varakenttänä Malmin lentoaseman ystävät ry. Viitattu 11.8.2015.
  13. Mathias Rustin lento Moskovan Punaiselle torille 8.9.2006. Yle Elävä arkisto. Viitattu 11.8.2015.
  14. a b c d Freese et al, 2016, s. 3
  15. a b Freese et al, 2016, s. 11
  16. a b Freese et al, 2016, s. 13
  17. Freese et al, 2016, s. 8
  18. a b Freese et al, 2016, s. 15
  19. Järvinen, Marju: Alkuperäinen Helsinki-teksti palaa Malmin lentokentälle Helsingin Sanomat. 14.5.2015. Viitattu 26.1.2020.
  20. a b c Freese et al, 2016, s. 33
  21. Malmin lentokentän hangaari – Tarveselvitys 15.12.2017 (s. 5) 15.12.2017. Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy. Viitattu 27.1.2020.
  22. Freese et al, 2016, s. 4
  23. Helsinki-Malmi Finavia. Viitattu 5.8.2011.
  24. Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002, s. 5 2003. Ilmailulaitos / Lentoturvallisuushallinto.
  25. Slot Requests to Helsinki Airport Finavia. Viitattu 27.3.2018.
  26. Malmi numeroina sites.google.com. Viitattu 27.3.2018.
  27. Finavian vuosikertomus 2013, s. 101 Finavia. Viitattu 27.3.2018.
  28. Yleisiä harhaluuloja ilmailusta ja Malmin lentoasemasta Malmi Airport. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  29. Malmi numeroina sites.google.com. Viitattu 27.3.2018.
  30. Malmin lentoaseman yrityksiä Malmin lentoaseman ystävät ry.
  31. Malmin lentoaseman yhdistyksiä Malmin lentoaseman ystävät ry.
  32. Malmin lentoaseman viranomaisia Malmin lentoaseman ystävät ry.
  33. Kilpelinen, Päivi; Kostiainen, Eeva & Laakso, Seppo: Helsingin seudun lentokentän merkitys aluetalouden ja yritystoiminnan kannalta. Ympäristöministeriö 6/2009
  34. Visit Helsinki: Malmin lentoasema Visit Helsinki.
  35. Helsinki-Malmin lentoasema, VisitHelsinki
  36. Malmi Airshow Malmi Air Show.
  37. Finland International Airshow 2015 päätti komeasti kesän suurten lentonäytösten kauden Lentoposti.
  38. Finland International Airshow 2014 ylitti odotukset Lentoposti.
  39. Malmille tarjolla uusi lentokenttäoperaattori Malmi Airport. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  40. Suomeen uusi lentoyhtiö –– 2000 e/kk ja saa lentää niin paljon kuin haluaa Taloussanomat. Viitattu 20.5.2016.
  41. Vedenpää, Ville: Ed Sheeran konsertoi Helsingissä ensi kesänä 20.9.2018. Yleisradio. Viitattu 24.9.2018.
  42. Blencowe, Annette: Ed Sheeranin Suomen-konsertti myytiin loppuun 20 minuutissa 27.9.2018. Yleisradio. Viitattu 27.9.2018.
  43. Ed Sheeranin 106 000 kuuntelijan jättiyleisö aiheuttaa ruuhkia Helsingissä – poliisi pyytää välttämään autoilua Malmilla Iltalehti. Viitattu 23.7.2019.
  44. a b c LVM: Valtion päätökset vetäytyä Malmin lentokentältä laillisia ja lopullisia 5.10.2015. Finavia. Viitattu 10.11.2015.
  45. Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot (PDF) toukokuu 2011. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 13.12.2011.
  46. Visio 2050 19.9.2013. Helsinkiflyin-sivusto. Viitattu 11.8.2015.
  47. Markku Sandell: Kehysriihi: Malmin kentälle asuntoja, länsimetron jatkeelle ei rahaa 25.3.2014. Yleisradio. Viitattu 11.8.2015.
  48. a b Laitinen, Joonas: Taistelu Malmin kentästä sai yllätyskäänteen Helsingin Sanomat. 16.10.2015. Sanoma. Viitattu 9.11.2015.
  49. a b Malmberg, Lari: Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan lähiön ja kantakaupungin risteytystä Helsingin Sanomat. 21.9.2015. Viitattu 9.11.2015.
  50. a b Jokinen, Juho: Malmin lentokenttä ei pelastu – kaupunginvaltuusto päätti, ettei kuntalaisaloite aiheuta toimenpiteitä Helsingin Sanomat. 30.3.2016. Viitattu 30.3.2016.
  51. Yhdistyksen säännöt Malmin lentoaseman ystävät ry.
  52. Kysely Malmin lentokentästä 20.8.2014 (Mielipidemittaus) Malmi Airport. elokuu 2014. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  53. Suomen lennonjohtajien yhdistys ry, tiedote 4.11.2014 4.11.2014. SLJY.
  54. Suomen lentäjäliitto, tiedote 20.10.2015. Suomen lentäjäliitto.
  55. Kansalaisaloite 2106 "Lex Malmi" kansalaisaloite.fi. 10.8.2016.
  56. Kunnas, Risto: ”Tässä ei ole mitään järkeä” – Kaupunki pakotti koneet kylmään, lämmittää nyt tyhjää hallia Iltalehti. 13.11.2018. Helsinki: Alma Media Oyj. Viitattu 28.1.2020.
  57. Tuomisto, Juho: Malmin kentän loppu lähenee, lentokoulut etsivät vaihtoehtoja Yle Uutiset. 7.10.2019. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 7.10.2019.
  58. a b c Malmin lentokenttäyhdistys allekirjoitti vuokrasopimuksen Helsingin kaupungin kanssa Lentoposti. 21.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
  59. a b Helsinki vuokraa Malmin lentokentän maa-alueen Malmin lentokenttäyhdistys ry:lle Lentoposti. 1.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
  60. Parkkonen, Tommi: "Massiivinen vahinko" – Museovirasto haluaa säilyttää Malmin lentokentän. Iltalehti, 24.11.2015, s. 8. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.11.2015.
  61. Past Watch Site – Helsinki-Malmi Airport joulukuu 2010. New York: World Monuments Fund. Viitattu 5.8.2011. (englanniksi)
  62. Dag Englund – Vera Rosendahl (Rakennushallitus) (Archive.org) Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 5.8.2011.
  63. Europe's 7 Most Endangered Heritage Sites 2016 Announced 16.3.2016. Europa Nostra.
  64. Slot Requests to Helsinki Airport Finavia. Viitattu 27.3.2018.
  65. Asetus 652/2005 rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä, 6§ Finlex. Valtioneuvosto.
  66. Malmin lentokentän linnusto MBS – MaTaPuPu Birding Society.
  67. Malmin lentoaseman lepakkokartoitus 2015 Malmi Airport. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  68. Malmin lentoaseman perhosselvitys 2015, lausunto Malmi Airport. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  69. Ulkoilukartta, Malmin lentoaseman ympäristö ulkoilukartta.fi.
  70. Uotila, Ilkka: Malmin lentokentän ympäristön monipuolinen kasvisto. Kenttäpostia, toukokuu 2014, s. 3. Helsinki: Malmin lentoaseman ystävät ry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 28.1.2020.
  71. Liikennetilastot Finavia. Viitattu 27.6.2016.
  72. [liikennetilastot(at)finavia.fi Liikennetilastot] Finavia.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Sipilä, Haikarainen, Wahl ym.: Malmi – Helsingin lentoasema. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-145-9.

Aiheesta muuallaMuokkaa