Kytheran historia

Kytheran historia käsittää Välimerellä sijaitsevan Kytheran saaren historian kivikaudelta, minolaiselle ajalle, osaksi Rooman valtakuntaa, Bysanttia, Venetsiaa, Osmanien valtakuntaa ja lopulta Kreikkaa.

Kytheran nykyinen pääkaupunki Chóra. Vasemmalla Chóran linnoitus.

Esihistoria

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Kytheralle luultavasti 4000-luvun eaa. lopulla eli neoliittiselta kaudella. Saaren eteläosan Kálamoksen kylästä, Ágia Sofían luolasta, on löydetty muutamia keraamisia maljakoita tältä ajalta. Ennen näitä löytöjä saaren uskottiin tulleen asutetuksi vasta neljännellä vuosituhannella eaa., sillä kaakkoisrannikolla sijaitsevan Palaiópolin ympäristöstä ja itärannikon Diakóftin kylän Choustín luolasta oli tehty tälle ajalle ajoitettuja löytöjä. Minolaiset saapuivat saarelle kolmannen vuosituhannen eaa. lopulla ottaen alueen hallintaansa. Saarten kylien lukumäärä kasvoi suuresti kolmannella vuosituhannella eaa.. Minolaiset perustivat Palaiópoliin merikaupankeskuksen ja käyttivät saaren strategista sijaintia taistelussaan Egeanmeren merirosvoja vastaan. Saaren koillisosan Vounóssa eli Ágios Geórgioksessa on ollut arkeologisten löytöjen perusteella minolaisten pyhäkkö, jota on käytetty uskonnollisiin menoihin, ”majakkana” merenkulkijoita varten sekä havaintoasemana. Kytheran minolainen asutus väistyi mykeneläisten tieltä 1400-luvun eaa. lopulla. Samoihin aikoihin myös Kreetan saaren minolaiset kaupunkivaltiot tuhoutuivat. Toisen lähteen mukaan Kytheran minolaisasutus olisi hävinnyt vasta 1200-luvulla eaa. Saaren mykeneläisasutus hävisi 1100-luvulla eaa.. Tämän jälkeen, vuosisadan lopun tienoilla doorilaiset asuttivat Kytheran. Tällöin saari oli Argoksen kaupunkivaltion alaisuudessa. Foinikialaisten saapumisen ajankohta on toisen lähteen mukaan yhä arvoitus, kun taas toinen kertoo foinikialaisten asuttaneen Kytheraa vuosina 900–800 eaa. Antiikin kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen mukaan foinikialaiset rakensivat saarelle pyhäkön jumalatar Afroditelle.

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Kythera

Spartalaiset ottivat Kytheran saaren hallintaansa 500-luvun eaa. puolivälissä. Peloponnesolaissodan aikana, vuonna 424 eaa. Ateena miehitti Kytheran. Takaisin Spartalle saari palautui vuonna 421 eaa. solmitussa Nikiaan rauhassa. Spartan vallan aikana saarella palvottiin spartalaisen pantheonin mukaisia jumalia eli esimerkiksi Heraklesta, dioskuureja ja Poseidonia. Lääkinnän ja terveyden jumalaa Asklepiosta palvottiin 400-luvun eaa. puolivälistä alkaen. Kytherasta tuli itsenäinen 100-luvulla eaa, ja paikallisväestö esimerkiksi löi omia rahojaan. Kytherasta tuli osa Rooman valtakuntaa sen laajentuessa itään. Saaren kaakkoisrannikolla sijainnut Skandeian kaupunki tuhoutui täysin vuonna 365 jaa. suuressa maanjäristyksessä. Lisäksi maanjäristystä seurannut tsunami muokkasi suuresti rantaviivaa.

Keskiaika

1200-luvulla maalattu fresko Kytheralta. Nykyisin fresko on esillä Ateenan bysanttilaisessa ja kristillisessä museossa.

Piri Reisin 1500-luvulla piirtämä kartta Peloponnesoksen niemimaan etelärannikosta, Lakonianlahdesta ja Kytherasta (alhaalla vasemmalla).

Kytherasta tuli osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa, kun Rooman valtakunta jaettiin itä- ja länsiosaan vuonna 395. Palaiópolin alue oli arkeologisten kaivausten perusteella asutettuna, ja se toimi satamana aina 500-luvulle saakka. Arabimerirosvoja rantautui etelämpänä sijaitsevalle Kreetalle vuonna 673. Merirosvot hyökkäsivät Kytheralle tuhoten Skandeian kaupungin linnoituksineen ja satamineen. Merirosvot saivat koko Kreetan haltuunsa 820-luvulla, ja tekivät läheisille alueille, kuten Kytheralle, ryöstöretkiään. Merirosvouksen vuoksi saaren asukkaat eivät asuneet Kytheran rannikolla. Bysanttilainen sotapäällikkö Nikeforos Fokas sai Kreetan jälleen hallintaansa merirosvoilta vuonna 961. Kytheran väkiluku kasvoi 900-luvulla ja samalla vuosisadalla saarelle rakennettiin lukuisia kirkkoja, esimerkiksi Agíos Dimitríos saaren eteläosan Poúrkoon ja Agíos Andréas Livádiin, joka niin ikään sijaitsee etelässä.

Neljännen ristiretken (1201–1204) päätteeksi Venetsian tasavalta liitti Kytheran lähialueineen valtakuntaansa. Venetsia antoi Kytheran Marco Venierin perheen hallittavaksi vuonna 1207, jonka jälkeen saari sekä Länsi-Kreeta oli perheen hallussa useiden vuosien ajan. Samaan aikaan saarella siirryttiin feodaaliseen järjestelmään. Venetsian valtakaudella saari tunnettiin nimellä Cerigo. Bysantti hallitsi Kytheraa vuodet 1275–1308. Tänä aikana saarella valtaa piti Peloponnesoksen Monemvasiasta kotoisin ollut Pavlos Notarás. Venierin perhe häädettiin saarelta, mutta se palasi vuonna 1308 ja otti vallan takaisin. Venierien tarkoituksena oli asuttaa Kythera uusilla perheillä. Vuonna 1316 Peloponnesoksen Mánin niemimaalta saapuikin useita uusia perheitä Kytheralle. Saaren Bysantin-aikainen pääkaupunki Agíos Dimitríos, joka nykyisin tunnetaan nimellä Palaióchora, taantui. Chóraan eli saaren nykyiseen pääkaupunkiin puolestaan asettui yläluokkaa. Notarákset poistuivat sittemmin saarelta. Kytheralla asui 1500-luvulla arviolta 4 000 ihmistä. Saarelle rakennettiin hyökkäysten torjumiseksi kolme linnoitusta: Chóra eli nykyinen pääkaupunki, Agíos Dimitríos eli nykyinen Palaióchora sekä Káto Chóra Mylopótamoksessa.

Varhainen uusi aika

Osmaniamiraali ja kaappari Hayreddin Barbarossa joukkoineen saapui vuonna 1537 Kytheralle tuhoten ja ryöstäen Palaióchoran. Lisäksi Barbarossan joukot surmasivat siviiliväestöä sekä ottivat saarelaisia vangeiksi ja myivät heidät orjiksi. Hävityksestä selviytyneet perheet muuttivat läheisiin kyliin. Saarelle saapui 1600-luvulla väkeä Kreetalta ja Peloponnesokselta, sillä osmanien valtakunta oli valloittanut nuo alueet. Napoleon I lakkautti Venetsian tasavallan vuonna 1797 ja Campo Formion rauhassa Kythera yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa päätyi Ranskan vallan alle. Venetsian-vallan viimeisinä vuosina saaren väkiluku oli noin 7 500. Ranskalaiset istuttivat vuonna 1798 Chóran Estavroménoksen aukiolle ”Vapauden puun” symboloimaan Ranskan vallankumouksen ihanteita, vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. Edellisenä vuotena saarelaiset polttivat samalla aukiolla Libro d'Oro -teoksen, joka oli luettelo Venetsian tasavallan aatelisista. Tähän aikaan alkoi myös kytheralaisia muuttaa Vähän-Aasian Smyrnaan. Osmanien ja venäläisten yhdistyneet joukot miehittivät Kytheran yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa vuosien 1798 ja 1799 välisenä aikana. Kytheran pieni ranskalaisvaruskunta antautui Venäjän laivastolle. Vuonna 1800 perustettiin Seitsemän saaren tasavalta, joka oli puoli-itsenäinen Venäjän ja Osmanien valtakunnan alaisuudessa. Kytheran keskiluokka ja kylien asukkaat eivät pitäneet siitä, että vallan vaihtuessa saaren yläluokka säilytti etuoikeutensa. Saarelaiset ryöstivät yläluokan omaisuuden ja esimerkiksi 12. toukokuuta 1799, Pyhän Theodósioksen juhlan aikana, tappoivat kaksi yläluokan jäsentä.

Heinäkuussa 1807 solmitussa Venäjän ja Ranskan välisessä Tilsitin sopimuksessa Kythera palautui takaisin Ranskan alaisuuteen yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa. Jo vuonna 1809 Kythera joutui Britannian hallintaan. Kythera päätyi osaksi toisessa Pariisin rauhassa marraskuussa 1815 muodostettua Jooniansaarten yhdysvallat -nimistä (kreik. Ηνωμένον Κράτος των Ιονίων Νήσων, Inoménon Krátos ton Ioníon Níson) valtiota, joka oli Britannian protektoraatti. Britit rakennuttivat saarelaisten työvoimalla Kytheralle useita rakennuksia.

Kreikan vapaussodasta nykyaikaan

Kreikan vapaussodan aikana vuonna 1821 Peloponnesokselta saapui paljon pakolaisia Kytheralle. Sen sijaan monet saarelaiset lähtivät Peloponnesokselle auttamaan vapaustaistelussa. Vapaussota päättyi vuonna 1829, jonka seurauksena Kreikka irtautui osmanien valtakunnasta. Tämän jälkeen kytheralaisia alkoi muuttaa työn perässä itsenäiseen Kreikkaan, Smyrnaan sekä Kreetalle. Lopulta 21. toukokuuta 1864 Kythera yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa liitettiin Kreikkaan.

Kapsálin kylä saaren etelärannikolla.

Suuri maanjäristys vuonna 1903 tuhosi rakennuksia ympäri saarta ja esimerkiksi saaren keskiosassa sijaitseva Mitátan kylä tuhoutui. Hallinnollisesti Kythera kuului aluksi Argolidokorinthían prefektuuriin, jonka jälkeen Lakoniaan. Tämän jälkeen Kythera muodosti yhdessä läheisen Antikytheran saaren kanssa oman hallinnollisen alueensa. Sittemmin Kythera liitettiin osaksi Attikaa, ja se on yhä nykyisinkin osa tätä periferiaa. Saarelta lähti 1900-luvun alussa paljon ihmisiä siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin ja Australiaan.

Vuonna 1916 noin kreetalaisen 200 sotilaan joukko miehitti Kytheran. He olivat Elefthérios Venizéloksen johtaman, Pohjois-Kreikan Thessalonikista käsin toimivan kuninkaan vastaisen ”Kansallisen puolustuksen liikkeen” (kreik. Κίνημα της Εθνικής Αμύνης) asialla. Kythera asettui ”Kansallinen puolustuksen liikkeen” puolelle kuningasta vastaan. Kythera myös päätyi 17. helmikuuta 1917 vaatimaan autonomista hallintoa saarelle. Ensimmäinen maailmansota oli parhaillaan käynnissä ja Venizélos tuki Ranskaa, Venäjää ja Britanniaa, kun taas kuningas tuki Saksaa. Tämän vuoksi ”Kytheran autonominen hallinto” (kreik. Αυτόνομος Διοίκηση Κυθήρων) julisti sodan Saksaa vastaan.

Toisen maailmansodan aikana, 10. toukokuuta 1941 saksalaiset ja italialaiset miehittivät Kytheran. Saarelaiset tekivät peloponnesoslaisten kapinoitsijoiden avustamana vastarintaa Kytheralla ja heikensivät saaren saksalaishallintoa. 4. syyskuuta 1944 vastarintataistelijat karkottivat viimeiset saksalaiset saarelta ja Kythera vapautui Kreikan ensimmäinen alueena akselivaltojen hallinnasta. Kymmenen päivän kuluttua tästä eli 14. syyskuuta liittoutuneiden laiva saapui saarelle, Kapsáliin. Sodan päätyttyä nuoria kytheralaisia muutti suurin joukoin Ateenaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan paremman elämän perässä. Tämä siirtolaisuus päättyi 1970-luvun loppupuolella. Kythera alkoi "kaupungistua" 1950-luvulta lähtien eli ihmiset muuttivat suurempiin keskuksiin ja maaseutu alkoi autioitua. Saaren matkailuelinkeino alkoi kehittyä 1990-luvun alkupuolella. Samalla vuosikymmenellä myös saaren 13 kaupunkikuntaa (kreik. κοινότητα, koinótita) yhdistettiin yhdeksi Kytheran kunnaksi. Vuoden 2011 alussa Antikytheran saaren käsittänyt samanniminen kaupunkikunta liitettiin osaksi Kytheran kuntaa.