Laila Heinonen

suomalainen saarnaaja ja kanslisti

Laila Hellevi Heinonen (2. joulukuuta 1928 Lammi13. toukokuuta 2013)[1] oli suomalainen saarnaaja sekä kanslisti,[2][3] joka perusti 1960-luvulla vaikuttaneen heinoslaisuuden vuonna 1960 yhdessä sisarensa Oulun tyttölyseon luonnontieteen lehtorin Aune Esteri Heinosen (s. 4. helmikuuta 1926 Kärkölä[4]) kanssa.[5][6][7][8]

Laila Heinonen
Laila Heinonen profetoi Oulun raastuvanoikeudessa vuonna 1967.
Laila Heinonen profetoi Oulun raastuvanoikeudessa vuonna 1967.
Henkilötiedot
Syntynyt2. joulukuuta 1928
Lammi
Kuollut13. toukokuuta 2013 (84 vuotta)
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti kanslisti
saarnaaja
Sukulaiset Aune Heinonen
Muut tiedot
Aktiivisena 1960–
Merkittävät teoksetSuomi, sinun pelastuksesi on Minun Poikani veressä (1960)
Järjestö Suomen esirukoilijakansan esirukoilijat

Elämäkerta muokkaa

Uuden herätysliikkeen alkuvaiheet muokkaa

23. elokuuta 1960 Oulun lääninhallituksen kanslistina työskennellyt Laila Heinonen kertoi saaneensa Jumalalta seuraavan viestin:[7][2][8]

»Jos tämä kansa ei tee parannusta ennen vuotta 1962, niin Minä annan tämän kansan vihollisen käsiin, ja kukaan ei pääse pakoon, sillä kaikkia kohtaa sama rangaistus, niin uskovia, kuin niitä, jotka eivät usko. Mutta jos tämä kansa nöyrtyy, niin Minä vielä armahdan. Jos löytyy 800 000 sellaista, jotka todella ovat puhdistaneet sydämensä Kristuksen, Minun Poikani, verellä, niin minä armahdan tätä kansaa. Mutta jos niitä ei löydy vuoteen 1962, niin se, mitä sanoin, toteutuu. Sanokaa kaikille tämä! Ja kaikki, jotka uskovat tähän ja tekevät parannuksen, saavat armon Minun silmissäni. Totelkaa Minua. Kuunnelkaa, kun Minä puhun. Älkää arvostelko tätä, mitä olen sanonut. Jos arvostelette ja ajattelette, että se ei ole totta, niin Minä rankaisen sellaista ihmistä. Minä rankaisen sitä, joka uskaltaa olla uskomatta tähän. Rangaistus kohtaa häntä.»

Laila Heinonen julkaisi näitä lopun ajan ennustuksiaan Palavin lampuin -nimisessä lehdessä.[2] Ne koottiin myös kirjaseksi nimeltä Suomi, sinun pelastuksesi on Minun Poikani veressä (1960), jota painettiin noin 25 000–30 000 kappaletta useana eri laitoksena.[2][7][8] Kirjasen ensimmäiset laitokset kustansi sisarusten isä, Oulun lääninhallituksen kamreeri, varatuomari Johan Aukusti Heinonen (1895–1962).[3][9] Kirjanen käännettiin ruotsiksi vuonna 1962 (Finland, din räddning är i Min Sons blod).

Aluksi heinoslaisuus pyrki toimimaan muiden herätysliikkeiden tapaan kirkon piirissä mutta erkani lahkoksi, koska ei saanut sieltä vastakaikua.[2][8]

Profeettamellakoiden aika muokkaa

Kun ennustukset eivät toteutuneet, liike alkoi supistua pieneksi profeettasisarusten ympärille kerääntyneeksi uskollisten kannattajien joukoksi. Vuonna 1967 heinoslaisuus nousi taas julkisuuteen, kun sen kannattajia kokoontui 21. heinäkuuta Haukiputaan kirkon luo tarkoituksenaan saada Haukiputaan kirkkoherra Erkki Jokela mukaan liikkeeseen.[2]

Samaan aikaan Oulussa vallitsivat myös ns. profeettamellakat, kun heinoslaisten provosoiva esiintyminen sai paikallisen nuorison mellakoimaan pari viikkoa Oulun keskustassa. Satapäinen nuorisojoukko saapui parveilemaan ja huutelemaan lahkon omistaman huoneiston edustalla. Mellakoitsijat käyttäytyivät holtittomasti, kunnes virkavalta julisti tilanteen rauhoittamiseksi ulkonaliikkumiskiellon keskustan kaduille. Kyseessä lienee ensimmäinen mellakka Oulussa sitten Suomen sisällissodan vuonna 1918.[7] Se oli ennusmerkki muuttuvasta maailmasta kauan rauhassa eläneessä pikkukaupungissa.[7]

Liikkeen johtaja Laila Heinonen tuomittiin 9. elokuuta 1967 Oulun raastuvanoikeudessa sakkoihin häirittyään lahkosta eronneen jäsenen kotirauhaa.[8] Kirjailija Anu Kaipainen julkaisi liikkeestä aiheen saaneen kirjansa Arkkienkeli Oulussa samana vuonna.[7]

Nykyään muokkaa

Laila Heinonen muutti 1980-luvulla Oulusta Turkuun.[6][8] Nykyään heinoslaisuus toimii hyvin sulkeutuneena nimellä Suomen esirukoilijakansan esirukoilijat ry (rekisteröity vuonna 1972). Yhdistyksen kotipaikka on nykyisin Kaarina, jossa sillä on oma pieni rukoushuone.[6][8] Vuonna 1996 Åbo Akademin tutkija Tuomas Martikainen kertoi julkaisussaan, että yhdistys toimii Suomessa, Ruotsissa sekä Norjassa ja jäseniä sillä on noin 180.[6]

Ohjaaja Annika Nykänen ohjasi heinoslaisuudesta dokumenttielokuvan Maailmanloppu alkaa Oulusta. Elokuvan tuotti oululainen tuotantoyhtiö Klaffi Tuotannot, ja se sai ensi-iltansa Oulussa 7. joulukuuta 2007. Elokuvassa haastateltiin muun muassa entisiä heinoslaisia. Laila ja Aune Heinonen itse kieltäytyivät tiukasti antamasta haastatteluja elokuvaan.

Lähteet muokkaa

  1. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Heinonen Laila Hellevi, Katariinan hautausmaa, Turku, hauta 02.A.14.11.14 hautakartta.fi. Viitattu 7.4.2023.
  2. a b c d e f Maailmanloppu alkaa Oulusta, ilmoitettiin Laila Heinoselle – syntyi uskonnollinen liike, joka vaikutti 1960-luvulla laajasti koko Suomeen Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2021.
  3. a b Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1949, s. 190. Helsinki 1949.
  4. Oppikoulujen opettajat – Läroverkslärarna 1967, s. 88. Helsinki: Otava, 1968.
  5. Kanslisti Laila Heinonen sai viestin "suoraan Jumalalta" – kohta outo kultti alkoi levitä Oulusta Iltalehti. Viitattu 30.5.2021.
  6. a b c d Heinoslaisuus elää yhä Kaarinassa Kaleva. Viitattu 30.5.2021.
  7. a b c d e f Oulun profetia Oulun kaupunki. 27.6.2018. Viitattu 30.5.2021. [vanhentunut linkki]
  8. a b c d e f g Heinoslainen herätys Oulussa Yleisradio. Viitattu 30.5.2021.
  9. Johan Aukusti Heinosen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 22.5.1962, s. 16. (Maksullinen lähde.)