Helsinki-Malmin lentokenttä ja ensimmäiset rakennukset
Helsinki-Malmin lentoaseman kenttä, kiitotiet ja ensimmäiset rakennukset on suunniteltu virkamiestyönä. Kentän ja kiitoteiden suunnittelu annettiin Tie- ja vesirakennushallitukselle[1] ja kentän ensimmäisten rakennusten suunnittelijoina olivat Rakennushallituksen arkkitehdit.[2] Lentoaseman terminaalin eli hallintorakennuksen suunnittelu aloitettiin vuonna 1935. Rakennuksista toteutettiin ensin hangaari eli lentokonehalli, joka valmistui syksyllä 1937 ja terminaalirakennus valmistui lentoaseman ja terminaalin vihkiäisiin 15. toukokuuta 1938.[3]
Malmin lentoasema kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin; RKY-inventointi on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Museovirasto pitää terminaalirakennusta jopa kansainvälisesti erittäin hyvin alkuperäisessä asussa ja käytössä säilyneenä lentoasemarakennuksena, joka tarjoaa matkustajille lyhyet etäisyydet liikennealueille ja hyvät näköalat.[4][5]
Kiitotiet muokkaa
Malmin lentokentän rakentamisen vaiheet määräsi kiire: Ruotsissa oltiin luopumassa vesilentoliikenteestä heti, kun Bromman lentoasema valmistuisi vuonna 1936. Helsingin ja Tukholman välinen lentoliikenne lakkaisi, jollei Helsinkiin saataisi maalentokenttää.[6] Artukaisten lentokenttä Turussa oli avattu syyskuussa 1935.[7]
Kiitotiet rakennettiin ensin ja ne toteutettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen työvaihe vuosina 1935–1936 käsitti koko kenttäalueen maanrakennustyöt salaojituksineen ja kuivatuksineen, neljän sorapintaisen kiitotien, koneiden seisontapaikkojen ja yhdysteiden ja lentoaseman tulotien rakentamisen. Kiitoteiden pituus oli 800 metriä ja niiden leveys 120 metriä, jossa varsinaista liikennealuetta oli keskellä 70 metrin leveydeltä ja sen molemmin puolin oli 25 metrinen vahvistettu alue. Sorapintaisia kiitoteitä ja muita liikennealueita ympäröivät osat kentästä kylvettiin nurmelle. Ensimmäinen vuorokone laskeutui Malmin lentoasemalle joulukuussa 1936.[6]
Kiitotiet olivat kaksi vuotta sorapintaiset[6] ja niiden pölyämistä hillittiin tietervalla.[8] Toisessa rakennusvaiheessa vuonna 1939 ne saivat päällysteekseen kymmenen senttimetriä paksun, paikalla valetun betonilaattapinnan. Betonipäällyste peitti 800-metriset kiitotiet koko pituudelta, mutta vain 30 metrin levyisenä kaistana. Betonipäällyste tehtiin myös kentän yhdysteille, kiitotien päissä olleille kääntöpaikoille ja vuonna 1938 valmistuneen terminaalin eteen koneiden seisontatasanteelle. Malmin lentoasema oli ensimmäisiä eurooppalaisia lentoasemia, jonka kiitotiet olivat kokonaan kestopäällystetyt.[3]
Vuoden 1940 kesäolympialaiset oli tarkoitus järjestää Helsingissä. Lentoliikenteen ja -koneiden kehitys oli edennyt aimo harppauksin ja johti Malmin kiitoteiden pidennystarpeeseen jo vuonna 1938. Etelä-pohjoissuuntaisen pääkiitotien pidennys alkoi vuonna 1939, samaan aikaan, kun kentällä tehtiin päällystystöitä. Länsi-itäsuuntaisen poikittaiskiitotien pidentämin alkoi myöhemmin; sota ja lentokentän oleminen valvontakomission hallussa viivästyttivät sen pidentämistä niin paljon, että sen osalta työ valmistui vasta 1940-luvun lopulla. Kiitoteiden pidennykset olivat aluksi sorapintaisia. Etelä-pohjoissuuntaisen kiitotien pituudeksi tuli 1 400 metriä ja länsi-itäsuuntaisen 1 100 metriä.[3]
Helsinki-teksti muokkaa
Lentokentän keskialueelle merkittiin eurooppalaisen tavan mukaan kentän isäntäkaupungin nimi suurin kirjaimin. Teksti ”HELSINKI” on 64 metriä pitkä ja sen kirjaimet ovat kuusi metriä korkeat. Kirjaimet tehtiin kalkkikivirouheesta. Teksti tehtiin vuonna 1937 ja se näkyi taivaalle 1950-luvun lopulle saakka. Kirjaimet katosivat vähitellen nurmen alle. Ne paikallistettiin vuonna 2013 ja entisöitiin talkoilla alkuperäiseen mallisiksi keväällä 2015.[9]
Rakennukset muokkaa
Lentokonehallin suunnittelivat arkkitehti Dag Englund, Onni Ermala, joka oli Rakennushallituksessa piirtäjän vakanssilla, ja arkkitehti Yrjö Sadeniemi. Sadeniemi oli hankkeen alkuvaiheessa vielä Rakennushallituksen edeltäjän, Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja.[2] Terminaalirakennuksen suunnittelijat olivat arkkitehdit Yrjö Waskinen, Dag Englund, Vera Rosendal ja Onni Ermala. Suunnittelutyötä johtivat viraston pääjohtajaksi vuonna 1936 valittu arkkitehti Väinö Vähäkallio ja yliarkkitehti Martti Välikangas.[2]
Lentokonehalli muokkaa
Ensimmäinen Malmin lentoasemalle valmistunut rakennus oli lentokonehalli eli hangaari, joka on mitoitettu viidelle Junkers Ju 52 -lentokoneelle. Valtavan lentokoneiden säilytyshallin lisäksi rakennukseen kuuluu matala takaosa ja kaksikerroksinen siipirakennus, jossa oli myös koko aseman lämpökeskus. Rakentaminen aloitettiin kesällä 1936 ja rakennus valmistui lokakuussa 1937. Koska terminaalin rakennustyöt voitiin aloittaa vasta vuonna 1937 ja ne valmistuisivat keväällä 1938, hangaarissa oli aluksi tilat matkustajille, tullille ja passitarkastukselle, myös lennonjohto toimi aluksi lentokonehallissa. Matalassa lentokonehallin takaosassa oli muun muassa korjaamotiloja, siipirakennus oli toimistoille.[10]
Rakennus on kooltaan vaikuttava, sen bruttoala on noin 5 000 neliömetriä, tilavuus noin 40 000 kuutiometriä ja hangaarin ala noin 3 170 neliömetriä.[11] Lentokonehallissa on isot ikkunat, ja rakennuksen kentän puoleisella sivulla on kaksi moottorikäyttöistä liukuovea, joiden kummankin vapaa aukko on 48 metriä. Halli on perustettu 300 rautabetonipaalun varaan. Rakennuksen julkisivut ovat slammattua tiiltä. Hangaarin betonilattian liikuntasaumat on muodostavat kuusikulmioisen kuvion. Hallin teräsprofiileista koottujen kattotuolien jänneväli on poikkeuksellisen pitkä. Hallin rakennesuunnitelman teki insinööritoimisto U. Varjo, joka oli ollut mukana suunnittelemassa Härmälän lentokonetehdasta. Malmin lentoaseman lentokonehalli oli eräs Euroopan suurimmista yksittäisistä hangaareista.[10]
Lentokonehalli on lämmitetty, hallissa on tavalliset lämpöpatterit ja lisäksi nopeaan lämpötilan nostoon oli lämpöpuhaltimet. Liukuovien kynnyksissä olevat tuulettajat loivat oviaukkoon ilmaverhon, joka osaltaan esti lämpöä karkaamasta hallista ovien ollessa auki.[10]
Varhaisissa suunnitelmissa oli myös toinen lentokonehalli, joka olisi sijoittunut symmetrisesti terminaalirakennukseen nähden. Suunnitelma toisesta hangaarista jäi lopulta toteutumatta.[1]
Terminaali muokkaa
Lentoaseman suunnittelutehtävää varten tehtiin opintomatkoja Eurooppaan, erityisesti merkittäväksi koettiin Berliinin Tempelhof ja Budapestin lentoasema, joka muistutti Malmin terminaalia.
Kolmikerroksisesta, sylinterimäisestä rakennuksesta erkanee kaksi matalaa siipirakennusta. Yleisö pääsi kattoterasseille ulkoportaita pitkin. Lennonjohtotorni on rakennuksen kentän puolella. Korkeaan keskihalliin tulee valoa lanterniini-ikkunoista.
Ensimmäisessä kerroksessa oli saapuvien ja lähtevien matkustajien tilat. Toinen kerros varattiin ravintolalle ja kolmas toimistoille.
Talon ympäri kiertävät nauhaikkunat terrastirapattujen vaakapintojen välissä. Ravintolan sisustus hankittiin pääasiassa Artekista. Sisustuksen värit suunnitteli taiteilija Eino Kauria. Maalauspinnoissa hyödynnettiin muun muassa erilaisia kiiltoasteita.[2]
Terminaalin ulkorappauksen tilalle asennettiin pellit 1950-luvun lopulla ja ensimmäisen kerroksen ulkoseinät muurattiin kahitiilistä. Peruskorjauksessa vuosina 1966–1967 näköalatasanteille johtavat ulkoportaat poistettiin ja ravintolasta terassille johtavat ovet korvattiin ikkunoilla. Uusi lennonjohtotorni rakennettiin kerrosta korkeammaksi. Alun perin symmetrisistä ravintolan portaista toinen peitettiin päältä lattialla ja aulan yhteydessä olevan baarin Artek-sisustus hävitettiin.[12]
Helsingin kaupungin suunnitelmien mukaan terminaalirakennuksen korjaustöiden on tarkoitus alkaa toukokuussa 2023. Rakennuksessa olevat lähes parikymmentä vuokralaista joutuvat siirtymään muualle, kun rakennuksen putket, ilmanvaihto ja sähköjärjestelmä uusitaan sekä vanhat ovet ja ikkunat korjataan. Urakan on määrä kestää noin vuoden.[13]
Lähteet muokkaa
- Freese, Simo et al.: Malmin lentoasema, ympäristöhistoriaselvitys. Helsinki: Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Freese et al, 2016, s. 11
- ↑ a b c d Freese et al, 2016, s. 3
- ↑ a b c Freese et al, 2016, s. 15
- ↑ Malmin lentoasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 28.6.2020.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva inventointi on vahvistettu 29.1.2009. Museovirasto. Arkistoitu 14.1.2010. Viitattu 28.6.2020.
- ↑ a b c Freese et al, 2016, s. 13
- ↑ Artukaisten lentokenttä Geocaching. Viitattu 30.6.2020.
- ↑ Freese et al, 2016, s. 8
- ↑ Järvinen, Marju: Alkuperäinen Helsinki-teksti palaa Malmin lentokentälle Helsingin Sanomat. 14.5.2015. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ a b c Freese et al, 2016, s. 33
- ↑ Malmin lentokentän hangaari – Tarveselvitys 15.12.2017 (s. 5) 15.12.2017. Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy. Viitattu 27.1.2020.
- ↑ Freese et al, 2016, s. 4
- ↑ Ikola, Vilma: Vanhaan terminaalirakennukseen remontti. Helsingin Sanomat, 10.1.2023, s. A 19. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.1.2023.