Lahden Kansantalo
Lahden kansantalo on Sirkka Tarumaan suunnittelema, vuonna 1957 valmistunut, Lahdessa sijaitseva rakennus.[1] Lahden sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys toimi 1930-luvusta lähtien aktiivisesti, jotta kaupunkiin saataisiin uusi työväentalo.[1] Lahden kaupunki myi tontin yhdistykselle jo vuonna 1941, mutta rakennussuunnitelmat valmistuivat Työväenyhdistyksen Keskusliiton rakennusosastolla vasta vuonna 1955.[1]
| Lahden kansantalo | |
|---|---|
 Kansantalo kuvattuna Aleksanterinkadun suunnasta vuonna 2022. |
|
| Osoite | Aleksanterinkatu 26, Saimaankatu 12 |
| Sijainti | Lahti |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1957 |
| Suunnittelija | Sirkka Tarumaa, laajennukset Paul G. Roth, Kari Parikka |
| Rakennuttaja | Lahden Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Lahden Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | kivi |
| Julkisivumateriaali | tiili |
| Kerrosluku | 5 |
| Kerrosala | 2403 m² |
 |
|
Toimistosiipeä laajennettiin vuonna 1964 arkkitehti Paul G. Rothin suunnitelman perusteella ja 2000-luvulla tehtiin myös Kari Parikan suunnittelema korotus siipeen.[1] 1990-luvun saneerauksissa kansantalon juhlasali nimettiin Vaahterasaliksi.[2]
Kansantalon Saimaankadun puoleisen julkisivun reliefin on suunnitellut arkkitehti Sirkka Tarumaa.[1]
Historiaa muokkaa
Lahden työväenyhdistys perustettiin vuonna 1900. Yhdistyksen ensimmäinen talo valmistui vuosien 1901 ja 1902 vaihteessa; vihkiäisiä vietettiin loppiaisena 1902. Suurlakon jälkeen jäsenmäärä kasvoi vauhdilla, ja talo alkoi käydä liian pieneksi. Lisäksi se sijaitsi syrjäisellä paikalla, jonne ei johtanut kunnon tietä. Talon siirtoa ja laajennusta alettiin suunnitella, mutta ennen kuin suunnitelmia ehdittiin toteuttaa, talo paloi loppuvuodesta 1911.[3]
Vuonna 1912 yhdistys osti valmiin talon palaneen tilalle. Tilat olivat kuitenkin pienet ja epätarkoituksenmukaiset. Koska tulipalo oli tuhonnut lähes koko yhdistyksen omaisuuden eikä kaikkea korvannut vakuutus, yhdistys oli taloudellisesti tiukoilla.[3]
Vuonna 1915 yhdistyksen sisällä oli kiistoja, ja muun muassa huvitoimikunta erosi. Se vaikutti osaltaan ennestäänkin huonoon taloustilanteeseen, ja työväentalo päätettiin myydä keväällä 1916. Sisällissodan jälkeen muodostettiin Työväentalo-osakeyhtiö, ja uusi talo valmistui vuoden 1921 lopulla.[3]
Vuonna 1921 yhdistyksen johtoon nousivat vasemmistososialistit. Yhdistyksen sosialidemokraatit veivät asian oikeuteen, ja lopulta yhdistys lakkautettiin vuonna 1922. Sosialidemokraatit puolestaan perustivat jo vuonna 1921 Lahden Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen. He eivät saaneet käyttää vastavalmistunutta työväentaloa, joten he rakensivat oman Nastolankadulle. Talo valmistui vuonna 1928, ja sen vihkiäisissä puhui Väinö Tanner. Taloa laajennettiin 1930-luvulla, mutta se oli silti syrjässä ja pieni. Tämän vuoksi nykyisen Kansantalon suunnittelu alkoi jo 1930-luvulla.[3]
Kansantalo rakennettiin elokuvien esittämistä varten vuonna 1957. Kaupallinen ja yksityinen elokuvatoiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä, jolloin tilat vapautuivat kulttuuriväen käytettäväksi. Lahdessa oli tuolloin monia kulttuurin harrasteryhmiä ja tiloista oli puutetta. Loviisankatu 8:n Pikkuteatteria käytettiin ahkerasti, mutta se ei sopinut kaikkeen eikä tilaa ollut kaikille harrastajille. Kansantalo nähtiin tekniikaltaan ja kooltaan sopivaksi moninaiselle harrastetoiminnalle; kuten elokuville, teatterille, tanssille, lausunnalle ja kuorolle. Aulatilaa ja yläsalia kaavailtiin alkuun myös Häme-Gallerian näyttelytilaksi, minkä lisäksi rakennus nähtiin myös sopivana eläkeläisten kokoontumiselle ja seminaari- ja kokouskäyttöön.[2]
Kansantalo siirtyi Kulttuuritoimen hallintaan 1.6.1987 ja täyttyi harrastajista heti toiminnan alettua saman vuoden syksyllä. Loppuvuoden 1987 aikana Kansantalossa oli yhteensä 45 elokuva esitystä, kolme konserttia ja kahdeksan muuta tilaisuutta. [2]
1990-luvulla Kansantaloa saneerattiin kulttuuritiloiksi sopivammaksi ja vuonna 1993 rakennuksen juhlasali nimettiin virallisesti Vaahterasaliksi. Salissa on nykyään 85 neliömetrin näyttämö, sekä korotettu ja porrastettu 200 paikkainen katsomo. Aulatiloissa sijaitsee kahvio, jonne mahtuu 50 henkeä.[2]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Talolla toimi alkuaikoina näytelmäseura, soittokunta, voimisteluseura ja lauluseura. Siellä järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja iltamia. Nastolankadun taloa käytettiin jatkosodan aikaan majoitustiloina.[3] Nykyisellä talolla toimi muun muassa ravintola, jonka toiminta lakkasi vuonna 1978, sekä elokuvateatteri vuodesta 1978. Lisäksi siellä on toiminut bingo.[4]
Nykyinen toiminta muokkaa
Kansantalon Vaahterasalissa järjestetään kulttuuritapahtumia. Salia hallinnoi Lahden kaupunki.[5] Viime vuosina Vaahterasalia ovat käyttäneet Teatterikoulu Timotei, Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Lahden kaupungin kulttuuripalvelut (Lahden Lasten Talvikarnevaalit), Lahden Harrastajateatteri, Reel Lahti, Lahden Jazztori, Lahden Tanssiopisto ja Lahden Tanhuujat.[6]
Rakennus muokkaa
Talossa on viisi kerrosta, ja sen pinta-ala on 2403 m². Talo on kiveä, tiilivuorattu ja rapattu. Väriltään se on vaaleanruskea. Katto on peltiä. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, neljä kerhohuonetta, kioski ja kaksi liikehuonetta (vuonna 1982).[7] Vuonna 1985 valmistui lisärakennus nimeltä Kansankartano, johon tuli 1200 neliömetriä toimisto- ja liiketiloja. Samalla Kansantaloa kunnostettiin.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Niskanen, Riitta: Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, s. 134. Lahden historiallinen museo, 2012. ISBN 978-952-5749-35-9. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d Palmgren, Ulla my.: Lahden historia: 4:2, Lahden kulttuurilaitosten historia 2 : teatteri, orkesteri, museo ja kulttuuritoimi, s. 422-423. Lahti: Lahden kaupunki, 2006.
- ↑ a b c d e Anttila, Olavi: 75 vuotta sosialidemokratiaa Lahdessa. Lahden sos.dem. työväenyhdistys, 1975. ISBN 951-99064-4-4.
- ↑ a b Huovila, Marja: Vakaalla linjalla. Lahden sos.-dem. Työväenyhdistys ry 100 vuotta, vuodet 1976–2000. Lahden sos.dem. työväenyhdistys, 2000. ISBN 952-91-2401-5.
- ↑ Tilavaraukset - Lahti lahti.fi. Viitattu 14.3.2023.
- ↑ Kivi, Ilkka. Tekninen tuottaja, Lahden kulttuuripalvelut
- ↑ Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.