Kysymysmerkki (?) päättää virkkeen, joka on perusluonteeltaan kysyvä. Kysymysmerkki on niin sanotusti iso välimerkki, jota seuraava sana yleensä aloittaa uuden virkkeen ja kirjoitetaan siis isolla alkukirjaimella.

Piste­kirjoituksen kysymys­merkki.

Käyttö muokkaa

Suomen kielessä kysymysmerkki tulee suoraan kysymysvirkkeen perään ilman välilyöntiä:

Paljonko kello on?

Epäsuoran kysymyslauseen eli kysyvän sivulauseen jäljessä kysymysmerkkiä käytetään ainoastaan, jos se päättää virkkeen, jonka päälausekin on kysyvä:

Tiedätkö, missä hän on?
En tiedä, missä hän on.
Opettaja kysyi, missä hän on.

Lainausmerkein erotetussa repliikissä kysymysmerkkiä (ja isoa alkukirjainta) käytetään mahdollisesta johtolauseesta riippumatta. Jos johtolause on vasta kysymyksen perässä, se lähtökohtaisesti kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella eikä lauseiden väliin tule muita välimerkkejä kuin kysymysmerkki ja lainausmerkki:

”Missä hän on?”
Opettaja kysyi: ”Missä hän on?”
”Missä hän on?” opettaja kysyi.

Jos lainausmerkkien sijasta käytetään repliikkiviivoja, aloittava lainausmerkki korvataan ajatusviivalla (joka liitetään seuraavaan sanaan sitovalla välilyönnillä) ja lopettava lainausmerkki poistetaan, mutta muuten välimerkit ja alkukirjaimet säilyvät samanlaisina:

– Missä hän on?
Opettaja kysyi: – Missä hän on?
– Missä hän on? opettaja kysyi.

Erikoistapauksia muokkaa

Toisinaan kysymysmerkki voi ilmaista epävarmuutta esimerkiksi lehtiotsikossa, joka ei ole muodoltaan varsinaisesti kysymys:

Rakennushanke viivästyy?

Sulkeisiin merkitty tai välihuomautuksessa esiintyvä kysymysmerkki tarkoittaa, että edellä esitetty tieto ei ole varma. Tällainen kysymysmerkki ei vaikuta siihen, kirjoitetaanko sulkeita seuraava sana isolla vai pienellä alkukirjaimella:

Kirjoittaja samastaa (tahattomasti?) toisiinsa aktivismin ja anarkismin.

Kysymysmerkki kuuluu tavallisesti myös retoriseen kysymykseen, vaikka siihen ei odoteta vastausta:

Mihinkäs minä taas ne silmälasit panin?

Kysymysmerkkiä ei kuitenkaan aina käytetä sellaisen kysymykseksi muotoillun virkkeen perässä, joka on luonteeltaan lähinnä jahkaileva toteamus:

Lieneekö tuolla nyt niin suurta merkitystä.

Joskus kysymysmerkin ja huutomerkin yhdistelmä ilmaisee erityisesti yllättyneisyyttä tai kauhistelua (tällöin merkkien keskinäinen järjestys voi vaihdella):

Kutsutko sinä tuota hatuksi?!
Kutsutko sinä tuota hatuksi!?

Samaan tapaan kahdella tai useammallakin perättäisellä kysymysmerkillä voidaan pyrkiä vahvistamaan kysymystä, mutta usein tällaista pidetään huonona tyylinä.

Šakkikommentoinnissa muokkaa

Šakkipelin etenemistä raportoitaessa siirtoja voidaan arvioida kysymysmerkein (ja huutomerkein) seuraavaan tapaan:

  • ?  virhe tai vaikeasti perusteltavissa oleva siirto
  • ??  paha virhe eli munaus
  • ?!  arveluttava siirto, mutta ei suoraan osoitettavissa virheeksi
  • !?  kiintoisa siirto, kenties harkittu riski.

Tietotekniikassa muokkaa

Tietokoneissa kysymysmerkki toimii usein niin sanottuna jokerimerkkinä, joka voi esimerkiksi tiedonhaussa tai komennoissa vastata mitä tahansa yksittäistä merkkiä. Esimerkiksi merkkijono ab?.txt voi vastata tiedostonimiä abc.txt ja abd.txt, mutta ei nimeä ab.txt eikä abcd.txt.

Jotkin sovellusohjelmat, kuten selaimet tai sähköpostiohjelmat, voivat kysymysmerkillä korvata sellaisen merkin, joka ei sisälly käytössä olevaan merkistöön, esimerkiksi Å:n, Ä:n tai Ö:n. Unicodessa on myös erityinen korvikemerkki � (valkoinen kysymysmerkki mustassa vinoneliössä), joka on tarkoitettu näytettäväksi tuntemattoman merkin tai virheellisen ohjausmerkin tilalla. (Jos järjestelmä tunnistaa merkin mutta ei pysty näyttämään sitä, koska se puuttuu fontista, selain voi sen sijaan näyttää kysymysmerkittömän korvikemerkin, joka usein on tyhjä tai Unicode-tunnusta vastaavan heksadesimaaliluvun sisältävä nelikulmainen kuvio.)

Kielitieteessä muokkaa

Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa kysymysmerkillä voidaan joskus merkitä glottaaliklusiilia [ʔ], jos pisteettömältä kysymysmerkiltä näyttävä oikea glottaaliklusiilin merkki (U+0294) ei merkistö- tai fonttirajoitusten takia ole käytettävissä.

Muissa kielissä muokkaa

 
Arabia­lainen kysymys­merkki.

Ranskan kielessä kysymysmerkki (samoin kuin huutomerkki, kaksoispiste ja puolipiste) liitetään edeltävään sanaan sitovalla välilyönnillä:

Vous vous appelez comment ? Ne répondez pas, je m’en souviens.

Espanjan kielessä kysyvän virkkeen alkuun lisätään ylösalainen kysymysmerkki (¿):

¿Cómo estás?

Arabian, persian ja urdun kielissä, joita kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin oikealta vasemmalle, kysymysmerkki näyttää latinalaisen kysymysmerkin peilikuvalta (؟).

Kreikkalainen kysymysmerkki näyttää latinalaiselta puolipisteeltä (;), jota itse asiassa suositellaankin kysymysmerkiksi kreikankieliseen tekstiin, vaikka Unicode-merkistössä on kreikkalainen kysymysmerkki myös erikseen.[1]

Armenialainen kysymysmerkki on kierrekuvio (՞), joka liittyy kysymyssanan viimeiseen vokaaliin.

Etiopialainen kysymysmerkki näyttää kolmelta päällekkäiseltä pisteeltä (፧).

Unicoden kysymysmerkit muokkaa

Merkki Unicode HTML-viittaus Laajennettu suomalainen näppäimistö
tunnus nimi lohko
? U+003F kysymysmerkki[2] latinalainen perusosa[1] (ASCII) ?
?
Shift·+
¿ U+00BF ylösalainen kysymysmerkki[2] latinalaisen merkistön laajennus Latin 1:ksi[3] ¿
¿
¿
AltGr· Shift·+
Harvinaisia typografisia muunnelmia
U+203D kysymys-huutomerkki (engl. interrobang) yleisiä välimerkkejä[4] ‽
‽
U+2047 kaksois­kysymysmerkki ⁇
⁇
U+2048 kysymysmerkin ja huutomerkin yhdistelmä ⁈
⁈
U+2049 huutomerkin ja kysymysmerkin yhdistelmä ⁉
⁉
U+2E18 ylösalainen kysymys-huutomerkki täydentäviä välimerkkejä[5] ⸘
⸘
U+2E2E peilikuva­kysymysmerkki ⸮
⸮
Matemaattisia tai muita erikoismerkkejä
U+225F kyseenalaistettu yhtäsuuruus matemaattisia operaattoreita[6] ≟
≟
U+2A7B pienemmyysmerkki ja yläpuolinen kysymysmerkki täydentäviä matemaattisia operaattoreita[7] ⩻
⩻
U+2A7C suuremmuusmerkki ja yläpuolinen kysymysmerkki ⩼
⩼
U+FFFD korvikemerkki[2] erikoismerkkejä[8] �
�
Muiden kirjoitusjärjestelmien kysymysmerkkejä
; U+003B puolipiste[2] (suositellaan käytettäväksi myös kreikka­laisena kysymys­merkkinä) latinalainen perusosa[1] &#59;
&#x3B;
Shift·,
; U+037E kreikkalainen kysymysmerkki[2] kreikkalaisia ja koptilaisia merkkejä[9] ;
;
՞ U+055E armenialainen kysymysmerkki armenialaisia merkkejä[10] ՞
՞
؟ U+061F arabialainen kysymysmerkki arabialaisia merkkejä[11] ؟
؟
U+1367 etiopialainen kysymysmerkki etiopialaisia merkkejä[12] ፧
፧
U+2CFA muinaisnuubialainen suoran kysymyksen merkki koptilaisia merkkejä[13] ⳺
⳺
U+2CFB muinaisnuubialainen epäsuoran kysymyksen merkki ⳻
⳻
U+A60F vailainen kysymysmerkki vailaisia merkkejä[14] ꘏
꘏
U+FE56 pieni kysymysmerkki pieniä merkkihahmoja[15] (yhteensopivuusosa Kiinan kansallista CNS 11643 ‑merkistöä varten) ﹖
﹖
U+FF1F täysleveä kysymysmerkki puolileveitä ja täysleveitä merkkihahmoja[16] (itä­aasia­laisia kieliä varten) ?
?

Lähteet muokkaa

  • Terho Itkonen: Kieliopas (6. painos), s. 15–16. Helsinki: Kirjayhtymä, 1997.

Viitteet muokkaa

  1. a b c C0 Controls and Basic Latin (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  2. a b c d e Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennos on tehty Suomen Standardisoimisliiton taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Arkistoitu 19.9.2010. Viitattu 21.9.2010.
  3. C1 Controls and Latin-1 Supplement (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  4. General Punctuation (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  5. Supplemental Punctuation (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  6. Mathematical Operators (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  7. Supplemental Mathematical Operators (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  8. Specials (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  9. Greek and Coptic (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  10. Armenian (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  11. Arabic (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  12. Ethiopic (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  13. Coptic (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  14. Vai (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  15. Small Form Variants (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  16. Halfwidth and Fullwidth Forms (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)