İzmir
İzmir (kreikkalaiselta nimeltään Smyrna, kreik. Σμύρνη, Smýrni) on Turkin kolmanneksi suurin kaupunki ja maan toiseksi suurin satama.
| İzmir | |
|---|---|
 |
|
  İzmir |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Turkki |
| Maakunta | İzmir |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Tunç Soyer |
| Väkiluku (2022) | 2 948 160[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
Se on myös İzmirin maakunnan pääkaupunki. Asukkaita kaupungissa oli 2,9 miljoonaa vuonna 2022.[1]
Maantiede
muokkaaİzmir sijaitsee İzmirinlahden, Egeanmeren rannalla, Kızılçullu-joen suistossa. Liiketoiminta keskitttyy Konakin kaupunginosaan, Karantina ja Güzelyalı ovat suuria asuinalueita. Nykyisen keskustan eteläpuolella on Kadifekale eli vanha kaupunki.[2]
Historia
muokkaa- Pääartikkeli: Smyrna
Antiikki
muokkaaKaupungin paikalla on ollut asutusta viimeistään 2000-luvulla eaa. Kreikkalaiset asuttivat paikan viimeistään noin 1050 eaa. Smyrnan ensimmäiset asukkaat olivat aiolialaisia siirtokuntalaisia, ja myöhemmin sen asuttivat joonialaiset. Kaupunki lakkasi olemasta tai ainakin taantui myöhemmällä arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa., mutta perustettiin uudelleen klassisen kauden lopulla 300-luvun eaa. loppupuolella. Antiikin Smyrna kukoisti erityisesti hellenistisellä ja roomalaisella kaudella, jolloin se oli merkittävä satama ja kauppakaupunki.[3][4]
.jpg)
Myöhempi kreikkalaisaika
muokkaaVanhalta ajalta 1920-luvulle saakka kaupungin asukkaista noin puolet oli kreikkalaisia. Osa kreikkalaisista turkkilaistui, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla väestöstä on edelleen kreikkalaisia esi-isiä. Izmirissä oli jo silloin (noin 1/4 väestöstä) turkkilaisia. Armenialaisväestö oli alle 1/4 väestöstä. Lisäksi kaupungissa asui pieni määrä juutalaisia, amerikkalaisia ja eurooppalaista alkuperää olevia ns. levanttilaisia. Egeanmeren helmenä tunnettu kaupunki oli vuosisatoja kosmopoliittinen satamakaupunki ja kukoistava kauppapaikka.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Sèvresin rauhansopimuksen mukaan kaupunki ympäristöineen luovutettiin Kreikalle. Turkki ei kuitenkaan rauhansopimusta hyväksynyt, ja Kreikkakin hyökkäsi Smyrnasta syvemmälle Turkkiin. Syyskuussa 1922 Turkin armeija Mustafa Kemalin johdolla syyllistyi Smyrnassa kreikkalaisten ja armenialaisten vainoon. Turkin armeija sytytti 13. syyskuuta 1922 kaupungin kreikkalais- ja armenialaiskaupunginosat palamaan, mikä tunnetaan Smyrnan suurena palona. Arviolta 30 000 ihmistä sai surmansa[5]. Satoja tuhansia jäi kodittomaksi ja lähti pakolaiseksi Kreikkaan. Arviot vainoissa ja tuhopoltossa surmansa saaneista vaihtelevat. Surmansa saattoi saada jopa 100 000 kaupunkilaista.[6] Lausannen sopimuksen mukaan Kreikan ja Turkin välillä suoritettiin pakollinen väestönvaihto. Kun kreikkalaisten lisäksi myös tuhopoltosta selvinneet armenialaiset muuttivat pois kaupungista, siitä tuli etnisesti lähes puhtaasti turkkilainen.[7]
Myöhempi historia
muokkaaToisen maailmansodan jälkeen Izmir kasvoi nopeasti. NATO:n Kaakkois-Euroopan maajoukkojen päämaja sijoitettiin sinne.[2]
Kaupunki kärsi tuhoja Egeanmeren maanjäristyksessä 30. lokakuuta 2020.[8]
Urheilu
muokkaaKaupungissa on kolme Turkin Superliigassa pelannutta jalkapallojoukkuetta: Göztepe SK, Altay SK ja Karşıyaka SK. İzmir Atatürk Stadionilla järjestetään sekä jalkapallo-otteluita että yleisurheilukilpailuja. Sinne mahtuu yli 50 000 katsojaa.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Turkey: Cities Citypopulation. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ a b Izmir Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”867 Smyrna”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SMYRNA (Izmir) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Torbacke, Jarl: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota, s. 243. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Otava, 2004. ISBN 951-1-09277-4
- ↑ Tieteen kuvalehti Historia 15/2013, s. 36–43
- ↑ Housepian Dobkin M: Smyrna 1922. New York: Newmark Press, 1988.
- ↑ Hakkarainen, Kaisa & Paakkanen, Mikko & Viljamaa, Anne: Ainakin 39 kuollut Kreikan ja Turkin voimakkaassa maanjäristyksessä, jälkijäristyksiä ollut satoja Helsingin Sanomat. 31.10.2020. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ Atatürk Stadium Visit Izmir. Viitattu 26.10.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta İzmir Wikimedia Commonsissa
